Englannin ja Ruotsin kielen opiskelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mattila
  • Aloitettu Aloitettu
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Puhumaan oppii vain puhumalla, sen on osoittanut jo suomalainen koululaitos mielestäni todella hyvin keskittymällä nusnuskielioppiin puhetaitojen kustannuksella. Tai ainakin vielä 90-luvun ihan lopussa minun lukiossani. Tietysi mitä laajempi sanavarasto niin sitä helpompaa se puhuminen on. Eli mikäli opettelet vain sanoja niin kyllä silläkin pärjää. Lue helppolukuisia vieraskielisiä kirjoja. Itsellä ainakin sanavarasto on sillä kasvanut. Kyllä suomalainen rallikuskienglantikin ainakin ymmärrettävämpää on kuin italialaiset tai jamaikalaiset versiot

Valitettavasti ehkä vähän turha postaus, kun en tarkasti osaa sanoa, mutta luulisi niitä kursseja olevan aika paljon. Kaiken maailman kansanopistot ym. niitä tarjoavat. Kai sitä voi ilmoittautua ihan lukioonkin. Hinnat voivat sitten olla niillä kursseilla mitä vaan. En tiedä minkä ikäinen olet tai mikä on aloitustaso, mutta avoin yliopisto voisi olla yksi vaihtoehto olettaen, että sellaista tarjontaa niissä on.
 
Tsekkaa onko mitään edullisia kursseja, missä pääset opiskelemaan kieltä ohjatusti ja systemaattisesti.

Pääpaino tulee olla puhumaan oppimisessa, eli harjoitusten tulee tukea passiivisen sanavaraston muuttamisessa aktiiviseksi. Eli et vaan pluggaa sanoja ulkoa kuten suomalaisissa kouluissa on typerästi tapana, vaan harjoittelet samantien niiden käyttämistä eri yhteyksissä. Ainoa tapa, millä niistä tulee perustaa puhutulle kielelle.

Olisi tietenkin hyvä, että pääsisit harjoittelemaan puhumista ns. "rangaistusvapaassa" ympäristössä, missä on hyvä henki ja samantasoisia kavereita juttelemassa kivoista asioista. Opettaja sitten tukee ja korjaa virheitä.

Kannattaa myös lukea paljon vieraskielisiä lehtiä ja kirjoja. Aloittaa helpoimmasta. Ei ole mikään häpeä lukea esim. Kalle Ankaa (itse asiassa hiton hyvä tekosyy lukeakin :) ). Sieltä oppii paljon käyttökelpoisia arjen ilmaisuja. Näitä tulee kylläkin harjoitella käytännössä edellä mainitusta syystä.

Eräs hyvä keino on hankkiutua "kuseen", jos suinkin mahdollista. Eli muuttaa vähäksi aikaa maahan, jonka kieltä haluaa oppia. Mulla toimi tämä hyvänä motivaationa oppia tämän hetkisen kotimaani kieli. Alkoi yksinkertaisesti vituttamaan ryypätä svedujen kanssa, kun alussa ei osannut aukoa päätä takaisin. :D Nyt lähtee sitten senkin edestä.

Joka tapauksessa, tsemppiä ja jaksamista kovasti kielten opiskeluun! Oli syy mikä tahansa, se on myös hiton kiva ihan harrastuksenakin. :kippis1:
 
:offtopic: Toi lej on kyllä ihmejätkä. Aina samoissa threadeissa postittamassa asioita, jotka minun piti juuri kirjoittaa. Pelottavaa... :D Kaiken lisäksi aina vähän nopeammin. :kippis1:
 
Koitas katella leffoja ilman tekstityksiä. Aloittaa vaikka ihan simppeleillä piirretyillä (lainaa vaikka pikkuserkuilta tai naapureilta) ja siirry asteittain eteenpäin. Tietty alla pitää olla vähän pohjia kielestä, mutta ne nyt voi tankata vaikka lukion ensimmäisen kurssin kirjasta.

Ite opin englanninkielen pohjat juuri piirretyistä. Skidinä tuli kateltua ja mutsi luki tekstejä. Hyvät pohjat tuli, osasin muodostaa ensimmäisiä englantilaisia lauseita ennen kuin opin lukemaan suomea :D
 
Tee autosta yliopisto.
Lainaa kirjastosta kasetteja ja soita niitä aina kun ajat autolla. Huuda ja puhu, naura ja kärsi niin kauan kunnes osaat molemmat kielet.
Itse opiskelin autossa 3kk ruotsia ja läpäisin kurssin joka oli jäänyt roikkumaan viideksi vuodeksi. Koko kieli oli unohtunut, mutta yllättävän paljon pystyy oppimaan lyhyessäkin ajassa, kun joka päivä opettelee tunnin.

Muita vinkkejä ens kerralla.







Eiku, en malta olla kertomatta. :)
Osta hyviä kirjoja, joista tykkäisit suomeksi. (siis joku hyvä kirjailia, _todella_ hyvä kirjailia. Sillon kielen kanssa jaksaa pakertaa)

Kato leffoja ja telkkaria ilman tekstityksiä. <-- Näin läpäisin kirjoitukset aikoinani ja sain opettajalta halauksen, koska menestyin niin hyvin ;)

Lähde lomalle oikeaan englannin ja ruotsinkielisiin maihin.
 
Iltalukio on toki yksi vaihtoehto jos ihan tosissaan haluaa oppia. Riippuu toki lähtötasosta.
 
saarnamies sanoi:
Tee autosta yliopisto.
Lainaa kirjastosta kasetteja ja soita niitä aina kun ajat autolla. Huuda ja puhu, naura ja kärsi niin kauan kunnes osaat molemmat kielet.
Itse opiskelin autossa 3kk ruotsia ja läpäisin kurssin joka oli jäänyt roikkumaan viideksi vuodeksi. Koko kieli oli unohtunut, mutta yllättävän paljon pystyy oppimaan lyhyessäkin ajassa, kun joka päivä opettelee tunnin.
.
Click to expand...
tuo vois olla hyvä kun työmatkakin tällä hetkellä on 3,5h ja iltalukemiseks jotain kevyttä enkkua..
 
Suomenruotsi ja se ruotti mitä svedut puhuu on valitettavasti aika erillaista. Suurin osa ruottalaisista ei ymmärrä tätä "meiän" ruottia..
Ps. Käyn ruottalaista koulua, käväsin ruottissa ja pyörin sielä oman ikästen ihmisten joukossa, eihä ne ymmärtäny ku puolet mitä puhuin ja en kyll mäkää paljoo niitten sepotuksii älyny..
 
Yksi hyvä keino on ensin miettiä, mikä harrastus tai muu aktiviteetti on mielestään TODELLA kiinnostavaa. Kun se on määritelty, hankkii siihen liittyvää materiaalia kohdekielellä (= se kieli, mitä on määrä oppia) mahdollisimman paljon. Aluksi videoita (ei tietenkään suomenkielisellä tekstillä) ja paljon kuvia sisältäviä lehtiä ja kun kehittyy, vähemmän kuvia, mutta enemmän tekstiä sisältäviä lehtiä sekä lyhyitä kirjoja. Kun kehittyy riittävästi, siirtyy aina tarpeen mukaan kovemman tasoiseen materiaaliin, lopuksi aina yliopistollisiin tutkimuksiin asti (vuosien päästä, pitää olla jo aika kova kielitaito ko kielessä sekä kiinnostus valtaisa).

Mulla tuommoinen tapaus oli joskus 12-13-v roolipelit ja enkku. Kiinnostuin niistä kovasti ja kun olin jo suomeksi lukenut paljon fantasia- ja scifikirjallisuutta (myös muuta), niin noin 200-300 sivun roolipelimatskun enkuksi läpi kahlaamisen jälkeen (työläästi koko ajan sanakirjaa laraten, kun ei osannut) kielitaitoni oli sen verran hyvä ja sanasto tuttua, että tartuin romaaneihin. Luin siinä yläasteen aikana noin muutama tuhat sivua alan matskua vuodessa läpi (koska siihen aikaa ko alan kamaa ei ollut suomeksi juuri yhtään, pakko oli äkkiä siirtyä enkun kieliseen matskuun) ja rupesin saamaan enkusta (lähes, joskus tuli ns. kappalekokeista huonompia arvosanoja, koska en ollut suunnilleen oppikirjaa avannutkaan) pelkkää kymppiä oppikirjoihin koskematta (noh, melkein ainakin). :eek: :D Tätä jatkui läpi lukion ja nyt olen enkun opeksi koulutettu (sivuaine ruatti, opiskelin Göteborgin ylipoistolla vuoden ja opin siellä senkin kielen suht sujuvaksi). Jotta näin.

Periaatteessa toi em. keino ei kehitä suullista taitoa, mutta syy siihen, miksei esim. peruskoulussa hirveästi ole (toistaiseksi! nykyään kyllä ja jo useita vuosia) panostettu suulliseen kielitaitoon on se, että kun oppii kielioppia ja sanastoa, niitä voi käyttää MYÖS puhuessa. Mielestäni olisi kumminkin hyvä olla myös erillistä ääntämisen opettamista (erityisesti otettaisiin esille ko vieraan kielen ääntämisen erot kontra äidinkieli, ettei oppilas yritäkään ääntää vierasta kieltä äidinkielensä mukaan) ja joka välissä pieniä suullisen kielitaidon aktivointiharjoituksia (eli niillä pyrittäisiin rohkaisemaan vieraan kielen käyttöä myös suullisesti). Kaikkeen eivät kumminkaan resurssit ja aika riitä, joten siksi muodollisessa (=koulu) kielenopetuksessa keskitytään kirjallisiin opetusmetodeihin, eli lukemiseen ja kirjoittamiseen niinkin paljon. Senkin toki voi tehdä tehokkaammin ja paremmin, kuten myös paskasti ja tehottomasti.
 
Minulla on sama homma kuin iivilillä, eli harrastuksen seurauksena opettelin. Voimailu kiinnosti niin paljon, että siinä sivussa opin englannin kielen kun luin alan lehtiä.
 
Amis sanoi:
Suomenruotsi ja se ruotti mitä svedut puhuu on valitettavasti aika erillaista. Suurin osa ruottalaisista ei ymmärrä tätä "meiän" ruottia..
Ps. Käyn ruottalaista koulua, käväsin ruottissa ja pyörin sielä oman ikästen ihmisten joukossa, eihä ne ymmärtäny ku puolet mitä puhuin ja en kyll mäkää paljoo niitten sepotuksii älyny..
Click to expand...
Onko kyse sitten esim. eri sanoista, koska meillä opettaja väitti ihan pokkana, että ollesaan jossain yliopistokonferensissa Tanskassa vissiin, että sellainen suomenkielisten puhuma ruotsi oli kieli mitä oikeastaan kaikki Pohjoismaiden osallistuja ymmärsivät hyvin, koska se on niin selkeää sillä siitä tavallaan puutuu aksentti. Itsekin olen huomannut saman vaimon tanskalaisten sukulaisten kanssa puhuessa. Hyvin ymmärsivät.

Se on totta, että ongelmia tulee helposti ainakin tällaiselle keskitason ruotsin puhujalle, kun pitäisi riikinruotsia ymmärtää eikä sitä ole usein kuullut. Mutta kyllä ne silti ainakin mun puheen on ymmärtänyt, jos vaan oikeat sanat olen muistanut. Ehkä eroa on sitten myös suomenruotsilla ja suomenruotsilla.
 
Hyvin Ruotsissa ymmärretään meidän suomalaisten puhumaa suomenruotsia. Nimenomaan on sanottu, että se on neutraalin ja selkeän kuuloista. Muutenkin jos kielitaito ei ole ihan kympin luokkaa, niin selkeän rauhallisesti puhuen ja hieman jopa "yli" artikuloimalla pääsee pitkälle. Täällä etelässä etenkin ongelma on oikeasti välillä tuo murre. Siihen on hyvä vinkki. Tokaisee vain suoraan, että puhukaa nyt h**vetissä vähän hitaammin ja selkeämmin. :)
 
Jos opiskelee ja on mahdollisuus, niin vaihtoon lähteminen varmasti auttaa. Tai sitten tulee nälkä.

Tyttöystävä joka puhuu ruotsia ja osaa olla tarpeeksi vittumainen, niin varmasti oppii ruotsia nopeasti. Tai sitten saa olla puutteessa.
 
Niin siis voihan niitä dvd-leffoja katsella myös sen kielisillä teksteillä, millä ne on puhuttu. Ei se minusta ainakaan heikennä sitä kielenoppimiselämystä. Ja jos kirjoja haluaa lukea, niin valitsee sitten alkuun esim. Grishamia tai Dan Brownia yms. jotka kirjoittavat yksinkertaisesti.
 
Iivili, thymorg ja N.D. puhuvat asiaa. Ite olen lueskellut fantasiaa ja Auelin romskuja englanniksi, ja oppilaat ovat joskus ihmetelleet, miten mie tiiän vastauksen joka sanaan, jonka ne kysyvät (ainakin tähän mennessä joka sanaan, en liioittele yhtään). Eilen ostin Da Vinci -koodin enkuksi (en ole lukenut vielä suomeksi), ja siinä sitä taitaa olla loman ajaksi lukemista. Mutta hurjan hyvää kielen harjoittelua. Narnia miulla on myös englanninkielisenä, mutta en ole aloittanut sitäkään vielä.

Mitä tulee ruotsin kieleen, niin suosittelisin FST:n ohjelmia, myös ruotsinkielisiä TV-uutisia. Varsinkin, jos olet katsonut uutiset jo suomeksi, tiedät, mitä sieltä tulee ja voit kuunnella, miten asiat sanotaan ruotsiksi. Jos kantti kestää, FST:n lastenohjelmat ovat paitsi tasokkaita, myös hyvää kielenoppimismatskua. Riikinruotsia oppii myös hyvin katsomalla ruotsalaisia elokuvia, sarjoja jne. Suomalaisista kirjakaupoista saa myös ruotsinkielisiä sarjakuvia, Asterixeja mm.

Mitä tulee suomenruotsiin vs. riikinruotsiin, erojahan on, mutteivät ne juuri sen kummoisempia ole kuin British English vs. American English. Oikeastaan vähemmän eroja, sillä riikinruotsissa voi joskus olla eri sana samalle asialle, ei niin, että sama sana tarkoittaa eri asiaa Ruotsissa kuin suomenruotsalaisten suussa. Ja tämä suomenruotsiversio on nimenomaan sitä "skandinaviskaa", jota jotkut islantilaiset tai färsaarelaiset opettelevat, jotta voisivat kommunikoida muiden pohjoismaisten kanssa, ja jolla pärjää kaikkialla Pohjolassa.

Eri asia ovat sitten nämä suomenruotsalaisten monet paikallismurteet, joista ei saa selvää erkkikään. Jotakin Närpesin paikallispuhetta ei esim. skoonelainen tai tanskalainen ymmärrä, mutta eivät välttämättä Kökarin asukkaatkaan. Sama pätee myös esim. pohjoisruotsalaisiin murteisiin. Me suomalaiset opetellaan koulussa suomenruotsin standardiversiota, joka saattaa olla monelle heikäläisellekin kuin vieras kieli.

Vaan eiku rohkeasti oppimaan. TV:stä, kansalaisopistoista ja käytännöstä (mahd. tyttöystävältä).
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom