Cooper

[hekottaja]

Ite oon 170cm 75kg, on kyllä paljon lihasta tosta massasta, mutta pikkunen mahakin löytyy. Poltan tupakkaa ja käytän nuuskaa, mutta silti juoksen cooperin 3300m ja 10km menee noin 42-43min. Et mielestäni tämmöseltä flashbackiltä ihan hyvin

neljän tonnin miehiä ilman tupakkaa anyway, paremmin kuin itse vaikka en enää sauhuttelekaan

 

[eddy]

Kun puhuin täällä kimmoisuudesta, niin esitin asian siinä valossa, että juoksijalla olis tärkeetä olla kimmoisa pohkeen rakenne luonnostaa (tumma ihoisilla on kimmoisampi kuin meillä valkosilla). Eli rakenteellinen kimmoisuus kuluttaa vähemmän happea, kuin lihastyöllä tehty ponnistus.

En tiedä kuinka totuudenmukainen oli ohjelma, jota Yleltä tässä yks kaunis päivä katsoin. Siinä vertailtiin kenialaisia ja tanskalaisia nuoria juoksijoita. Jotkut tanskalaiset tutkijat siis vertailivat.

Tutkimuksessa todettiin, että ainoa tärkeä asia, joka vaikutti juoksusuoritukseen sekä kehitykseen ja oli näillä junioreilla erilainen oli jalan paksuus. Kenialaisilla oli keskimäärin huomattavasti ohuemmat jalat ja näin ollen hapen tarve paljon pienempi.

Tutkimus oli varmaankin melko pitkältä aikaväliltä, koska tätä oli testattu käytännössä. Siinä oli siis treenattu tanskalaista ja kenialaista kaveria samalla tavalla ja kehitys oli ollut samanlainen, kunhan jalan paksuus oli sama.

 

[Pertti 123]

eddy kyllä mäkin sen dokumentin katoin :D

Tossa lainaamassasi pätkässä oli puhe vain kimmoisuudesta / voimantuotosta.

 

[Jcob]

Eli kouluissa, armeijassa, kuntotesteissä jne. mitataan yleisesti kuntoa Cooperin ja kuntopiirin tuloksilla. Aloin pohtimaan, onko tämä oikea tapa mitata, kuinka atleettinen kukin on? Pakkislaisista suuri osa on varmasti ns. mörssäreitä, joita tämä sorsii. Näissähän suurin osa pärjääjistä on noin 70 kiloisia jannuja, eihän sellaisilla ole tuska eikä mikään hinata itseään leuanvedossa tai painaa juoksuradalla. 100 kiloinen kaveri joka penkkaa 180 kg tai heittää 60 metriä kiekkoa saatetaan luokitella huonoksi kunnoltaan. Tietysti sana "kunto" käsittää yleisen jaksamisen ja ketteryyden, mutta mielestäni kunto ei rajoitu vain siihen ja nykyiset mittauskeinot eivät ole oikeita. Vaikka on joukon vahvin, saattaa olla huonoin näillä kriteerein. Keskustelua mitä mieltä olette asiasta ja miten nykyistä käytäntöä voisi parantaa?

 

[Iron Man]

Mielestäni kuntotesteissä olisi hyvä mitata myös raakaa voimaa. esimerkiksi armeijan sukeltajakoulutuksen kuntotestissä on mukana penkkipunnerrus 50 kg:lla. Esim. mave tai rinnalleveto olisi mielestäni hyvä yleisvoiman mittari, mutta ongelmana olisi suoritustekniikka, jota on ainakin reenaamattoman hankala osata.

 

[Jakob]

Eli kouluissa, armeijassa, kuntotesteissä jne. mitataan yleisesti kuntoa Cooperin ja kuntopiirin tuloksilla. Aloin pohtimaan, onko tämä oikea tapa mitata, kuinka atleettinen kukin on? Pakkislaisista suuri osa on varmasti ns. mörssäreitä, joita tämä sorsii. Näissähän suurin osa pärjääjistä on noin 70 kiloisia jannuja, eihän sellaisilla ole tuska eikä mikään hinata itseään leuanvedossa tai painaa juoksuradalla. 100 kiloinen kaveri joka penkkaa 180 kg tai heittää 60 metriä kiekkoa saatetaan luokitella huonoksi kunnoltaan?

Coopper on hyvin paljolti päästä ja kivunsiedosta kiinni, siis niin kauan kun puhutaan alle 3000m tuloksista. Antaa kyllä ihan hyvän kuvan yleiskunnosta, mutta sisukas sälli kyllä vetää satoja metrejä enemmän mitä "luovuttaja" tyyppi. Mun käsittääkseni sellainen kävelytesti on huomattavasti parempi yleiskunnon testaaja kuin cooper. Siinä ei pysty sisulla "huijaamaan" tulosta.

Mun mielestä aerobinen kunto on juuri se mitä pitää mitata. Bodarit on kuintenkin niin marginaaliryhmä, että heidän vuokseen ei mitään suuria muutoksia kannata tehdä.

 

[Wyldeclone]

En varmaan tällä hetkellä saa Cooperista samaa tulosta kuin nuorempana mutta jaksan juosta puolet kauemmin.Olenko siis paremmassa vai huonommassa kunnossa?Se on suhteellista...

 

[Moksu]

Mun mielestä nuo on hyviä yleisiä mittareita. Helppo jokaisen suorittaa eikä tarvitse erityistietämystä tekniikasta. Sitkeys on iso osa hyvää kuntoa.

Hyvään kuntoon kuuluu mun mielestä voima, kestävyys ja nopeus, mutta sitten jos aletaan oikein lajispesifisesti ajattelemaan niin jotkut lajit ei vaadi kaikkia ominaisuuksia, jolloin on lajiin nähden hyvä kunto. Nojoo

Kuitenkin, hyviä systeemejä nuo on yleiseen aerobisen kunnon ja kestävyyden testaamiseen.

 

[Pertti 123]

No voi Jeesus, ei kuntoa mitattaessa tartte mitata voima. Se, että itse on paskassa kunnossa ja voimakas, ei meinaa, että testeissä pitäs mitata voimaa.

Esim. intissä ei voimalla ole merkitystä verrattuna kuntoon. Muutenkaan ihminen ei voimaa tartte käytännön elämässä oikeestaan koskaan (verrattuna lihas ja aerobiseen kestävyyteen).

Miettikää kuinka tyhmää olis mitata jotain penkkiä ja mavea jossain intissä. Testissä pitäs porukalle opettaa liike, eikä hyvä tulos noissa liikkeissä tee kenestäkään parempaa sotilasta ym.

Iso ja vahva ihminen ei vaan ole käytännön elämän kannalta yhtä hyödyllinen yhtälö, kuin kevyt ja kestävä.

 

[Siloposki]

No voi Jeesus, ei kuntoa mitattaessa tartte mitata voima. Se, että itse on paskassa kunnossa ja voimakas, ei meinaa, että testeissä pitäs mitata voimaa.

Esim. intissä ei voimalla ole merkitystä verrattuna kuntoon. Muutenkaan ihminen ei voimaa tartte käytännön elämässä oikeestaan koskaan (verrattuna lihas ja aerobiseen kestävyyteen).

Miettikää kuinka tyhmää olis mitata jotain penkkiä ja mavea jossain intissä. Testissä pitäs porukalle opettaa liike, eikä hyvä tulos noissa liikkeissä tee kenestäkään parempaa sotilasta ym.

Iso ja vahva ihminen ei vaan ole käytännön elämän kannalta yhtä hyödyllinen yhtälö, kuin kevyt ja kestävä.

Täältä tähän.

 

[ppakkane]

Vähän ehkä , mutta armeijaan sopii cooperin testi mainiosti. Lyhyessä ajassa saadaan aika hyvin suuntaa antavat tulokset suurelle joukolle.

 

[Juzzi87]

Kyllähän tuo cooper on hyvä yleiskunnon mittari, mutta se kertoo aika paljon vain vauhtikestävyydestä Itse esim jaksan juosta 10-15 km hölkkää, tai siis jtn 13km/h vauhtia, mutta coopperissa en vain silti oo koskaan päässy yli 3000m, ei vain kestä juosta sitä vauhtia.

 

[AllIn]

Kyllähän tuo cooper on hyvä yleiskunnon mittari, mutta se kertoo aika paljon vain vauhtikestävyydestä Itse esim jaksan juosta 10-15 km hölkkää, tai siis jtn 13km/h vauhtia, mutta coopperissa en vain silti oo koskaan päässy yli 3000m, ei vain kestä juosta sitä vauhtia.

Siis "hölkkäät" 15 kilometriä kilometrivaudilla 4min37s, mutta et pysty juoksemaan kolmea kilometriä neljän minuutin kilometrivauhdilla. Aika erikoista..

 

[Juzzi87]

No siis se mun hölkkä on semmosta vauhtia jota menen mutta yhtään kovempaa en voi mennä :D Jtn vähän päälle 40min meni parhaimmillaan 10km.

en siis coopperia silllon koittanu, mutta aina kun oon koittanu niin ei oo 3km menny, mutta tossa 10km lenkillä tais olla aika lähellä jo 3km/12 min

ja siis noi lenkit ei oo juostu radalla, oon hitaampi siellä, en tiedä miks. se on ainaki aivan saatanan tylsää

 

[AllIn]

Ok, tuo hölkkäämisestä puhuminen vaan pisti silmään, kun kyse on kuitenkin ilmeisesti melko vauhdikkaasta juoksusta. Kevyestä hölkkävauhdista ainakin minä pystyn helposti kiristämään yli minuutin kilometrillä, jos yritän juosta tosissani. Ja kympinhän kerroitkin juosseesi lähes kolmen tonnin coopperivauhtia.

 

[Juzzi87]

No siis "hölkkä" on mun täyttä vauhtia, mutta pystyn pitämään siis sitä vauhtia yllä sen reilu tunnin, mutta en tosissaan pysty kiristämään siitä enää yhtään, juoksin joskus 1500m johonkin 5,40 tai vastaavaa ja meinasin kuolla, eli se vauhti tappoi :D jos olisin vetäny sitä 7 min vauhtia olisin jaksanu vetää tunnin :D uskomatonta, mutta totta

 

[ratakierros]

Olet ilmeisesti aikamoinen nylkky.

 

[NaapurinMies]

No voi Jeesus, ei kuntoa mitattaessa tartte mitata voima. Se, että itse on paskassa kunnossa ja voimakas, ei meinaa, että testeissä pitäs mitata voimaa.

Esim. intissä ei voimalla ole merkitystä verrattuna kuntoon. Muutenkaan ihminen ei voimaa tartte käytännön elämässä oikeestaan koskaan (verrattuna lihas ja aerobiseen kestävyyteen).

Miettikää kuinka tyhmää olis mitata jotain penkkiä ja mavea jossain intissä. Testissä pitäs porukalle opettaa liike, eikä hyvä tulos noissa liikkeissä tee kenestäkään parempaa sotilasta ym.

Iso ja vahva ihminen ei vaan ole käytännön elämän kannalta yhtä hyödyllinen yhtälö, kuin kevyt ja kestävä.

Kyllä se taitaa juuri näin olla.
Olin tässä viikko pari sitten eräässä testitilaisuudessa mukana, lajeina lihaskunto eli punnerrukset ja vatsat, sekä Coopperi tietysti. Hauska oli kuunnella testien jälkeen niiden tarinointia joille Cooperin vaatimustaso 2200 m jäi haaveeksi. Cooper ei kuulemma kerro oikeasti kunnosta mitään. Ihan eri asia on näiden miesten mielestä kun laitetaan painava reppu selkään ja pitää kolme-neljä tuntia marssia maastossa. Siihen ei kuulemma tuollaiset kynäniskat ja lommoposkiset kukkakepit pysty. Helppo on kuulemma juosta kun ei ole iso ja vahva vaan sellainen aurausmerkki. Eli näillä perusteilla he väittivät olevansa paremmassa kunnossa kuin kilometrin paremman tuloksen juosseet. Kaiken lisäksi nämä rannalle jääneet olivat kyllä valitettavasti ns. vauvalihasta tehtyjä, eivät niinkään lihaksikkaita. Ja tuskin oli lenkkiä paljoakaan juostu.
Eli piti sanomani vaan että kyllä Coopperin testi minusta aika paljon kertoo ihmisen kunnosta. Eihän maksimaalinen lihasvoima huonoa tee mutta fyysisen suorituskyvyn kivijalka on kyllä hyvä aerobinen kunto. Ei henkilö joka ottaa nyt vaikka 200 penkistä mutta lynkyttää hikisesti kaksi tonnia Coopperissa ole minusta ainakaan hyväkuntoinen.

 

[Jani Illikainen]

Itse juoksin armeijassa 130kg elopainolla 2730m. Sain siitä ihan kahvilipun ja kehuttiin kovaa suoritusta. Pari keihäänheittäjää juoksi enemmän, mutta ne olivatkin vain 100 kiloisia. Kyllähän tuo cooper kertoo jotain yleiskunnosta.
Jos ei mene 2200, niin on rapakunnossa. Nykyään kun nuoret ei enää liiku juuri
ollenkaan. Koulut vähentää liikuntatuntien määrää jatkuvasti.
Video/tietokone pelejä pelataan aivan liika. Niin kuntohan ei voi olla kuin surkea.

 

[Pertti 123]

Joo ei coopperi ehkä ole paras mahdollinen mittari, mutta sen kertomakin tulos on kuitenkin erittäin verrannollinen henkilön aerobiseen suorituskykyyn.

2500m juoksija on melko huonokuntoinen
3000m juoksija on varmasi melko hyvä kuntoinen
3500m juoksija on vamasti erittäin hyvä kuntoinen

Siis ihan mutulla heitin noita lukuja, joten älkää niihin tarttuko, mutta ymmärrätte varmaan ajatuksen. Nopea tapa saada selkeähkö suuntaviiva ihmisen kunnosta.