Kehonrakennuksessa ylipäätänsäkin voi nähdä uskonnollisia piirteitä riippumatta siitä, käytetäänkö DC-menetelmää vai ei.Snafu sanoi:
Veikkaisin että aika pienellä osalla treenaajista ruokavalio koostuu pääosin pizzasta ja muusta roskaruoasta. Ainakin mitä on tullut palstan kirjoituksia seurattua, niin porukka keskustelee rahkan maustamisesta yms. Tuo stressi-juttu oli lähinnä humoristinen kärjistys, minkä uskoakseni ymmärsitkin. Olen aivan samaa mieltä ettei "oikein" syöminen oikeastaan aiheuta paljoakaan päänvaivaa, tai harmaata hiuksia, ajan kanssa siitä tulee kuitenkin rutiininomaista (kuten treenauksesta). Mielestäni kaikissa asioissa kulkee kuitenkin terveen järjen asettama raja. Tämä raja näyttää yllättäen vaihtelevan melkoisesti yksilötasolla. Mielestäni touhuilu vain on saanut jonkinasteisia koomisia piirteitä, jotka kiteytyvät tuosta kommentistasi.Hulkki sanoi:Jep. En ymmärrä kuinka se, että asiat tehdään kunnolla, aiheuttaa muka heti jumalatonta stressiä, hengenahdistusta, paniikkihäiriöitä ja ties mitä, ja treenaaminen on hauskaa ainoastaan silloin kun salilla käydessä ei tarvitse noudattaa mitään tarkkaa treeniohjelmaa, ruokavalio koostuu pizzasta sekä muusta roskaruoasta ja joka viikonloppu voidaan käydä hyvillä mielin ottamassa parin päivän nestetankkaus..
Kaikki vain yhden vaivaisen hiilihydraatigramman tähden!Hulkki sanoi:
Samanlainen kärjistys tuo pizza/roskaruoka-juttukin oli.(liha)pyörykkä sanoi:
Hehee, no täytyy kyllä myöntää että tuo vastaukseni oli aika äkäinen :D. Itse vain olen noudattanut tuota 10 gramman sääntöä jo niin kauan, että esim. tuo rahkajuttu on minulle aikamoinen itsestäänselvyys ja siksi pidinkin hyvin omituisena rahkan ja öljyn vetämistä samalla aterialla.
Tuo on varmasti totta jos stressaantuu siitä, ettei saa esim. syödä sita pizzaa tai vetää sitä viinaa viikonloppuisin. Mutta löytyy myös niitä, jotka eivät saa paniikkikohtausta siitä, että ruokavalio ja pikkuasiatkin pidetään kunnossa. ;)Dobermann sanoi:
Hahaa, tuo olisikin olennaisempi seikka, mikäli Danten ohjeet olisivat se ylin totuus jonka mukaan mennään. Mutta omalla kohdallani Doggcrapp ei ole se ylin totuus, vaan pidän omaa kokemustani siitä, mikä keholleni toimii ja ei toimi, loppujen lopuksi vieläkin tärkeämpänä ohjenuorana kuin esim. Dante Bautistan Doggcrapp-menetelmän periaatteita. Eli vaikka Doggcrapp-systeemin periaatteet ovat lähes kaikilta osin yhteensopivia sen kanssa, minkä olen huomannut toimivan omalle keholleni, en kuitenkaan noudata Doggcrappia pilkun päälle mikäli jokin osa siitä ei oman kokemukseni perusteella ole se paras juttu omalle kropalleni.rahkanaama sanoi:
LohiLinja sanoi:
Syön sitä ihan normaliin tapaan ruokalusikallisen 2 x päivässä ilman mitään lisukkeita. S0874 sanoi:Mulla on vissiin makuaistissa vikaa kun mun suussani pellavansiemenöljy ei maistu yhtään pahalle.
Luulisin, että tuossa on kysymys tottumuksesta. Mielestäni tuo öljyn maku ei kuitenkaan ole niin voimakas, etteikö siihen tottuisi ajan mittaan. Kyllähän se maustamaton herakin maituu aika :urjo: jossei ole tottunut, mutta kun on juonut vaikka 200 drinkkiä sitä niin ei maistu enää miltään.
Totutellaan totutellaan.. Tänään tein noita venytyksiä tavallisen treenini päätteeksi rinnalle ja olkapäille, oli kyllä tuskaisempaa kuin itse painojen nostelu. 60 sek jäi aika pitkän matkan päähän tossa rintavenytyksessä ;)Olen huomannut sen, että mitä kovemman sarjan on saanut tehtyä, niin sitä pahemmalta venytys tuntuu. Eli kun alat treenaaman DC:n ohjeilla täysipainoisesti niin lupaan, että tuska on mieletön ;) Onneksi on treenikaveri joka pakottaa pitämään venytystä vähintään sen 60 sekkaa, vois muuten jäädä leikki kesken puolivälissä.LohiLinja sanoi:
