Fabrício Werdum

[AndyS]

Ei ottelijoita voi verrata sillä tavoin että ajatellaan että iso jätkä kutistettaisiin kuin Tuhannen ja yhden yön saduissa pienemmäksi ja sitten ajateltaisiin sen ottelevan samalla tavalla kuin ennen. Isojen ja pienten miesten ottelemisessa on muutamia tärkeitä eroja.

Ensinnäkin lihasvoima kasvaa koon toiseen potenssiin, koska lihasvoima on (hermotuksen lisäksi) riippuvainen lihaksen poikkileikkauksesta. Massa kuitenkin kasvaa kolmanteen potenssiin eli iso kaveri on suhteessa aina heikompi painoonsa nähden. Siksi hän ei voi liikkua yhtä sähäkästi eikä tehdä yhtä atleettisia suorituksia, joissa liikuttaa oman kehonsa painoa. Toisaalta jos ajatellaan että Werdum taianomaisesti kutistuisi 70-kiloiseksi niin hänen suhteellinen voimansa kasvaisi ja hän pystyisi paljon nykyistä näyttävämpiin temppuihin. Etenkin jos olisi kutistettu jo lapsena ja olisi ikänsä harjoitellut tämän pienemmän kehonsa mahdollistamia juttuja.

Toiseksi isojen miesten taktiikkakin on erilainen. Isot kaverit eivät esimerkiksi pysty lyömään yhtä monta iskua sekunnin aikana, koska heidän nyrkkinsä kulkee pidemmän matkan ja lisäksi on tuo suhteellinen heikommuus mikä syö räjähtävyyttä. Nyt jos iso jätkä voi lyödä vaikka 4 lyöntiä sekunnissa niin lyöntien väli on 0,25s. Jos taas pienempi kundi lyö vaikka 8 lyöntiä sekunnissa niin iskujen väli on 0,125s. Nyt on aika selvää että tuohon 0,25s väliin vastustajan on paljon helpompi ajoittaa oma lyöntinsä. Tämän takia isojen kaverien ei kannata lyödä kovin pitkää lyöntisarjaa ja homma painottuu enemmän kovien iskujen tarkkaan ajoittamiseen kuin siihen että iskujen määrällä ja nopeudella haettaisiin osumaa ja vaikutusta. Tuloksena tempo laskee eikä nähdä yhtä vauhdikkaita ristiinlyöntitilanteita. Tämä ei kuitenkaan ole niiden raskassarjalaisten huonoutta vaan hyvyyttä koska tuollainen iskumylläkkä johtaisi helposti pyörtymiseen vastaiskusta.

Paljon muitakin eroja on ja koon vaikutuksesta painimiseen en osaisi edes kunnolla kertoa. Nämä siis vain esimerkkinä siitä miksi tuollainen suora vertailu "kutistamalla" ei ole ollenkaan järkevää. P4P-listaukset (ei "P2P") ovat minustakin aika turhia kun ei ole keksitty mitään yhtenäistä tapaa millä paremmuutta pitäisi mitata. Ainoa edes jotenkin reilu systeemi on pisteranking, jossa kaikkien pisteet määräytyvät samalla tavalla. Tosin eri tasoiset painoluokat helposti vääristävät tätäkin ja äkkiä käy niin että siellä P4P:ssa on pelkkiä naisottelijoita kun heillä on paljon voittoja omassa painoluokassaan kärkipäässä olevista mutta silti tasoltaan heikoista ottelijoista.

 

[Mauler>Bones]

Ei ottelijoita voi verrata sillä tavoin että ajatellaan että iso jätkä kutistettaisiin kuin Tuhannen ja yhden yön saduissa pienemmäksi ja sitten ajateltaisiin sen ottelevan samalla tavalla kuin ennen. Isojen ja pienten miesten ottelemisessa on muutamia tärkeitä eroja.

Ensinnäkin lihasvoima kasvaa koon toiseen potenssiin, koska lihasvoima on (hermotuksen lisäksi) riippuvainen lihaksen poikkileikkauksesta. Massa kuitenkin kasvaa kolmanteen potenssiin eli iso kaveri on suhteessa aina heikompi painoonsa nähden. Siksi hän ei voi liikkua yhtä sähäkästi eikä tehdä yhtä atleettisia suorituksia, joissa liikuttaa oman kehonsa painoa. Toisaalta jos ajatellaan että Werdum taianomaisesti kutistuisi 70-kiloiseksi niin hänen suhteellinen voimansa kasvaisi ja hän pystyisi paljon nykyistä näyttävämpiin temppuihin. Etenkin jos olisi kutistettu jo lapsena ja olisi ikänsä harjoitellut tämän pienemmän kehonsa mahdollistamia juttuja.

Toiseksi isojen miesten taktiikkakin on erilainen. Isot kaverit eivät esimerkiksi pysty lyömään yhtä monta iskua sekunnin aikana, koska heidän nyrkkinsä kulkee pidemmän matkan ja lisäksi on tuo suhteellinen heikommuus mikä syö räjähtävyyttä. Nyt jos iso jätkä voi lyödä vaikka 4 lyöntiä sekunnissa niin lyöntien väli on 0,25s. Jos taas pienempi kundi lyö vaikka 8 lyöntiä sekunnissa niin iskujen väli on 0,125s. Nyt on aika selvää että tuohon 0,25s väliin vastustajan on paljon helpompi ajoittaa oma lyöntinsä. Tämän takia isojen kaverien ei kannata lyödä kovin pitkää lyöntisarjaa ja homma painottuu enemmän kovien iskujen tarkkaan ajoittamiseen kuin siihen että iskujen määrällä ja nopeudella haettaisiin osumaa ja vaikutusta. Tuloksena tempo laskee eikä nähdä yhtä vauhdikkaita ristiinlyöntitilanteita. Tämä ei kuitenkaan ole niiden raskassarjalaisten huonoutta vaan hyvyyttä koska tuollainen iskumylläkkä johtaisi helposti pyörtymiseen vastaiskusta.

Paljon muitakin eroja on ja koon vaikutuksesta painimiseen en osaisi edes kunnolla kertoa. Nämä siis vain esimerkkinä siitä miksi tuollainen suora vertailu "kutistamalla" ei ole ollenkaan järkevää. P4P-listaukset (ei "P2P") ovat minustakin aika turhia kun ei ole keksitty mitään yhtenäistä tapaa millä paremmuutta pitäisi mitata. Ainoa edes jotenkin reilu systeemi on pisteranking, jossa kaikkien pisteet määräytyvät samalla tavalla. Tosin eri tasoiset painoluokat helposti vääristävät tätäkin ja äkkiä käy niin että siellä P4P:ssa on pelkkiä naisottelijoita kun heillä on paljon voittoja omassa painoluokassaan kärkipäässä olevista mutta silti tasoltaan heikoista ottelijoista.

En tiedä viittasitko viestisi jollekin erityisesti, mutta itse en viitannut mihinkään noista pointeista, jotka nostit esille. Asia vain yksinkertaisesti on niin, että LW on moninkertaisesti kilpaillumpi painoluokka, kuin HW. Se tarkoittaa, että LW:n mestariksi nousemiseen vaaditaan keskimäärin huomattavasti lahjakkaampaa ja taitotasoltaan kovempaa ottelijaa, kuin HW:n mestariksi, mutta tämänhetkiset P4P - listat ei käytännössä huomioi näitä painoluokkien välisiä kilpailueroja millään tavalla.

Sanotaan näin, että on lähtökohtaisesti huomattavasti todennäköisempää, että LW:n mestari on P4P parempi ottelija, kuin HW:n mestari edellämainitusta syystä. Yksi mahdollinen tapa arvostaa tuota olisi huomioida kuinka monta kertaa enemmän maailmassa on aktiivisia kevytsarjalaisia verrattuna raskassarjalaisiin. En tiedä lukuja, mutta ihan mutulla veikkaisin, että tuolla tavalla laskettuna jo LW:n top5:seen nousemista voi pitää merkittävämpänä urheilullisena saavutuksena, kuin raskaansarjan mestaruutta. Sen takia sanoin, että Werdum ottaisi (minun veikkaus) selkään LW:n top5:lta kuvitteellisessa tilanteessa.

 

[Mauler>Bones]

Huonoa provoa taas mabonesilta

Taytta paskaa se on ollu, erityisesti viime aikoina. Kai se saa jotain perverssia tyydytysta siita - mika riivannee. En tieda enka valita.

Olette vain taas tutun yksinkertaisia. En valita.

 

[AndyS]

Ei se nyt ihan noin mene. Toki jos ajatellaan että se P4P paras ottelija on se joka on lahjakkain (mitä se sitten tarkoittaakaan) ja treenannut eniten ja parhaassa valmennuksessa niin ottelijodien lukumäärän takia se kaikkein paras on todennäköisemmin joku kevyen painoluokan jätkä kuin raskaan sarjan. Mutta noin yleisesti mikään ei estä raskassarjalaisia olemasta ihan yhtä lahjakkaita, treenaamasta yhtä paljon ja saamasta yhtä hyvää valmennusta kuin pienempien. Toki hyvien treenikaverien löytäminen on vaikaempaa mutta toisaalta raskaan sarjan yleinen kiinnostavuus tuo rahaa ja mahdollistaa sikäli parempaa treenausta.

Tästä syystä väitän että raskaan sarjan absoluuttinen huippu ei ole ainakaan merkittävästi alempana kuin kevyempien sarjojen. Se missä tulee ero on niiden huippukundien määrä. Hyviä raskassarjalaisia ei ole kovinkaan paljon ja siksi tasoero esimerkiksi ranking #1:n ja #30:n välillä on raskaassa sarjassa paljon isompi kuin jossain -70kg sarjassa. Taitolajit on siitä hankalia että tasoa on vaikea mitata muuten kuin kisoissa ja se taas ei eri painoluokissa onnistu. Olen silti varma että esimerkiksi Wladimir Klitchko oli yksi prime time -aikansa taidollisesti parhaista nyrkkeilijöistä kaikki sarjat huomioiden.

 

[Mauler>Bones]

Nopea vilkaisu UFC:n P4P listaan osoittaa heti muutamia hassuja seikkoja:

Top15:ssa on 2 hewaria, 2 kevythewaria ja 2 keskisarjalaista, mutta vain yksi ottelija kovimmista painoluokista LW:sta ja WW:sta. Jo pelkästään tuo on ihan selvä viittaus siihen, että listalle pääsemiseen vaikuttaa ottelutaitojen lisäksi tunnettuus. Perinteisesti suosituimmista, mutta samalla heikoimmista painoluokista näyttäisi olevan helpompi nousta P4P - listalle, kuin kovemmista painoluokista.

Ja esim. se, että Frankie Edgaria ei löydy koko top15 on jo pieni rikos itsessään. Miehen pitäisi imo olla koko listan kärjessä, kun huomioidaan miehen näytöt kehässä, ja että mies on entinen LW - mestari vaikka voisi helpohkosti otella BW:ssa.

 

[Mauler>Bones]

Ei se nyt ihan noin mene. Toki jos ajatellaan että se P4P paras ottelija on se joka on lahjakkain (mitä se sitten tarkoittaakaan) ja treenannut eniten ja parhaassa valmennuksessa niin ottelijodien lukumäärän takia se kaikkein paras on todennäköisemmin joku kevyen painoluokan jätkä kuin raskaan sarjan. Mutta noin yleisesti mikään ei estä raskassarjalaisia olemasta ihan yhtä lahjakkaita, treenaamasta yhtä paljon ja saamasta yhtä hyvää valmennusta kuin pienempien. Toki hyvien treenikaverien löytäminen on vaikaempaa mutta toisaalta raskaan sarjan yleinen kiinnostavuus tuo rahaa ja mahdollistaa sikäli parempaa treenausta.

Tästä syystä väitän että raskaan sarjan absoluuttinen huippu ei ole ainakaan merkittävästi alempana kuin kevyempien sarjojen. Se missä tulee ero on niiden huippukundien määrä. Hyviä raskassarjalaisia ei ole kovinkaan paljon ja siksi tasoero esimerkiksi ranking #1:n ja #30:n välillä on raskaassa sarjassa paljon isompi kuin jossain -70kg sarjassa. Taitolajit on siitä hankalia että tasoa on vaikea mitata muuten kuin kisoissa ja se taas ei eri painoluokissa onnistu. Olen silti varma että esimerkiksi Wladimir Klitchko oli yksi prime time -aikansa taidollisesti parhaista nyrkkeilijöistä kaikki sarjat huomioiden.

Voi olla että vähän liioittelin tuota tasoeroa esim.LW:n ja HW:n välillä, mutta halusin korostaa sitä pointtia, että itseä nykyisissä listauksissa häiritsee se, ettei tuota painoluokkien välistä tasoeroa tunnuta huomioivan juuri mitenkään. Lisäksi imo raskaansarjan taso on viime vuosina polkenut vähän paikallaan ja jäänyt ehkä suhteellisessakin kehityksessä vähän jälkeen kovimmista painoluokista. Pikkaisen enemmän vaihtuvuutta ja uusia lahjakkuuksia olisi saanut näkyä HW:ssa viime vuosina.

Ja Fabricio Werdumhan on sitten oma suosikkini ollut nykyisistä UFC:n hewareista jo pitkään, eli ne jotka tässä nyt taas väitti, että yritin muka jotain trollailla olivat ihan ulapalla jälleen kerran.

 

[AndyS]

Eikö tuo UFC:n lista koota journalistien äänestyksellä? Ja nämä sitten puolestaan tietysti äänestävät jokainen vähän eri perustein suosikkejaan. Tuon pohjalta lienee ihan selvää että ottelijan tunnettuus vaikuttaa sijoitukseen positiivisesti. Ronda nyt lienee paras esimerkki, eihän hän nyt taitojen puolesta kuuluisi edes TOP100-listalle.

 

[veke]

Nuo listat nyt on hirveetä paskaa,kuin myös se ettei werdum pärjäisi lhw top5 kavereille.esimerkiksi cormier joka on hävinny vain jonesille,mut pieksi helposti gussen ja johnsonin.

 

[GITS]

Nuo listat nyt on hirveetä paskaa,kuin myös se ettei werdum pärjäisi lhw top5 kavereille

Ala haksahda Bones>Cormier>Rumble>Bader>Maulerin trolliin. Kukas siella LHW:n TOP5:ssa on? Gusse tietysti. Bones>Cormier>Rumble>Bader>Maulerin kosteissa paivaunissa Gusse pieksaa Werdumin vaikka Gusselle on seuraavaksi vastassa todennakoisesti joku Top10 LHW keharaakki etta saadaan kultapojulle vaikisn voitto. Kun vuosilta 2013/2014/2015 on plakkarissa yksi voitto, on sarakkeeseen pakko saada voitto ettei 5 matsin saldo olisi 1-4.

 

[Thempp]

P2P listat nyt on jo niin ala-asteen välitunnille kuuluva konsepti että itsessään noiden listojen tekeminen on aika järjetöntä. Kaikilla on eri kriteerit siihen miten näitä listataan, toiset painottavat tekniikkaa, toiset voitettujen ottelijoiden listaa ja toiset jopa persoonaa.
Voitaisiin mieluummin keskustella kuka voittaisi teknisesti parhaimman ottelijan palkinnon (?Anderson Silva? Demetrious Johnson?), Kovimman voitollisen ottelulistan omaava ottelija (Werdum?) Viihdyttävin ottelija (Conor?) jne..

Nimenomaan näin! Mikä järki noissa listoissa on kun ei ole olemassa mitään absoluuttista totuutta eikä tule Ikinä olemaan mainitsemistasi
Syistä.

 

[veijari]

P4P listoilla jossa kääpiöt saa liikaa pisteitä varmaan monesti vähätellään sen lihasmassan tekoon ja ylläpitoon vaadittavaa työtä?
Kait jokainen olisi hw:ssa jos se olisi helpompaa... Ammattilainen doupeilla ei kauaa vaihtele painosarjoja, se sitten että onko ne isot ääliöt niin taitamattomia kun kehään nousee... no sitten tehdään P4P listoja. Pridessa oli aikaan vastaus tähänkin kysymykseen: Open Weight Grand Prix...

Eihän jääkiekossakaan kun jotain junnutähden ja jagarin tehoja vertaillan, nyt ihan suoraan vielä väitetä että ko. junnu pärjäisi 1v1.

Listoissa järkenä on lähinnä se että keskivertojäpä joka ei koskaan mene edes kurssille voi kuvitella pärjäävänsä teoreettissti hevareille.

 

[ujo]

Werdum trollas Fedjan sielun ulos sieraimista tossa staredownis ja imas sen itselleen, jonka jälkeen voitokkaana hymyili katsomoon, tämän takia Werdum on mestari tällä hetkellä.

WERDUM TROLL FACE OF ABSOLUTE VICTORY.

 

[ruiskukkatienlohikäärme]

P4P listoilla jossa kääpiöt saa liikaa pisteitä varmaan monesti vähätellään sen lihasmassan tekoon ja ylläpitoon vaadittavaa työtä?

Ei kai nyöt tuollaisiin "lihasmassoihin" treenaaminen mitään työtä vaadi. Ei nuo raskaansarjan ottelijat ole mitään perkeleen keskisarjalaisia jotka päättävät että vedämpä tässä Bull mentulan kehonrakennusohjelmalla 20kg lisää massaa ja alan raskassarjalaiseksi. Kamppailu-urheilussa kilpailijan painoluokka määräytyy aikalailla tasan sen mukaan minkä kokoinen kaveri nyt luonnostaan sattuu kovassa kunnossa olemaan. Raskaan sarjan ottelijat ovat siis vain yleisestiottaen luonnostaan pidempiä kuin kevyempien luokkien ottelijat.

Kilpailun puolestahan on selvää ettei raskassa sarjassa pärjääminen nimenomaan välttämättä vaatisi samanlaista työtä kuin kevyemmissä sarjoissa ihan siitä syystä että pienempi määrä kilpailijoita on luonnostaan niin isoja >> vähemmän kilpailijoita >> helpompi nousta TOP 10 listalle, lisäksi ei yleensä tarvitse kikkailla painonvetojen kanssa, kun harva kunnossa oleva urheilija tuota raskaansarjan ylärajaa rikkoo kuitenkaan.

Summasummarum ei luulisi olevan mikään ihme että näillä listoilla pyörii kevyempiä kavereita kun ottelijamäärät ovat isompia >> huippulahjakkuuksia löytyy enemmän.
Sitähän taas ei voi kukaan sanoa olisiko vaikka Werdum samankaltainen ottelija kuin vaikka Mcgregor jos olisi luonnostaan pienempi vaan tämä keskustelu taas menee sille asteelle että olisinko minä hyvä koripallossa jos olisin kasvanutkin 195 senttiseksi ja isäni olisikin musta.

 

[veijari]

Kyllä kamppailu-urheiluun funktionaalinen 100+kg keho vaatii harjoittelua vaikkei se näyttäisikään bodarijaskalta.
180cm pitkä ottelija voi olla melkein missä vaan sarjassa. 180/60 ei ole mitenkään kumma, 180/120 ei myöskään, mutta jälkimmäinen saa käyttää enemmän aikaa voima/puntti/ravintolaosastolla kuin eka ja se on varma, varsinkin jos kuvitellaan että aloittivat molemmat samasta 73kg:sta ja itsetunto-ongelmasta .
Itse näet kuvittelen että ottelijat eivät syntyneet aikuisina ammattilaisottelijoina, vaan ovat vuosien varrella rakentaneet itseään kohti haaveitaan toiset on ajatellu että riitää kun on kova tappelija, jotkut on ajatellu et pitää olla iso ja kova äijä, ovat sitten päätyneet eri sarjoihin "ammattilaisina".

Hypoteettinen oletus: kummalta luulet tulevan keskimäärin pahemmin moukkua 70 vai 100kg ottelijatl

 

[ruiskukkatienlohikäärme]

Kyllä kamppailu-urheiluun funktionaalinen 100+kg keho vaatii harjoittelua vaikkei se näyttäisikään bodarijaskalta.
180cm pitkä ottelija voi olla melkein missä vaan sarjassa. 180/60 ei ole mitenkään kumma, 180/120 ei myöskään, mutta jälkimmäinen saa käyttää enemmän aikaa voima/puntti/ravintolaosastolla kuin eka ja se on varma, varsinkin jos kuvitellaan että aloittivat molemmat samasta 73kg:sta ja itsetunto-ongelmasta .
Itse näet kuvittelen että ottelijat eivät syntyneet aikuisina ammattilaisottelijoina, vaan ovat vuosien varrella rakentaneet itseään kohti haaveitaan toiset on ajatellu että riitää kun on kova tappelija, jotkut on ajatellu et pitää olla iso ja kova äijä, ovat sitten päätyneet eri sarjoihin "ammattilaisina".
Hypoteettinen oletus: kummalta luulet tulevan keskimäärin pahemmin moukkua 70 vai 100kg ottelijatl

Totta helvetissä se huippu tason kilpailijalta vaatii fysiikkatreeniä pärjätä ihan sama missä painosarjassa. Mutta itse vain viestissäsi ilmaisit kuinka vähätellään sitä miten hankala on päästä raskaansarjan lihasmassoihin ja ne ylläpitää ja vastaus on lihasmassan osalta >> ei ollenkaan vaikeaa. Kaikki muu siinä on vaikeaa.
Luonnostaan isompi ei myöskään tarkoita pelkkää pituutta (ja btw 180/60 on melko erikoisuus vapaaottelussa UFC tasolla), onhan nyt kaikilla varmaan ihan omassa lähipiirissäänkin tapauksia jotka ilman mitään urheilutaustaa ovat aivan erikokoisia toisistaan vaikka samanpituisia olevatkin ja rasvat samaa luokkaa. Ravinto-osiolla väittäisin että nimenomaan pienet kaverit joutuvat enemmän aikaa käyttämään, siellä kun tulee olla jossain kisapainoissakin.
Ja kysymykseesi siitä kummalta luulen tulevan pahemmin "moukkua" - oletko saatana tyhmä vai murrosikäinen.
Jos sanon että Werdum on tuskin nimenomaan lihasmassansa keräämiseen hirveästi mitään hypertrofisia harjoitusjaksoja joutunut vetämään ei tarkoita että sanoisin kevyen sarjan ottelijoiden lyövän kovempaan kuin hän
Tähän vertaukseesi kahdesta eri ottelijasta jotka aloittivat 73 kiloisista ja toinen veti itsensä kisakuntoon 60 kiloisiin ja toinen kasvatti itsensä 120 kiloiseksi raskassarjalaiseksi niin ihmettelisin kyllä jälkimmäisen tapauksen olemassa oloa. En ole eläessäni nähnyt kamppailu valmentajaa joka katsoo salille vaappuvaa 73kg sälliä ja toteaa että perkele tähän 50 kiloa massaa päälle ja raskaaseen sarjaan. Ei kamppailu-urheilu mitään helvetin kehonrakennusta ole, eikä siellä punttiosastolla tarvitse välttämättä pärjätäkseen kovin paljon jos ollenkaan aikaa viettää.

 

[GITS]

pienempi määrä kilpailijoita on luonnostaan niin isoja >> vähemmän kilpailijoita >> helpompi nousta TOP 10 listalle

Kun ottaa huomioon etta hevarit on kuitenkin absoluuttisesti parhaita ottelijoita tuollainen logiikka sarahtaa korvaan. Jostain syysta MMA matematiikassa hevareita usein mollataan. Tatahan ei esiinny samalla tavalla esim. vaikkapa nyrkkeilyssa. En muista etta Tysonia, Alia, tai Klitschkoa oltaisiin luokiteltu "helpomman painosarjan ottelijoiksi". MMA:ssa hevarichamppi on aina jostain syysta matisakki lasileuka joka ei edes parjaisi alemman painosarjan ottelijoita vastaan.

 

[ruiskukkatienlohikäärme]

Kun ottaa huomioon etta hevarit on kuitenkin absoluuttisesti parhaita ottelijoita tuollainen logiikka sarahtaa korvaan. Jostain syysta MMA matematiikassa hevareita usein mollataan. Tatahan ei esiinny samalla tavalla esim. vaikkapa nyrkkeilyssa. En muista etta Tysonia, Alia, tai Klitschkoa oltaisiin luokiteltu "helpomman painosarjan ottelijoiksi". MMA:ssa hevarichamppi on aina jostain syysta matisakki lasileuka joka ei edes parjaisi alemman painosarjan ottelijoita vastaan.

Näinhän se on. Tällä vain lähinnä selittelin tätä miksi näillä "P4P" listoilla monesti pienemmät kaverit hallitsee. Tokihan pienemmällä ottelijalla tässä on myös etuna se että suhteellista voimantuottoa on tottakai enemmän ja näin ollen liikkuvat sähäkämmin ja homma on muutenkin teknisemmän näköistä. Olisihan se melko näky kun tuolla olisi joku Overeemin näköinen kaveri joka liikkuisi kuin Demetrious Johnson ja heittelisi voltteja kuin Dodson. Siksi on vähän hankala tehdä näitä vertauksia juuri siitä miten vaikka se Werdum pärjäisi jos olisikin pieni, hän olisi kuitenkin aivan täysin eri-ihminen täysin erilaisella keholla sillon joten on typerää olettaa että liikkuisi ja ottelisi samalla tavalla kuin nyt. Lajin monipuolisuus on varmaan se mikä aiheuttaa tuon asenne eron nyrkkeilyssä vs vapaaottelusssa. Vapaaottelussa ollaan pienemmistä sarjoista viime aikoina totuttu näkemään niin paljon wheel kickejä, hyppypolvia, ynnä muuta hienoutta että monelle tulee sitten raskaan sarjan matsia tuijottaessa sellainen olo etteivätkö nuo osaa mitään kun nyt ei kiertopotkut lentele vaikka tähän vaikuttaa aika moni muukin asia kun taito. Häkkikin on aika paljon pienemmän tuntuinen paikka liikkua 2 metriselle karpaasille kuin alle 170 senttiselle mighty mouselle.

Fakta kuitenkin on se että ottelijamäärä on se millä tuota sarjojen tasoa voi vertailla jos jollain. Muutenhan se on melko mahdotonta, aivan samasta syystä jos vertaillaan Jarkko Niemisen atp turnauksen voittoa johonkin hiihdon MM-kultaan ei vertailussa voida oikein muuta mitata kuin kilpailijoiden määrää. Tälläkäänhän ei sinänsä mihinkään päästä kun vaikka todettaisiin että raskaansarjan taso olisi yleisesti vähemmän kilpailullinen kun vaikka 71.2 kg luokka, ei siitä voida mitenkään päätellä miten nykyiset raskaansarjan huiput pärjäisivät jos olisivatkin samankokoisia. Eri painosarjoissa menestykseen vaikuttavat varmasti myös osittain eri asiat. Onhan tuo nyt aivan erilaista hommaa jos katsoo peräjälkeen 5 ottelua raskaasta sarjasta ja 5 vaikka kärpässarjasta. Se sitten on täysin mielipidekysymys kumpaa sarjaa pitää mielenkiintoisempana, itse olen aina seurannut enemmän kevyempiä sarjoja ihan siitä syystä että raskaassa sarjassa kaverit järkeensä hidastuvat enemmän matsin edetessä isomman lihasmassan takia.

 

[veke]

ainakin pakkiksen p4p lista ykkösenä on werdum❤

 

[Palmieri]

Aika naurettavia nämä P4P-listaukset mielestäni. Eihän koripallossa tai jääkiekossakaan pidetä listaa parhaasta alle 180-senttisestä pelaajasta. Yhtä lailla jos koriksessa olisi erikseen yli- ja alle kaksimetristen sarjat niin voitaisiin sanoa että LeBron James on vain maailman paras yli kaksimetrinen koripalloilija, mutta kilpailu on paljon kovempaa alle kaksimetrisissä kun siellä on enemmän pelaajia...

 

[AndyS]

Jääkiekossa ei ole eri sarjoja eri kokoisille pelaajille.