Euraasian yhdistyminen

[PeteH78]

Viimeiset vuodet ovat näyttäneet suuntaa sille, että Euraasian jättiläiset Kiina, Intia, Venäjä, Iran ja Kazakstan (sekä muut keski-Aasian "stanit") ovat liittoutumassa yhä tiiviimmin keskenään.

Liittoutuminen on tapahtunut sekä taloudellisella, kulttuurisella että sotilaallisella tasolla ennenkaikkea Shanghai Cooperation Organization -nimisen järjestön kautta.

Samaan liittoumaan voidaan lukea myös muutama valtio em. listan ulkopuolelta, kuten öljyrikas Venezuela Etelä-Amerikasta. Myös perinteisesti USA:n vaikutusvallan alaisuudessa ollut Saudi-Arabia on suuntautumassa yhä enemmän Kiinan suuntaan ja etääntymässä Yhdysvalloista.

Pohjois-Afrikan energiajätti Algeria on solminut erityisen läheiset suhteet Venäjään (päästänyt Gazpromin kaasukentilleen), ja myös Algerian voidaan katsoa olevan Euraasian leirissä. Samoin luonnonvaroiltaan rikas Etelä-Afrikka, joka on solminut paljon kaupallisia sopimuksia sekä Kiinan että viime vuonna myös Venäjän kanssa. Kiina (ja Venäjä) työntävät Yhdysvaltoja vähitellen pois myös Afrikasta, eikä Yhdysvallat kykene vastaamaan haasteeseen periaatteessa muuten kuin sotilaallisen voiman avulla, koska sen ökykuluttava talous ei pysty tarjoamaan Afrikan maille yhtä edullisia sopimuksia kuin Kiina ja Venäjä.

Yhdysvaltojen suhtautuminen Euraasian liittoutumiseen on luonnollisesti ollut erittäin vihamielinen, koska se uhkaa suoraan Yhdysvaltojen hegemoniaa maailmassa (englanninkielinen ilmaus military and economic primacy sopii hyvin). Mutta koska sen armeija on loukossa Irakissa, ei Yhdysvallat ole voinut juurikaan estää Euraasian sydänmaalla tapahtuvaa kehitystä.

Millaisia vaikutuksia Euraasian liittoutumisella on maailmaan ja varsinkin ns. transatlanttisen liittouman hegemoniaan? Kykeneekö Euraasia jatkossa estämään anglo-amerikkalaisten ja EU:n pääsyn kiinni taktisesti tärkeisiin luonnonvaroihin (energiaan ja arvomineraaleihin)? Tämä on varmasti SCO:n yksi piilossa olevista tavoitteista. Tulevatko anglo-amerikkalaiset käyttämään sotilaallista voimaansa jopa ydinaseiden muodossa, jos sen hegemonia on kenties jo lähitulevaisuudessa vakavasti uhattuna?

Itse pelkään pahinta. Läntiset aristokraatit eivät aina 1700-luvulta alkaen ole pelänneet edes äärimmäisen voiman käyttöä, jos sen globaali hegemonia on vakavasti uhattuna. Yhdysvallat jatkaa suoraan Brittiläisen Imperiumin käyttämää strategiaa nykypäivänä. Nämä aristokraatit (pankkiirit, teollisuusmiehet ja heidän sylikoira-poliitikkonsa) tietävät etteivät he voi vastata Euraasian haasteeseen pelkästään taloudellisin keinoin, koska heiltä puuttuvat luonnonvarat ja he kuluttavat liikaa kyetäkseen reiluun kauppaan muun maailman kanssa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää resurssien ottaminen muilta ase muun maailman ohimolla.

Tämän saman totesi myös neokonservatiivi Zbigniew Brzezinski vuonna 1997 julkaistussa kirjassaan "The grand chessboard - American primacy and it's geostrategic imperatives". Brzezinskin mukaan Yhdysvaltojen tulee kaikin keinoin hillitä ja estää Euraasian valtioiden välille syntyviä liittoumia sekä diplomaattisin, taloudellisin että tarvittaessa myös sotilaallisin keinoin, jotta Yhdysvallat voisi jatkossakin päästä käsiksi halpaan energiaan ja raaka-aineisiin, ja siten pitämään yllä taloudellista suvereniteettiään.

Brzezinski julkaisi kirjansa vuonna 1997, jolloin Amerikan Yhdysvallat eli historiansa vaurainta aikaa, ja se oli täysin ylivoimainen supervalta kaikkiin muihin valtioihin verrattuna. Venäjä oli konkurssissa ja sen armeija oli kuralla. Kiina oli vielä taloudellinen lilliputti, eikä Intiakaan ollut aloittanut vielä taloudellista nousuaan.

Voidaan sanoa, että Yhdysvallat eli vuosina 1991-2001 suhteessa muuhun maailmaan historiansa vauraimman ja voimakkaimman aikakauden, eikä sillä ole enää paluuta tuohon asemaan. Brzezinskin suunnitelmat eivät siis toteutuneet.

Kysymys kuuluukin: voidaanko sitä, että Yhdysvallat ylipäätänsä salli Venäjän uuden nousun, Kiinan ja Intian taloudellisen vahvistumisen ja ennenkaikkea Euraasian liittoutumisen päästää tapahtumaan pitää Yhdysvaltojen kaikkien aikojen suurimpana ulkopoliittisena kömmähdyksenä?

 

[Hippinakki]

Toivotaan vain että Yhdysvaltoihin tulee demokraatit valtaan, niin vältytään luultavammin sotilaallisilta yhteenotoilta lähiaikoina. Repulikaanit(tahallaan väärin kirjoitettu) ovat ainakin hyökkäilleet hanakasti maihin joista on taloudellista hyötyä Yhdysvalloille.

Varmaa on että maailman laajuinen sota sytyy. Kyse on vain koska? Onneksi Suomi on edes hiukan syrjässä, paitsi jos Venäjä tulee sotaan mukaan.

 

[Columbu]

Tosta Algeriasta tuli mieleen että eikös Aasian jättiläiset, varsinkin Kiina, ole sijoittanut tietotaitoa Afrikkaan jo vuosia. Siinä missä eurooppalaiset valtiot ja yritykset ovat yrittäneet investoida rahallisesti korruptoituneeseen Afrikkaan (rahat ovat päätyneet usein poliittisille päättäjille tai ne on käytetty sekundäärisiin kehittämiskohteisiin), Kiina ja Japani ovat tukeneet Afrikan maita kehittämis- ja yhteistyöprojektien kautta. Tällä hetkellä vaikuttais siltä että geopoliittistaloudellinen kahtiajako kolmanteen maailmaan ja rikkaisiin länsimaihin, jotka käyttävät kehitysmaita hyväksi (tai pyrkivät tukemaan kehittyviä talouksia, kuitenkin oman etunsa mukaan), olis muuttumassa kahtiajaoksi länsimaiseen G8:n/USA:n etupiiriin ja toisaalta taas nouseviin supertalouksiin, kuten Kiinaan ja Intiaan.

Mielenkiintoista spekulaatiota Peteltä.. Pystytkö mainitsemaan muita lähteitä kuin Brzezinskin?

 

[Janne22]

Tosta Algeriasta tuli mieleen että eikös Aasian jättiläiset, varsinkin Kiina, ole sijoittanut tietotaitoa Afrikkaan jo vuosia. Siinä missä eurooppalaiset valtiot ja yritykset ovat yrittäneet investoida rahallisesti korruptoituneeseen Afrikkaan (rahat ovat päätyneet usein poliittisille päättäjille tai ne on käytetty sekundäärisiin kehittämiskohteisiin), Kiina ja Japani ovat tukeneet Afrikan maita kehittämis- ja yhteistyöprojektien kautta. Tällä hetkellä vaikuttais siltä että geopoliittistaloudellinen kahtiajako kolmanteen maailmaan ja rikkaisiin länsimaihin, jotka käyttävät kehitysmaita hyväksi (tai pyrkivät tukemaan kehittyviä talouksia, kuitenkin oman etunsa mukaan), olis muuttumassa kahtiajaoksi länsimaiseen G8:n/USA:n etupiiriin ja toisaalta taas nouseviin supertalouksiin, kuten Kiinaan ja Intiaan.

Mielenkiintoista spekulaatiota Peteltä.. Pystytkö mainitsemaan muita lähteitä kuin Brzezinskin?

Ei se pysty. Ei se ikinä anna mitään lähteitä ellei se siteeraa suoraan jotain uutista, joten kaikki voi olla yhtä hyvin sen mielikuvituksen tuotetta.

 

[Tahaton emissio]

Petellä on selvästikin niin suuri mielenkiinto em. asioita kohtaan, että lähdelistasta sattais tulla käsivarren pituinen. Ei noi jutut nyt ihan tuulesta temmatuilta kuulosta.

Kaljapöytäkeskustelu Peten kanssa saattais venähtää kolmen vuorokauden mittaiseks...

 

[Yhdysvallat]

Pete puhuu asiaa. Saanko vaihtaa nickini intiaksi tai kiinaksi? Jenkit on perseestä

 

[Tahaton emissio]

Vaihda Etelänapamantereeks niin et saa soraääniä.

 

[ander]

Mun mielipide on että euroopan pitäisi liittoutua sotilaallisesti ja erota NATOsta. Alkaa vaan näyttää siltä että jenkit hallitsee kaikkee koko maapallolla ja venäjä on kuin joku nukkuva peto. Jos euroopan valtiot "yhdistyis" ja syntyis kolmas supervaltio joka EI olisi kommunistinen vaan demokraattinen niin kommunismilla ei olisi tuskin niin paljoa valtaa tulevaisuudessa kuin mitä tällä menolla näyttää olevan. Samalla jenkit ei pääsis täysin valtaan maapallolla. Jotai tällaista itellä käynyt mielessä.

 

[Tahaton emissio]

...kommunismilla ei olisi tuskin niin paljoa valtaa tulevaisuudessa kuin mitä tällä menolla näyttää olevan.

Huisia! Kommunismiko on taas nousussa? Kerro ihmeessä lisää!

 

[Super5]

Mun mielipide on että euroopan pitäisi liittoutua sotilaallisesti ja erota NATOsta. Alkaa vaan näyttää siltä että jenkit hallitsee kaikkee koko maapallolla ja venäjä on kuin joku nukkuva peto. Jos euroopan valtiot "yhdistyis" ja syntyis kolmas supervaltio joka EI olisi kommunistinen vaan demokraattinen niin kommunismilla ei olisi tuskin niin paljoa valtaa tulevaisuudessa kuin mitä tällä menolla näyttää olevan. Samalla jenkit ei pääsis täysin valtaan maapallolla. Jotai tällaista itellä käynyt mielessä.

Tämä olisi tietysti yksi ratkaisu, mutta ei tule tapahtumaan :D

Päämäärä pyhittää keinot ainakin USA:n mielestä... Kohta soditaan

 

[sivis]

Jos maailmaa tarkastelee puhtaasti geopoliittisesta näkökulmasta, se näyttää aivan liian yksioikoiselta. Mikäli unohtaa kokonaan muun muassa taloudelliset riippuvuussuhteet, konfliktien todennäköisyys kasvaa arvioissa liiallisiin mittoihin. Käytät paljon mackinderiläistä termistöä (mm. sydänmaa) ja muuta geopolitiikan sanastoa, joten oletan noiden väitteidesi perustuvan pelkästään geopolitiikkaan. Toki energiasodat saattavat olla tulevaisuudessa mahdollisia, mutta eivät missään nimessä välttämättömiä. Mahanin ja Mackinderin teesejä on ehkä vähän outoa käyttää enää 2000-luvulla. Toki maa- ja merialueiden hallinta on edelleen tärkeää, mutta paljon on myös muuttunut. Lisäksi tuo Brzezinskin kirja oli ja meni. Osa siinä kirjoitetuista asioista toteutui, osa ei. Brzezinski on kirjoittanut jo ainakin yhden uuden teoksen tuon jälkeen.

Yhdysvallat, Venäjä eikä mikään muukaan taho ole koskaan suoraviivainen geopoliittinen toimija. Laajennappa näkökulmaasi vaikka taloudellisiin aspekteihin esimerkiksi EU:n ja Venäjän välisiiin energiasopimuksiin ja Euroopan maiden kahdenvälisiin suhteisiin Venäjään, niin saat erilaisen kuvan asioista. Lisäksi Venäjä ja USA ovat aloittamassa LNG-teknologiaa hyödyksi käyttäen maakaasukuljetuksia Kolan niemimaalta, joten Euraasia on menettämässä jonkin verran strategista merkitystään energiaresurssien osalta. Kaukaasian maat ovat lisäksi aloittamassa erilaisia öljy- ja kaasuputkiprojekteja Eurooppaan, joista myös USA voisi saada osansa. Jo nyt se saa osansa BTC-putkesta, jonka kautta toimitetaan mm. Kazakstanista kotoisin olevaa öljyä Turkin Ceyhanin satamaan ja sieltä edelleen muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin tankkereilla.

Kiinan, Japanin ja Venäjän välillä on ollut paljon puhetta yhteistyöstä, mutta muun muassa ensimmäistäkään öljy- tai kaasuputkiprojektia ei ole aloitettu, eivätkä suunnitelmatkaan ole juuri edenneet. Suurin osa Venäjän suunnitelmista on Euroopan maiden kanssa. EU on täysin riippuvainen Venäjän toimittamasta maakaasusta, ja Venäjän nykyinen kohtuu stabiili talous 90% riippuvainen tuloista joita se saa energian toimittamisesta Eurooppaan. Kukaan ei todellakaan halua järkyttää tätä status quoa. Ainoa piikki lihassa ovat välittäjämaat mm. Ukraina ja Valko-Venäjä, jotka vastustavat markkinataloutta ja mm. ottavat omaehtoisesti putkista öljyä/kaasua. Tästä ongelmasta pyritään pääsemään eroon esimerkiksi tuon Pohjois-Euroopan halki kulkevan kaasuputken avulla.

Ja se, että Yhdysvallat "salli" Venäjän ja Aasian maiden nousun tuskin oli mikään ulkopoliittinen kömmähdys. USA:laiset sijoittajat ovat kuitenkin olleet avainasemassa näiden maiden nousussa ja siitä myös eniten rahallisesti hyötyneet. Lisäksi maailmantalous kaikkineen hyötyy jatkuvasti kyseisten maiden taloudellisesta kasvusta ja stabilisoitumisesta.

 

[Columbu]

Siinä mielessä siviksen kanssa samaa mieltä, että maailman tilanne ei vaikuttaisi olevan aivan niin vaakalaudalla kuin peten teksteistä saattaisi käsittää.. Poliittisesti merkittävien valtioiden keskinäiset taloudelliset riippuvuussuhteet ovat liian merkittäviä, jotta ainakaan lähivuosina suursotia syttyisi. Globaali energiakriisi ja mahdollinen energiasota on odotettavissa vasta, kun öljyvarat alkavat todella ehtyä. Esim Saudi-Arabia on säännöstellyt öljyn tuotantoa ja myyntiä säilyttääkseen hinnat korkealla ja toisaalta ehkäistäkseen öljyvarantojen lopullista kuivumista. Myös puhtaan juomaveden puute saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa suuren luokan konflikteja, mutta tämäkin skenaario on mahdollinen todennäköisesti vasta usean vuosikymmenen päästä.

En kuitenkaan ymmärrä siviksen viittausta siihen että Brzezinskin kirja "oli ja meni".. Nyt maaliskuussa ilmestyneessä teoksessaan Second Chance: Three Presidents and the Crisis of American Superpower Brzezinski viittaa samoihin teemoihin, mm USA:n epäonnistuneeseen talouspolitiikkaan ja hukkaanheitettyihin resursseihin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Itse en ole viimeisintä teosta lukenut, mutta lähteenä olen käyttänyt mm New York Timesin arvostelua kyseisestä kirjasta. Aiemmista Brzezinskin teoksista olen lukenut otteita. Mitä tulee hänen "ennustustensa" toteutumiseen, veikkaisin ettei monikaan muu poliittinen asiantuntija osaa/uskalla arvioida maailmanpoliittista tilannetta yhtä tarkasti ja älykkäästi.

 

[sivis]

En kuitenkaan ymmärrä siviksen viittausta siihen että Brzezinskin kirja "oli ja meni".. Nyt maaliskuussa ilmestyneessä teoksessaan Second Chance: Three Presidents and the Crisis of American Superpower Brzezinski viittaa samoihin teemoihin, mm USA:n epäonnistuneeseen talouspolitiikkaan ja hukkaanheitettyihin resursseihin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Itse en ole viimeisintä teosta lukenut, mutta lähteenä olen käyttänyt mm New York Timesin arvostelua kyseisestä kirjasta. Aiemmista Brzezinskin teoksista olen lukenut otteita. Mitä tulee hänen "ennustustensa" toteutumiseen, veikkaisin ettei monikaan muu poliittinen asiantuntija osaa/uskalla arvioida maailmanpoliittista tilannetta yhtä tarkasti ja älykkäästi.

Pahoittelen huonoa ilmaisua. Tarkoitin sitä, että Brzezinski ei juuri huomioi muita kuin voimapoliittisia tekijöitä ja yrittää tämän pohjalta luoda suurstrategiaa Yhdysvaltojen toimille. "Liittoudu tämän kanssa, älä liittoudu tuon, vahdi tuon vahvistumista jne." Eli hän ei juuri huomioi näitä olennaisia taloudellisia riippuvuussuhteita valtioiden, yritysten ja ei-valtiollisten toimijoiden välillä vaan pitää (sotilaallisia) voimasuhteita kaikkein tärkeimpinä.

On huomioitava, että Brzezinski itse vaikutti politiikassa voimakkaasti Carterin kaudella, ja tuntuu hieman siltä, että äijälle on jäänyt kyseinen vaihde päälle. Maailmasta ovat kuitenkin nämä vanhat -ismit kadonneet aika lahjakkaasti, jäljelle on oikeastaan jäänyt vain liberalismi (ja terrorismi ;)) ja tilalle tullut suurpääoman etujen ajaminen sekä laajamittainen deregulaatio.

EDIT: Lisätään nyt vielä, että mikäli kiinnostaa asioiden katsominen vain voimapolitiikan ja/tai geopolitiikan näkökulmasta, niin tällöin Brzezinski on hyvää luettavaa. Brzezinskin osalta täytyy kuitenkin muistaa näihin näkökulmiin liittyvät rajoitukset: geopolitiikka yksinään ei tarjoa nykymaailmassa riittäviä selityksiä.

 

[Columbu]

Kiitos sivis, hyvin perustelit.. Paha tuohon on mitään sanoa, kun en itse ole Brzezinskin tuotantoon niin perusteellisesti tutustunut.