Do you dare - Jalkatreeni
Termos!
Niin
se sunnuntai tuli ja koitti, allekirjoittaneelle luvassa oli jalkaväännöt mallia
Do you dare w/ Mike och Peter. Valitettavasti videomatskua ei ole VIELÄ, mutta eiköhän sitä pukkaa tähänkin ketjuun piakkoin, niin puolin kuin toisin. Eli kaverini kanssa (Kvarnari,
se on muuten aina mukana) suunnattiin kohti Meijjeriä, puoliltapäivin oli sovittu treffit alan miesten kanssa. Siinä nopeet yläfemmat, liirum laarumit ja ei muutakun raudan kimppuun.
Homman nimi oli jalat ja alkuun otettiin ittelle hieman vierasta laitetta - hackia ja smithkyykkyä (edestä tai takaa) superina (siis sarja hackia -> sarja kyykkyä, seuraava ukko..) Ja oletetusti jo lämmittelyjen aikana homma meni aivan reisille. :D Ja siis aidosti reisille, ei läskiksi. Joihinkin painoihin päästiin ja sieltä otettiin pakkiksilla joitain pudotuksia, ei voi muistaa mitään painoja, toistomääriä yms. Pakkotoistoja tehdessä tultiin aika hyvällä pommilla pohjaan vaikka kuinka koitti jarruutella etureisillä ja kamppailla vastaan, mutta heikko on heikko ja lihas kun on hapoilla, se on hapoilla. Reisiin koski. Mutta pahin(?) oli takana. Kivunsietokyky lopputreeniin kasvoi ihan älyttömästi, eikä pääkopan puolesta ollut "ongelmia" viedä seuraavia sarjoja
lihaksella failureen.
Sitten napattiin reisikoukistusta maaten yks kova ralli per mies ja tämä oli todella positiivinen kokemus jo sillä, että vaikka etureidet oli hakattu tilttiin, niin liike meni TÄYSIN takareisille, vaikka ryskäsikin raskaimmissa sarjoissa menemään (ittelle ongelma saada takareidelle menemään perille jos etureidet ihan sökönä jo alla). Ja eipä siinä, pudotuksia pudotuksen perään ja pakkotoistoilla taas koristeltiin kakku komiaksi (ukko silti pysy rumana:D)
Loppuun napattiin vaakahackia 100 toiston setti. Paino valikoitiin n. 20RM mukaan ja sillä 45sec. palautuksilla hakattiin aina failureen, palautus ja lisää, kunnes 100 toistoa täynnä. Paha sanoa monta settiä meni, varmaan jotain 8-12 väliltä. Tämän jälkeen homma oli klaari!
Täytyy mainita, että en ollut täysin kuollut treenin jälkeen (vaikka reisissä tuntuma vähintäänkin kohdillaan), vielä jotain olisi voinut tehdä, mutta se että olisko ollut järkevää on taas toinen juttu. Nyt treenin jälkeen toki on sitä mieltä, että ihan hyvä kun lopetettiin tuohon. Joka kerta kun noussut istumasta, on se hyökännyt entistä kovempaa etureisiin ja esim. kengännauhoja solmiessa alkaa jalat vatkaamaan aika omaa tahtia. Noh, huomista (ja ylihuomista) odotellessa.. :dance:
Treeni oli kokonaisuudessaan onnistunut, oli "mukavaa" ja jäi monia vinkkejä ja niksejä jalkatreenistä taskuun. Treeniseura ei nyt paljoa parempaa ja motivoivampaa voisi olla, iso kiitos tästä Peterille ja Mikelle sekä tietenkin Utille ja Kvarrelle kuvailuista! Hyvät rupattelutuokiot oli treenin jälkeen! :thumbs: Tämmöstä. Näillä eväillä kohti isompia kinttuja 2015!
Videolinkkiä varmaan pukkaa tänne heti kun videota on eetterissä. Ja mainitaan vielä (tulevaisuuden varalle), että kuten alotuspostauksessa Mike jo mainitsikin, niin en kokenut missään vaiheessa että homman tarkotus olisi ollut tappaa uhria, vaikka siltä saattaa aika ajoin vaikuttaakin. Hyvin otettiin tämmönen pojankoltiainen mukaan jumppaan ja ei missään vaiheessa tuntenut oloa "vieraaksi"/"ylimääräseksi". Eli papukaija-merkki vielä jätkille tästäkin. Ylikomisario Rauno Repomiehen sanojen mukaan: "Kovat otteet, rento meno!". Kiitos ja anteeksi!