Mitä helvettiä? Nyt tuli aikamoisia olettamuksia huippu-urheilijan helposta elämästä, varmaan jostain Floyd Mayweatherin instagramista saa just tämän kuvan. Kyllä ne paineet menestymiseen on valtavat ja kukaan tolla tasolla ei ajattele tappiota niin että tuleehan näitä. Luuletko että joku jolla ei ole saatanallinen kilpailuhalu pääsee lähellekkään vaadittavaa tasoa ja tappion kuittaa vaan katsomalla pankkitiliä. Ensinnäkään kukaan ei pääse tälle tasolle motiivina lihava pankkitili? Conorilla varmasti paineet on korkealla, kun mies niitä omalla puheellaan vielä kasvattaa. Varmasti paineensietokykyä löytyy, mutta paineet ei todellakaan ole huipulle pyrkivillä samat kuin siellä olevilla. Tämän koko homman voi kääntää myös niin että keskitasonottelijalla ei ole paineita kun mestariksi pääsee vaan yksi, jos häviää voi sitten ruveta tekemään jollain muulla rahaa.
Tämä tuo minulle mieleen kuinka isossa firmassa rivityöntekijä valittaa kuinka TJ:llä on kaikki saatanan helppoa ja silti tekee kaiken väärin.
Kannattaa yrittää kilpailla jossain lajissa edes SM-tasolla, saat vähän perspektiiviä.
Ensinnäkin mille tälle tasolle? Ai sun ja Conorin? Ei viittis enää mitään tikanheittoa aloittaa, jotta saisi kokea nuo valtavat paineet, joita jotkut valmentajat sanovat jopa mielen heikkoudeksi ja sitäkautta käsittelemättömiksi peloiksi;) Toisekseen varmaan jokainen urheilija on sen lajinsa leikin kautta aloittanut nuorena, kehittänyt siihen intohimon, mutta harva siellä urheilisi ilmatteeksi enää aikuisena. Jos tiedät sellaisia huippuja niin pistetään joku organisaatio pystyyn ja otetaan itse kaikki massit välistä. Sä voit perustella sit, että et sä rahan takia oo tehny yhtää mitää vaan intohimosta, intohimosta hei! Käytä tuota intohimoos ja syö kiviä saatana. Kateus ja raha on hyviä motivaattoreita olleet ihmisillä aina.
Lisäks Conor on itse sanonut, että on UFC:ssa tekemässä rahaa. Get in, get rich, get out. Ura on lyhyt, rahat on tehtävä nopeesti. Vitusti "paineettomampi" pelailla golffia uran jälkeen, kuin painaa sinne margariinitehtaalle hommiin.
Käyppä kysäsee Floydilta vaihtasko "paineisen" ja "stressaavan" elämänsä sun elämään. Tai kysy vaikka siltä toimitusjohtajalta (ellet ole se itse) vaihtaisiko "paineet" ja "stressin" siihen rivityöntekijän duuniin ja palkkaan. Ei takuulla vaihtaisi menestyvä TJ. Samalla voit käydä kysyy paineista siltä TJ:ltä, jonka firma on kiikunkaakun pinnalla ja hakee breikkausta vielä. Anna vähän elämänohjeita, että "hei, eihän sulla mitään paineita oo! Ei voi olla. Ala tekee jotain muuta, jos ei homma toimi! Kyllä noilla isoilla pojilla isoissa firmoissa on kuule paineita ihan erilailla, ku sulla, ku ne joutuu oikee osinkoja miettii ja pyörittää yksin helvetin isoo puljua!!!"
Nuo urheilijat saa hyvässä lykyssä tehdä elääkseen sitä mitä haluaavat. Varmaan saatananmoiset paineet juu elää unelmaansa:D Suosittelen sinua urheilemaan edes kerran viikossa. Käy vaikka kilpailemassa jossain lajissa ja katso kilpailun jälkeen itseäsi peiliin kysyen mitä ne paineet on. Saatat vaikka huomata, että se itse kilpailutilanne on monesti kaikkein rehellisin tilanne urheilijalle ja saat tasan sen mitä ansaitset. Ehkä jopa huomaat, että koit paineita, pelkoja, etkä osannut käsitellä niitä. Paineet saattoivat jopa tehdä susta paskahousun.
Tai mistä tiedän. Ehkä oletkin se SM-tason guru millaisena yrität rivien välistä itseäsi esitellä. Itseasiassa halvennat hieman SM-tasoakin eli ehkä olet jopa maailmanluokan lahjakkuus, joka stressaa koko uransa läpi ja miettii sitten uran päätyttyä noita asioita. Se urheilijan uranaikainen elämä on monesti niin simppeliä ja mahdollistaa muutamaan asiaan täydellisen panostamisen (varsinkin näillä huipuilla joilla on ilmeisesti ne megalomaaniset "paineet" ja raskasta muutenkin, koska, koska, koska... No on vaan ku katsojia voi olla paljon sensijaan että tekisit hommaa käytännössä melkein ilmaiseksi ilman takeita edes seuraavan kuukauden selviytymisestä), että ne urheilijat ovat uransa jälkeen monesti ihan vitun pihalla normaalista elämästä tai normaalin ihmisen arjesta ja haasteista.
Käy siinä sit kysyy siltä urheilijalta, joka oli lähellä breikata, ku ikä lähenee neljääkymppiä ja pitäs persaukisena lähtee seittemästä neljään painaa duunia (jos hyvällä tuurilla saa töitä), että onko paineita vielä menestyä. "Eihän sulla mitää paineita oo, ku et oo ollu ees huipulla koskaa!!!:D Mieti jotai Selännettä vittu sillä on ollu paineita koko ajan. Ja vieläkin on! Pankkitilillä ainakin." Kato mitä saat vastaukseks. Kysäse samalla vaihtasko teukka sen "paineisen" elämäsä vaikka yksinkertaiseen siivoojan elämään ilman paineita. Kannattaa kysyä kans, et saiko se raukka nukuttua öisin ja tärisikö kädet kahvia juodessa, koska paineet ja stressi. Oliko tärinä isompaa jos katsomossa oli 2000 ihmistä vai 3000. Ehkä 15000. Varmaan joka vaihto ajatteli vaa paineita, stressiä ja yleisöä. Tunti syyllisyyttä isosta palkastaan, koska tekee touhua vain intohimosta ja haluaisi luovuttaa kaikki rahat pois sekä muuttaa roskakoriin. Siinä pitkän uran salaisuus!!! Tässäkin mies, jonka suunnitelma oli käydä muutama kausi rahastaa ja sit Suomeen jäähytteleen. Mutta onneksi tiedät ettei raha vaikuta.
Mitä ne paineet on? Onko ne mielen illuusiota vai jotain konkreettista järkevää epäonnistumisen pelkoa. Menestyneet urheilijat osaavat käsitellä pelkonsa niin etteivät ne vaikuta suoritukseen. Pelkoa saa kokea, mutta sen ei saa antaa hallita. Sitä voi oppia hallitsemaan. Kannattaa koettaa, mikäli olet se maailmanluokan lahjakkuus joukossamme. Toki nämä paineidenottajat ja helvetin stressaavaa urheilijan elämää viettävät eivät varmaan ole ihan huipulle päässeet, mutta hei, siihenki voi olla joku syy.
Jos Conor ei osais käsitellä pelkojaan niin se ois jo luhistunut. Nämä "paineet" mitä itselleen luo ovat vain lisää täytettä pankkitilillä lisääntyneen huomion myötä. Vai oisko se tappio helpompi niellä hiljasena hissukkana tyyliin Aldo, jospa kukaan ei ois seurannu, tosin tuskin on ku Dana sano et 100 000 ppv oli menny. Huoh olipas helpompi hävitä, ku ei ollu miljoonaa katsojaa ja sain 30K matsista! Lämmittää nyt kyllä niin helvetisti etten tienaa enempää. Nyt välttämättä se pera siellä Sodankylässä ei tiedä että hävisin. Nuo sen puheet ei muuta sitä tappion hetkeä yhtään mitenkään ja voisin veikata, että antaa propsit vastustajalle ja ottaa tilanteen kuin mies. Vihaajat varmaan tulee housuun ja fanit itkee. UFC ja Conor tienaa. Ehkä joku paineissaan päätyy jopa hoitoon.
Oikeastaan helppo sanoa ettet ole kummoisellakaan tasolla koskaan urheillut. Muuten tietäisit, että epäonnistumiset kuuluvat urheiluun ja harjoitteluun ja täten ovat urheilijan elämässä läsnä hyvinkin paljon. Ne myös mahdollistavat omien rajojen löytämisen ja ylipäänsä kehittymisen.
Helppo olla ilman noita "paineita", kun uskoo pahimman vihollisensa ja syyn mahdollisiin epäonnistumisiin katsovan peilistä vastaan. Sillon voi olla ainakin rehellinen itseään kohtaan eikä mennä "stressin" ja "paineiden" taakse, kun tietää tehneensä kaikkensa.
Ymmärrän kyllä mikäli lääkäri tai lentäjä kokee ammattinsa stressaavaksi, sillä ovat vastuussa muidenkin ihmisten hengestä. Vaikea kuvitella lentäjää tai lääkäriä, joka ennen leikkausta tai lentoa hermoromahduksen partaalla kädet ja ääni vapisten itkee stressin ja paineiden kovuutta miettien miten paljon hienompaa ois olla siivooja tai se rivityöntekijä margariinitehtaalla! Voi tulla melko raastava työura tai sit vaihtoehtosesti aika saatanan lyhyt, joka kosahtaa siihen ensinmäiseen epäonnistumiseen. Eikä se ole sattumaa, että stressaajat epäonnistuvat. Itse en ainakaan vastaavan huipun käsiin haluaisi, mutta ilmeisesti ihmiset ovat tuollaisia paineineen siellä huipulla.