Itse olen aina herkutella sellasella pienellä jutulla, että peleissä on hyvinkin alussa jokin paikka tai juttu, joka on yksinkertaisesti mahdoton voittaa nyyppänä. Sitten pelaa monta monta tuntia ja päivää ja koko ajan muistaa sen alun "luolaston", jossa oli se punainen lohhari, ja kun se hetki koittaa kun on demigod ja pääsee sen listimään, niin hymy leviää suulle.
F2:ssa oli paljon näitä juttuja, kuten vaikeita ovia tai vaikeita vastustajia. Se oli oikeasti helvetinmoinen urakka päästä niiden geckojen ohi jonain lvl 2:n äijänä, mutta palkitsi sitäkin enemmän kun sen teki.
Bethsehdh... pojat eivät kyllä hanskaa näitä roolinpelin peruselementtejä.