Spelimies
Banned
- Liittynyt
- 24.3.2004
- Viestejä
- 539
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen Helsingin Sanomissa: Lemmikeistä luovuttava
"Turusen mukaan erityisesti kaupunkilaiset ovat vieraantuneet luonnosta, eikä rakkaus lemmikkiä kohtaan lisää luonnon arvostamista."
Heinäkuussa linkitinkin lemmikkiketjuun saman miehen ajatuksia jotka jostain syystä ovat taas Hesarissa. Ketju vain taisi olla väärä joten aloitan uuden. Aihe on nyt keskusteluttanut Hesarin palstalla, silloin taisi jäädä muiden uutisten jalkoihin.
Mielestäni lemmikkien pitäminen on itsekästä. Varsinkin taajama- ja kaupunkioloissa. Niistä saa tekemistä, lohtua ja jopa elämän tarkoitusta mutta onko vangitseminen oikein elävää olentoa kohtaan? Mitä eläimet hyötyvät ihmisestä? Kyllä, ravinnonsaanti niille on lemmikkinä turvattu mutta lähtökohta on mielestäni se että se lemmikkieläin ei olisi koskaan syntynytkään jos eläinmarkkinoita ei olisi. Näin ollen eläinsuojelu aiheesta argumentoinnin perustana on väärin.
Koirista on myös muuta hyötyä kuin hedonistinen omien henkisten tarpeiden tyydyttäminen. Lampaiden paimennus, sokean opastus ja hengenpelastus muutamia koiran ammatteja mainitakseni. Koiran käyttäminen näihin on oikeutettua. Niillä on virikkeitä ja aktiviteetteja eli keinoja hyväksikäyttää korkea henkinen ja fyysinen kapasiteettinsa. Myös maalla asuvalle soisin koiran jota voi pitää vapaana, olettaen että varmistutaan sen mielenterveydestä eli vaarattomuudesta ihmisiä ja eläimiä kohtaan.
Ymmärrän silti pienissä määrin koiran omistajia. Sen sijaan esimerkiksi hamsterin, liskon tai linnun hankkimista en voi hyväksyä ollenkaan. Otetaan eläin luonnosta ja asetetaan häkkiin bioleluksi jota käydään katsomassa silloin kun itseä huvittaa. Ilmiö on vertailukelpoinen ihmisen häkkiin laittamisella. Kokeile asua viikko häkissä niin huomaat ettei siellä kovin terve mieli voi kellään olla, ei ihmisellä eikä eläimellä. Olen ainakin lukenut tutkimuksista joissa myös eläimillä on huomattu olevan tunteita. Iloa, surua, ahdistusta, ikävää. Mikä erottaa eläimen tunteiden arvon ihmisten vastaavasta? Oikeuttaako se, että olemme älykkäin laji, alistamaan muita eläinlajeja valtaamme?
Kissasta muutama sana. National Geographicin mukaan kissa on ainoa laji joka on kesyttänyt itse itsensä suhteessa ihmiseen. Nykytiedon mukaan kissat hakeutuivat maanviljelyn alkaessa ihmisasutusten liepeille, todennäköisesti ensimmäisenä Egyptissä. Ensin niitä vain siedettiin mutta sen jälkeen niistä ilmeisesti tuli jopa pyhiä eläimiä.
"Oikeastaan kotikissa sukulaisineen on varsin vanhahtava ja perinteinen otus kissaeläinten joukossa, sillä se ei kovinkaan paljon eroa varhaisimmista sukulaisistaan. Pettämättömän kissamaiseen tapaan kotikissaa ei kesytetty, vaan villikissan afrikkalainen alalaji kesytti itsensä ilmeisesti ainakin viiteen eri otteeseen eri puolilla Lähi-Itää. Hyötyeläimenä sitä ensin siedettiin, sitten rakastettiin. Vanhin merkki läheisestä suhteesta on kissanpennun ja ihmisen yhteinen hauta 9 500 vuoden takaiselta Kyprokselta. Muinaisesta Egyptistä kissajumalia ja muumioituja kissoja tunnetaankin jo pilvin pimein."
http://planeetanihmeet.wordpress.com/2011/05/23/kissojen-jaljilla/
http://news.nationalgeographic.com/news/2006/01/0111_060111_cat_evolution.html
Kissa on tässä valossa ainoa laji jonka itse näkisin hyväksyttävänä lemmikkinä. Mutuna heittäisin että jopa aina asunnossa pidettävät kissat saattavat olla tyytyväisiä oloonsa.
Muuten vain mielenkiintoinen National Geographicin suomenkielinen artikkeli kesyyntymisestä: http://natgeo.fi/elaeimet/kesyyntymisen-salaisuudet
Joku tietenkin puuttuu Turusen taustaan eläintarhan johtajana. Siitä sen verran että itse en näe myöskään eläintarhojen ylläpitoa hyvänä asiana, turkistarhauksesta puhumattakaan. Turunen perustelee eläintarhojen hyötyä lajien suojelulla. Mielestäni luonnonsuojelualueet ja -lait kattavat tarpeelliset toimet eläinsuojelussa.
Mitä mieltä sinä olet lemmikkien pitämisestä?
"Turusen mukaan erityisesti kaupunkilaiset ovat vieraantuneet luonnosta, eikä rakkaus lemmikkiä kohtaan lisää luonnon arvostamista."
Heinäkuussa linkitinkin lemmikkiketjuun saman miehen ajatuksia jotka jostain syystä ovat taas Hesarissa. Ketju vain taisi olla väärä joten aloitan uuden. Aihe on nyt keskusteluttanut Hesarin palstalla, silloin taisi jäädä muiden uutisten jalkoihin.
Mielestäni lemmikkien pitäminen on itsekästä. Varsinkin taajama- ja kaupunkioloissa. Niistä saa tekemistä, lohtua ja jopa elämän tarkoitusta mutta onko vangitseminen oikein elävää olentoa kohtaan? Mitä eläimet hyötyvät ihmisestä? Kyllä, ravinnonsaanti niille on lemmikkinä turvattu mutta lähtökohta on mielestäni se että se lemmikkieläin ei olisi koskaan syntynytkään jos eläinmarkkinoita ei olisi. Näin ollen eläinsuojelu aiheesta argumentoinnin perustana on väärin.
Koirista on myös muuta hyötyä kuin hedonistinen omien henkisten tarpeiden tyydyttäminen. Lampaiden paimennus, sokean opastus ja hengenpelastus muutamia koiran ammatteja mainitakseni. Koiran käyttäminen näihin on oikeutettua. Niillä on virikkeitä ja aktiviteetteja eli keinoja hyväksikäyttää korkea henkinen ja fyysinen kapasiteettinsa. Myös maalla asuvalle soisin koiran jota voi pitää vapaana, olettaen että varmistutaan sen mielenterveydestä eli vaarattomuudesta ihmisiä ja eläimiä kohtaan.
Ymmärrän silti pienissä määrin koiran omistajia. Sen sijaan esimerkiksi hamsterin, liskon tai linnun hankkimista en voi hyväksyä ollenkaan. Otetaan eläin luonnosta ja asetetaan häkkiin bioleluksi jota käydään katsomassa silloin kun itseä huvittaa. Ilmiö on vertailukelpoinen ihmisen häkkiin laittamisella. Kokeile asua viikko häkissä niin huomaat ettei siellä kovin terve mieli voi kellään olla, ei ihmisellä eikä eläimellä. Olen ainakin lukenut tutkimuksista joissa myös eläimillä on huomattu olevan tunteita. Iloa, surua, ahdistusta, ikävää. Mikä erottaa eläimen tunteiden arvon ihmisten vastaavasta? Oikeuttaako se, että olemme älykkäin laji, alistamaan muita eläinlajeja valtaamme?
Kissasta muutama sana. National Geographicin mukaan kissa on ainoa laji joka on kesyttänyt itse itsensä suhteessa ihmiseen. Nykytiedon mukaan kissat hakeutuivat maanviljelyn alkaessa ihmisasutusten liepeille, todennäköisesti ensimmäisenä Egyptissä. Ensin niitä vain siedettiin mutta sen jälkeen niistä ilmeisesti tuli jopa pyhiä eläimiä.
"Oikeastaan kotikissa sukulaisineen on varsin vanhahtava ja perinteinen otus kissaeläinten joukossa, sillä se ei kovinkaan paljon eroa varhaisimmista sukulaisistaan. Pettämättömän kissamaiseen tapaan kotikissaa ei kesytetty, vaan villikissan afrikkalainen alalaji kesytti itsensä ilmeisesti ainakin viiteen eri otteeseen eri puolilla Lähi-Itää. Hyötyeläimenä sitä ensin siedettiin, sitten rakastettiin. Vanhin merkki läheisestä suhteesta on kissanpennun ja ihmisen yhteinen hauta 9 500 vuoden takaiselta Kyprokselta. Muinaisesta Egyptistä kissajumalia ja muumioituja kissoja tunnetaankin jo pilvin pimein."
http://planeetanihmeet.wordpress.com/2011/05/23/kissojen-jaljilla/
http://news.nationalgeographic.com/news/2006/01/0111_060111_cat_evolution.html
Kissa on tässä valossa ainoa laji jonka itse näkisin hyväksyttävänä lemmikkinä. Mutuna heittäisin että jopa aina asunnossa pidettävät kissat saattavat olla tyytyväisiä oloonsa.
Muuten vain mielenkiintoinen National Geographicin suomenkielinen artikkeli kesyyntymisestä: http://natgeo.fi/elaeimet/kesyyntymisen-salaisuudet
Joku tietenkin puuttuu Turusen taustaan eläintarhan johtajana. Siitä sen verran että itse en näe myöskään eläintarhojen ylläpitoa hyvänä asiana, turkistarhauksesta puhumattakaan. Turunen perustelee eläintarhojen hyötyä lajien suojelulla. Mielestäni luonnonsuojelualueet ja -lait kattavat tarpeelliset toimet eläinsuojelussa.
Mitä mieltä sinä olet lemmikkien pitämisestä?