cooperissa 3300

[Pertti 123]

Sori jos menee vähän mutta kun cooperista kerran puhutaan niin mikähän mahtaa olla maailmanennätys coopertestissä

En tiedä ME:tä, jos sellaista edes on, mutta:

5000m maailmanennätys on ilmeisesti 12.37,35

Jos tuolla vauhdilla juostais coopperi tulos olisi 4753,4m

 

[raggi]

Ei millään pahalla, mutta olet kyllä väärässä. Hesarin juttuja en ala kommentoimaan. Jo 800m suorituksessa pääpaino on airobisella kunnolla. 400m:llä pääpaino on nopeuskestävyydellä.

800m kestää noin 2 minuuttia. 12 minuutin suoritus on kiinni lähes vain ja ainoastaan airobisesta kestävyydestä. Toki "loppukirissä" voidaan mennä hapoille ja silloin kävästään anairobisella puolella.

Tämä onkin minun mielipiteeni. Olen pahoillani siitä jos hesarin juttu oli täyttä vaikka sitä epäilenkin.

sranger, termit ei ole menny sekasin

 

[ares]

Eihän cooperilla mitata kuntoa, vaan nopeuskestävyyttä.

Kunto on tosiaan aika suhteellinen käsite. Fysiologisesti cooper vastaa aika tarkkaan maksimihapenoton vauhtia. Tämä tarkoittaa juoksuvauhtia, jossa keho tuottaa energiaa aerobisesti 100% kapasiteetistaan. Eli jos halutaan juosta kovempaa niin koko lisäenergia täytyy tuottaa anaerobisesti. Cooper vauhdissa kuitenkin kertyy myös maitohappoa, koska nopeus jossa happoa alkaa kumuloitumaan kehoon, eli anaerobinen kynnys, on hitaampi kuin cooper vauhti. Näinollen cooper on käsittääkseni kohtuullisen hyvä testi mittaamaan hapenottoelimistön kuntoa. Jos taa puhutaan kunnosta niin esim. triathlonisteilla on varmaan termistä huomattavan erilainen käsitys kuin pikajuoksijalla.

 

[Pertti 123]

Tämä onkin minun mielipiteeni. Olen pahoillani siitä jos hesarin juttu oli täyttä vaikka sitä epäilenkin.

sranger, termit ei ole menny sekasin

Tää ei kyllä ole mikään mielipide asia.

 

[Pertti 123]

Tämä tarkoittaa juoksuvauhtia, jossa keho tuottaa energiaa aerobisesti 100% kapasiteetistaan. Eli jos halutaan juosta kovempaa niin koko lisäenergia täytyy tuottaa anaerobisesti.

Rajana suoritukselle on se, että jos suoritus on selvästi anaerobinen, se tuppaa loppumaan ennen tuota 12 minuuttia. Tai vauhtia pitää hidastaa.

Tulosta parannetaan mm. kehittämällä anairobista kynnystä = lenkkiä, intervallia

 

[ares]

Rajana suoritukselle on se, että jos suoritus on selvästi anaerobinen, se tuppaa loppumaan ennen tuota 12 minuuttia. Tai vauhtia pitää hidastaa.

Tulosta parannetaan mm. kehittämällä anairobista kynnystä = lenkkiä, intervallia

Aivan oikein. Tarkoitin sitä että ihminen pystyy juoksemaan cooperin vauhdilla, joka vastaa 100% hapenottoa. Kovempi vauhti samassa kunnossa, esim. loppukiri cooperissa täytyy tuottaa kokonaan anaerobisesti. Kun cooper kuntoa lähdetään parantamaan, niin anaerobista kynnystä ja max. hapenottoa pitää kehittää = reipasta lenkkiä ja intervallia.

 

[Pertti 123]

Kun cooper kuntoa lähdetään parantamaan, niin anaerobista kynnystä ja max. hapenottoa pitää kehittää = reipasta lenkkiä ja intervallia.

Perkele, mehän ollaan samaa mieltä :haart:

 

[muzzi]

Toi veto harjoitus on kyllä ihan järjetön. 100 ja 200m vedot voi unohtaa ihan kokonaan. Palautukset ovat myös aivan liian pitkiä, jos ne lähentelevät kolmea minuuttia. Lenkkejä voi vetää toki vaikka 3 viikossa jos yksi niistä on kevyempi (palauttava???).

No ei välttämättä - monet maratoonarit juoksevat 200 m vetoja - itsekin juoksin paljon 100m ja 200 m vetoja. Ideana juosta kovaa kiihdyttäen rennosti ja teknisesti hallitusti ei ihan täysillä ja näin pyrkiä parantamaan omaa askellusta ja juoksun rentoutta esim. siinä Coopper vauhdissa. Monilla alle Coopperissa 3000 m juoksijoilla on yksin kertaisesti hyötysuhteeltaan huono tekniikka. Eli koordinaatioita ja hallittuja kiihdytyksiä 100m - 200m ihan ok harjoitus Coopperria varten

 

[teemupii]

Rajana suoritukselle on se, että jos suoritus on selvästi anaerobinen, se tuppaa loppumaan ennen tuota 12 minuuttia.

Ei lopu. Urheilija voi jatkaa anaerobista liikuntaa lähes tunnin ajan.

 

[leadnose]

Ei lopu. Urheilija voi jatkaa anaerobista liikuntaa lähes tunnin ajan.

Siksi siinä varmaan lukikin "selvästi anaerobinen". Voi se syke olla tunnin suorituksessa välillä päälle anaerobisen kynnyksen ja välillä alle, mutta anaerobinen kynnys ja tunnin maksimaalisen suorituksen keskisyke ovat yleisesti ottaen jokseenkin samat. Tunnin suorituksessa lähes kaikki energia tuotetaan aerobisesti.

 

[Pertti 123]

Toi veto harjoitus on kyllä ihan järjetön. 100 ja 200m vedot voi unohtaa ihan kokonaan. Palautukset ovat myös aivan liian pitkiä, jos ne lähentelevät kolmea minuuttia. Lenkkejä voi vetää toki vaikka 3 viikossa jos yksi niistä on kevyempi (palauttava???).

No ei välttämättä - monet maratoonarit juoksevat 200 m vetoja - itsekin juoksin paljon 100m ja 200 m vetoja. Ideana juosta kovaa kiihdyttäen rennosti ja teknisesti hallitusti ei ihan täysillä ja näin pyrkiä parantamaan omaa askellusta ja juoksun rentoutta esim. siinä Coopper vauhdissa. Monilla alle Coopperissa 3000 m juoksijoilla on yksin kertaisesti hyötysuhteeltaan huono tekniikka. Eli koordinaatioita ja hallittuja kiihdytyksiä 100m - 200m ihan ok harjoitus Coopperria varten

No, joo. Mä lähinnä puhuin kuntoa kehtittävistä harjoitteista. Niitä käsittääkseni tredin aloittajakin lähinnä kaipaisi. Kun tredin aloittaja tuskin kuitenkaan tietää oikeasta juoksutekiniikasta paljoakaan, on viisaampi keskittyä siihen kunnon kohottamiseen.

 

[Sierraz]

Olen ajatellut alkaa harjoittelemaan coopperia varten. Tällähetkellä varvas paskana, ei pysty juosta, ens viikolla operointi. Aerobinen kunto itsellä kohtalainen, viimekesänä tuli juoksenneltua aika paljonkin. Minkähänlaisella ohjelmalla kannattaisi alkaa juoksentelemaan että vuoden päästä intin testeissä menis se 3000 m ?. Periaatteessa voisi aloittaa ihan perus harjoitteista. Ja tuota pitäis soveltaa vielä niin että kolmijakoinen saliohjelma ois mahdollista tehdä.

 

[muzzi]

Olen ajatellut alkaa harjoittelemaan coopperia varten. Tällähetkellä varvas paskana, ei pysty juosta, ens viikolla operointi. Aerobinen kunto itsellä kohtalainen, viimekesänä tuli juoksenneltua aika paljonkin. Minkähänlaisella ohjelmalla kannattaisi alkaa juoksentelemaan että vuoden päästä intin testeissä menis se 3000 m ?. Periaatteessa voisi aloittaa ihan perus harjoitteista. Ja tuota pitäis soveltaa vielä niin että kolmijakoinen saliohjelma ois mahdollista tehdä.

kaksi vinkkiä
- unohda kaikki hiitit yms hömpötykset
- mene Juoksija lehden verkkosivuille - harjoitusvinkit - perusteet

 

[Sierraz]

kaksi vinkkiä
- unohda kaikki hiitit yms hömpötykset
- mene Juoksija lehden verkkosivuille - harjoitusvinkit - perusteet

Jep hiittiä en oo aatellutkaan, vuos sitten tuli juoksenneltua paljon eri mittasia lenkkejä eri temmoilla yms. Pitää taas alottaa kun saa terveeks ittensä.

 

[teemupii]

Siksi siinä varmaan lukikin "selvästi anaerobinen". Voi se syke olla tunnin suorituksessa välillä päälle anaerobisen kynnyksen ja välillä alle, mutta anaerobinen kynnys ja tunnin maksimaalisen suorituksen keskisyke ovat yleisesti ottaen jokseenkin samat. Tunnin suorituksessa lähes kaikki energia tuotetaan aerobisesti.

En jaksa edes mutu-tietoon kommentoida.

 

[Pertti 123]

Jos anaerobinen kynnys on 170 lyöntiä minuutissa, niin kyllähän sitä voi teoriassa juosta pitkään esim. sykkeellä 171. Tuppaa vaan vauhti hidastumaan. Eli syke voi olla pitkään tuo, mutta vauhti rupee kyllä hidastumaan, jos ei haluta sykkeen nousevan. Jos syke tuosta vähänkin nousee, alkaa maitohappoa kerääntyä liikaa elimistöön, ja vauhtia pitää laskea, jotta päästään takas kynnykselle ja / tai sen alle.

Niin ja kuten todettu jo 2 min suoritus (maksimaalinen juoksu suoritus) on pääosin aerobinen (energianlähteet)

Toi eka kappale oli enemmän mutua, kuin tietoa.

 

[teemupii]

Lue tämä kirja ja tule sitten takaisin opettamaan.

 

[Pertti 123]

Lue tämä kirja ja tule sitten takaisin opettamaan.

Ei kiitos, en lue nylkky teoksia. Saan niistä näppylöitä.

Olen ennemmin väärässä ja hyväksyn sen, kuin luen tuon.

 

[Stu]

Menipä aikamoiseksi juupas-eipäs -väittelyksi tämäkin thread. Nopealla googlettamisella löysin tällaisen Endurance Training sivun, josta voi lukaista perusasiat. Tuolla olevan taulukon perusteella kyllä väittäisin, että jo puolen tunnin suoritus on voittopuolisesti aerobinen. Samasta taulukosta sitten näsäviisaat voivat käydä toteamassa, että kyllähän sitä anaerobista jatkuu koko maratonin ajan. Mutta se siitä.


Ja alkuperäiseen kysymykseen... Jos nyt menee juuri ja juuri tuo 3000m, niin 300m lisää kolmessa kuukaudessa olisi kyllä pirun kova. En sanoisi tavoitetta mahdottomaksi, mutta tosi kova se on. Itse en pystyisi. Nyt uskoisin juoksevani 3200m, mutta siltikään uskaltaisi luvata 3300m ennen lumen tuloa.

Ihan hyviä harjoitteluvinkkejä täällä jo olikin. Itse ottaisin ehkä kolme tai neljä harjoitusta per viikko:
1-2 peruskuntolenkkiä selkeästi aerobisella (syke niin alhaalla, että jaksat juosta tunnin ilman taukoja)
1 kovempi ja lyhyempi lenkki (parikymmentä minuuttia sellaista vauhtia, että vähän on jo veren makua suussa)
1 vetoharjoitus (esim urheilukentällä 300m kovaa, kävelet 100m, taas 300m kovaa jne. Tähän sitten hyvä lämmittely alle, ettei paikat mene rikki)

 

[teemupii]

Miten Pertti selität lactate treshold harjoitukset joissa mennään hieman anaerobisen kynnyksen yli koko ajan, mutta kumminkaan nämä lenkit eivät ole kisavauhtisia?