Kiitoksia erinomaisesta illasta! Ottelut olivat hyviä eikä kotimaisia ottelijoita päästetty helpolla. Vaikka iltaan sisältyikin muutamia harmillisia tappiota ja yksi kyseenalainen tuomio niin kamppailu-urheilun näkökulmasta jokainen matsi oli hyvä. Järjestelyt olivat hyvin toteutettu, ilmainen bussikuljetus tapahtuman jälkeen rautatientorille oli nasta idea enkä keksi tapahtumasta mitään pahaa sanottavaa.
Katsoin häkkiradion tekemän haastatteluvideon, jossa kyseltiin promoottori Perttu Haanpään tunnelmia tapahtuman jälkeen. Hieman kävi sääliksi miestä, joka järjesti yhden Pohjoismaiden kovimmista kamppailutapahtumista ja todennäköisesti jäi illasta rahallisesti tappiolle. Ihmettelen suuresti, miten tässä maassa jossa sadat ihmiset JONOTTAVAT ILMAISIA MUOVIÄMPÄREITÄ, osallistuvat tuhansittain eukon kannon mm-kisoihin tai ostivat aikoinaan miljoonia kappaleita ”aromipesiä”, ei saada loppuunmyytyä yhtä kamppailu-urheilutapahtumaa.
Ajattelin kirjoittaa tämän tyyppisen tekstin jo Cage 25:sen jälkeen, joka oli myös erittäin hyvin toteutettu urheilutapahtuma, jonka ainoa miinus oli vähäiset katsojat. Tätä ”avautumistani” ei ole tarkoitettu KENELLEKKÄÄN KRITIIKIKSI ja arvostan suuresti jokaista, joka toimii kotimaisen kamppailu-urheilun hyväksi. Itse en ole koskaan kamppailu-urheilutapahtumaa järjestänyt ja kerron mielipiteeni fanin näkökulmasta. Minulla ei ole tiedossa tuollaisen tapahtuman kulurakennetta ja heittelen kaikki esimerkit omasta päästäni. Kirjoitus on tajunnan virtaa, eikä jäsenneltyä tekstiä joten koittakaa kestää. En odota keneltäkään mitään ”vastinetta” tai puolustuspuheenvuoroja vaan kirjoitan tämän siksi, että voin itse nukkua yöni paremmin.
Olin tapahtumassa erään kamppailu-urheilua harrastamattoman ystäväni kanssa, joka ei ole koskaan käynyt yhdessäkään tapahtumassa tai nähnyt UFC:ta tms. Tapahtuman jälkeen kaverini oli ihan fiilareissa ”että tämähän on siisteintä mitä hänelle on pitkään aikaan tapahtunut, en muistakkaan milloin olisin ollut tällaisissa adrenaliinihuuruissa.” Samalla hän ihmetteli, miten tällaista tapahtumaa ei oltu loppuunmyyty.” Menimme tapahtuman järjestäjien ilmaisella kyydillä keskustaan, jossa illan pikkutunteina pelasimme ”mielikuvaharjoituksen” miten järjestäisimme kamppailu-urheilu tapahtuman. Meillä kummallakaan ei siis ole mitään kokemusta kamppailu-urheilutapahtuman myymisestä, mutta muutaman oluen jälkeen päädyimme seuraaviin vaihtoehtoihin.
Vaihtoehto A (Cheek/Valavuori)
Tapahtuman yleisökapasiteetti on 2000. Normaalisti lippujen hinta on jossain 40-50€ välillä ja lipuista myydään n.40-60% joka tekee euroissa. Jos kuvitellaan että lippu maksaa 40€ ja puolet paikoista myydään niin tapahtuman lipputulot ovat 1000x40€=40 000€. Kotimaisissa kamppailutapahtumissa käyvät henkilöt ovat aika pitkälle ”samoja faneja”, jotka ilmestyvät tapahtumiin lipun hinnasta välittämättä.
Miten Valavuoren luotsaamat Biisonit tai Cheek hoitaa homman niin he tiputtavat lipun hinnan 10-20€ pintaan. Liput ovat halpoja ja jokainen paikka maksaa saman verran. Tällä tavalla tapahtuma saadaan aina myytyä täyteen ja muidenkin kuin HC-fanien kynnys osallistua tapahtumaan madaltuu. Itsekkin olen käynyt Cheekin keikalla ihan vain kokemuksen vuoksi, vaikka vihaan miehen musiikkia. Eli täysmökki 2000x20€=40 000€. Millä se ”massi” sitten tehdään on oheismyynti! On t-paitaa, pipoa, viiriä, cd:tä, pilliä, anniskelualuetta tms. Jos ostan 20€ lipun ja tulen tapahtumaan ajattelen, että olipa halpa lippu normaaliin verranutta ja voin ostaa ”säästyneellä” rahalla 15€ T-paidan ja juoda 20 eurolla virvokkeita.
Toinen porkkana tässä ”kaikki paikat samaan hintaan”, on se, että kun liput tulevat myyntiin niin jengi menee kärkkymään heti hyviä paikkoja. Kun hyvät paikat ovat menneet niin aika harva meistä siinä vaiheessa kun on jo verkkokaupassa enää peruu ostopäätöstään vaan tyytyy taaemman rivin paikkaan ja ostaa lipun istumapaikan sijainnista huolimatta koska se on niin halpa.
Muita syitä halpoihin lippuihin on se, että parin loppuunmyydyn tapahtuman jälkeen voidaan lippujen hintaa pikkuhiljaa nostaa tai siirtyä isommille areenoilla, kuten Cheek stadionille. Samalla fanipohja kasvaa, kun enemmän ja enemmän ihmisiä osallistuu tapahtumiin. Jos organisaatio järjestää vuodessa vaikka neljä tapahtumaa niin ensimmäisestä voi ottaa persnettoa, toisesta päästä nollille ja kahdesta viimeisestä tehdä muhkean tilin.
VAIHTOEHTO B (UFC-tyyppinen sovellus)
Jos lippujen hinta halutaan pitää n. 50€ tuntumassa niin tämä eri tavalla pelivaraa lipunmyymmin piristämiseksi. Yksi tärkeimmistä on ottelijoiden osallistaminen promoamiseen. Jokainen tapahtumassa otteleva henkilö on saatava ymmärtämään, että he ovat ”töissä” tapahtuman järjestäjällä ja lipputulot vaikuttavat heidän palkkioon.
Totta kai ottelijalle pitää maksaa joku peruspalkkio, mutta sen lisäksi ottelijalla tulee olla vastuuta ja kykyä vaikuttaa omaan palkkaansa.
Ilman ottelijan panosta promoamiseen tapahtuman järjestäjä myy puolet lipuista 50€ hintaan tapahtumaan, jonka yleisökapasiteetti on 2000 paikkaa, eli järjestäjä saa 1000x50€ = 50 000€. Jos ottelijan kanssa olisi tehty sopimus, että jokaisesta hänen kauttaan myydystä lipusta hän saa itse 5€. Sopimus voi olla vaikkapa verkkokaupasta tilatulla lipulla alennuskoodi ”OTTELIJA ESIMERKKI”, jolla fani saakin lipun tapahtumaan hintaan 45€, eli hänen kannattaa ostaa lippu fanittamansa ottelijan koodilla.
Nyt ottelijalla on jokin syy promota tapahtumaa. Jos se sotkee hänen valmistautumistaan otteluun niin hän voi lähettää vaikka äitinsä myymään lippuja ovelta ovelle, tai sopia jonkun muun järjestelyn seuransa kanssa tai mitä ikinä keksikään. Jos ottelija saa myytyä faneilleen esimerkiksi 500 lippua niin hän nettoaa tapahtumasta 1000€ (peruspalkkio) + 500x5€ = 3500€. Tapahtuman järjestäjä saa 50 000€ + 500x(50€ - alennus – ottelijan osuus) = 70 000€ ja näin kasvattaa kakkuaan ottelijan kautta myydyillä lipuilla 20 000 eurolla. (Tällä hetkellä Kuivasella on twitterissä yli 3800 seurajaa eli hänen olisi pitänyt rekrytoida twitterseuraajistaan n.13%, niin hän olisi päässyt 500 faniin. Nyt hän twiittasi tapahtumasta kuusi kertaa, mikä on mielestäni vähän. Kuivanen on tähän mennessä tehnyt jo sellaisen teon kotimaiselle vapaaottelulle, että harva siihen pystyy enkä kritisoi häntä. Käytän vain esimerkkinä). Tämän tyyppinen palkkiojärjestelmä kannustai kamppailijaa brändäämään itseään ja uskon että se tekisi hyvää lajitietoisuudelle koko maassa. Ainakin itse ottelijana olisin aika kärkkäänä soittelemassa otteluviikolla radio-ohjelmiin ja aamutelkkariin ja ruinaamassa ruutuaikaa. Aika moni ”suomistara” tälläkin hetkellä pystyisi myymään sata lippua. Tämä vastaisi viimeisimmän Fight Sportin ”pienen miehen hiljaiseen kapinaan”, jossa Jaakko D. vaatii tuoretta ajattelua tuotteistamiselle ja näkyvyydelle. Mikä olisi hienompaa kuin Johan Vänttinen radiossa kertomassa, vaikka paleoruokavaliosta ja siinä sivussa promoaisi tulevaa otteluaan?
Ja jos promoaminen koetaan liian kuormittavaksi ottelijalle niin vaastaavia sopimuksia voisi sopia seurojen kanssa, että koodilla ”Naantalin himopainijat” saa alennuksen tietyn alennuksen ja Naantalin himopainijat saavat tietyn euromäärän. Jos olisin Naantalin himopainijoiden seuran puheenjohtaja niin sopisin seurani kanssa, että jos meidän kautta ostetaan 100 lippua niin sillä 500 eurolla järjestän bussikuljetuksen tapahtumaan, jossa kannustetaan omat pojat voittoon. Ottelijat, tapahtuman järjestäjät, seurat ja fanit hyötyisivät.
Uskon, että tällaisella ajattelulla olisi kauas kantoisia vaikutuksia koko vapaaottelulle.
Vaihtoehto C (perinteinen myyntipsykologia)
Toinen simppelimpi ratkaisu lipunmyynnin parantamiseksi ovat lippupaketit. Nyt myynnissä on ollut yksittäisiä lippuja. Tähänkin voisi laskeskella jonkun järkevän ratkaisun, esimerkiksi 1 lippu maksaa 50e, kaksi lippua 95€, kolmelippua 135€, neljä lippua 160€ tms. Jos tapahtuman järjestäjä myy yksittäisillä lipuilla puolet 2000 katsojakapasiteetin hallista niin he saavat 1000x50€ = 50 000€. Jos he myyvät mökin täyteen heidän kannaltaan huonoimmalla vaihtoehtolla eli neljän lipun paketeilla niin he nettoavat 2000/4x160€ = 80 000€, mikä on 30 000€ enemmän kuin puoli tyhjä halli kalleimmalla vaihtoehdolla. Ja uskon, että tuhat maksanutta asiakasta näkyy myös oheismyynnissä. Ainakin itse ostaisin aina jonkun neljän hengen paketin. Viimeisimpään tapahtumaan en tuonut mukanani kuin yhden kaverin, mutta olisin tod. näk haalinut sinne enemmän kavereita, mikäli se olisi vaikuttanut oman lippuni hintaan. Tällainen hinnoitelu aktivoi asiakkaan hankkimaan tapahtumaan lisäasiakkaista, koska hän säästä itse muutaman euron kun pyytää kaverinsakkin mukaan. Kotimaisten pienen kamppailupiirin takia tällainen hinnoittelu todennäköisesti toisi tapahtumiin sellaisia henkilöitä, jotka eivät muuten niihin eksy, kun valmiit fanit haalivat kavereitansa mukaan.
MINULLA EI OLE käsitystä miten tapahtumat tällä hetkellä järjestetään tai mistä niiden kulurakenne muodostuu. Ehkä optimaalinen ratkaisu on jostain esittämieni vaihtoehtojen ja nykyjärjestelmän väliltä. Arvostan suuresti kaikkia, ketkä alalla toimivat ja ulkopuolelta on aina helppoa huudella.
Lupaan tulla Helsingissä järjestettäviin vapaaottelutapahtumiin, oli lipun hinta mikä hyvänsä. Kiitoksia ja anteeksi.
P.S. Jokainen Suomalainen vapaaottelufani voi myös itse vähän aktivoitua ja pyrkiä paikan päälle katsomaan kotimaista vapaaottelua, ennen kuin aloittaa kyselyn ”milloin matsit tulee youtubeen”.
P.S.S. En jaksa lukea kirjoitustani uudestaan ja pahoittelen sekavaa kirjoitusasua.
