Bodarit ja voimailijat +65 v, vieläkö salilla vai kiikkustuolissa?

Liittynyt
14.4.2017
Viestejä
82
Olen 65. v uudestaan pari vuotta sitten salille eksynyt eläkeläinen. Treenailin aktiivisemmin 70- 80 luvuilla. Silloin oli muodissa enempi voimapuoli kuin kehonrakennus. Väännettiin kunnallisilla saleilla Helsingissä Pirkkolassa ja kisahallissa.
Joskus käytiin BBC.ltä ostamassa soijajauhoa ja ihmettelemässä tosi isoja karjuja. Seppo Räty ja Risto Koivunen mm.
Ensimmäinen kaupallinen sali jossa kävin oli Vantaan Petikossa ollut Juha Suomen sali. Siellä tuli kehonrakennukseenkin lajina hiukan tuntumaa. Mitään ihme tuloksia en saavuttanut, penkissä 150 kg. jotain kolmosia, kyykky ja mave 200kg. max. Ruokailu oli mitä oli. Joskus kaupasta joku purkki tonnikalaa ja raejuustoa. Vitamiinit Multitabs 2 tb./vrk.

Vuodet vieri ja elämä vei. Edellisen kerran rautoihin tartuin tosissaan joskus 90- luvulla. Nyt varovasti jälleen tunnustellen. Suuria voimatasoja en enää tavoittele. Puhtaasti tehtyjä treenejä kohtuu painoilla. Kiertäjäkalvot ja alaselkä, sekä polvet kiusaavat. muuten suht. vammaton.

Olisikin mielenkiintoista saada kommentteja muilta sen ajan vielä treenaavilta. Minkälaisilla systeemeillä vedätte ja kuinka usein ym. Kuulisin mielellään niin tavan salilla kävijöitä kuin ns, Pro kavereita voimanostopuolelta.

Tulipas pitkä stoori.
 
Respect :worship: varmasti hyvä lämittely ja lihashuolto on tuossa iässä todella tärkeässä roolissa, että pystyy salilla vielä pitkään jatkamaan treenaamista. Utti Hietalan lämmittelyprotokollat soveltuvat varmasti 65-vuotiaalle kuin nenä päähän :D



 
Kyllä. Allekirjoitan kaiken suuresti arvostamani herra Uttin niin lämmittely kuin myös treeni metoodit. Hänen videonsa ovat mieluista ja opettavaa katsottavaa.
 
PS. Edelliseen. Nuorena ei paljon lämmitelty. Penkille pyyhkästiin latomaan 60.kg. lämmittelypainot. Siinä istuessa pyöriteltiin hieman käsiä sitten sarjoihin. Tapana oli pyramidi ylös ja alas, huipun ollessa 2-3. Joskus ykkönen.

Kunnon lämmittelyistä mitään tietoa. Venyttelyistä ym. lihashuollosta sitäkään vertaa.
Nykyään kestää lämmittelyt melkein enemmän aikaa kuin itse treeni.
 
Itse olen kymmenen vuotta nuorempi ja punttihommat aloitin nuorisotalon takahuoneessa noin 1976. Reippaampaa punttireeniä tuli tehtyä 1980-luvun loppupuoli, jolloin bodailu oli muotivirtauksista suurin.

Minulla ei ole ollut käytännössä minkäänlaista taukoa treenaamisessa vuoden 1990 jälkeen. Treeni on kuitenkin ollut kamppailupainotteista ja varsinkin viimeisinä vuosina olen pyrkinyt mahdollisimman monipuoliseen treeniin. Tuloksia ei paljoa kannata hakea tässä iässä, mutta siitä huolimatta olen pitänyt joka vuosi pienen maksimivoimakauden, mutta maksimissaan kolmosilla. Puntilla käyn yleisesti ottaen 2 kertaa viikkoon vuoden ympäri. Harjoitteita ja sarjapituuksia kannattaa vaihdella, mutta silti pysytellä pääosin rehdeissä perusliikkeissä.

Uudelleen aloittaminen kannattaa varmasti, mutta kärsivällisyyttähän se vaatii. Ja ainakin alkuun on syytä unohtaa ne kunniakkaat voimavuodet. Niihin paluu kestää pitkään, jos onnistuu tai yrittääkään. Vanhempana on myös erittäin tärkeää tajuta, että omia suorituskyvyn rajoja ei kolkutella kuin korkeintaan kolmen viikon välein - myös kevympi treeni on tärkeää. Venyttelyt ja lämmittelyt on otettava ihan tosissaan.
 
Mielenkiintoista. Olikin itselleni jännä todeta miten 50- kymppiseksi asti tuntui kuin kroppa olisi mennyt entisellä painollaan ilman sen kummempia ongelmia. Vaikka en punttia harrastanutkaan säännöllisesti niin satunnaiset salilla käynnit sujuivat suht.koht. hyvin. Tietenkin maksimit olivat kaukana 30.v ajoista.

Siksi onkin ollut yllätys voimien totaalinen hävikki, vaikka lihasta olevinaan olikin vielä jäljellä. Oli joutunut aloittamaan massaliikkeet aivan pohjalta. Hyvä kun kykeni kyykkyyn pelkällä tangolla. Oli se järkytys kun muistoissa olivat pitkät sarjat 150 kilolla. No, vanhuus ei tule yksin, sanotaan. Mutta raihnaisuutta vastaan voi ja tulee taistella. Lihasmuisti on ihmeellinen asia. Kun jaksaa säännöllisesti harjoitella niin jostain se patti vaan kasvua kehittää. Tietenkään voimat eivät koskaan palaudu nuoruuden tasoille, mutta so what, mennään niillä mihin kyetään ja ollaan innoissaan kun kehitystä tapahtuu. Ja sitähän tapahtuu. Takapakkiakin tulee. Silloin otetaan muutama päivä vähän iisimmin.
 
Mukavaa luettavaa nuoremmankin näkökulmasta. Oletko Vaari 64 BBC:lle palannut nyt vanhoilla päivillä? Siellä on paljon sinun ikäluokkaa olevaa ukkoa, jotka ovat ikäisekseen ja monella muullakin mittarilla kovassa kunnossa ja treenitietoa ja taitoa löytyy.
 
En valitettavasti pääse BBC.lle kun asun nykyään Varsinais-suomalaisessa ex. Nokia kaupungissa. Täältä löytyy kyllä saleja joka lähtöön. Itselle riittää kunnallinen ihan ok. sali. Löytyy normi penkki, kyykkyhäkki, smithi vinopenkillä ym. ym. Enempi vapailla painoilla. Tietenkin taljat ja laaja käsipaino valikoima. Mikä parasta, avaimella pääsee sisään joka pvä. 07- 22.
Hinta eläkeläiskortilla vaivaiset n.40 € vuosi.
Tuskin halvemmalla pääsee treenaamaan.
 
Ajattelin vähän avata nykyistä treeniä. Jos se jotakuta kiinnostaa.
Kuten aiemmin totesin niin voimaahan tässä iässä ei kropassa enää ihmeemmin ole. Varsinkin räjähtävän voiman irtiotossa suurimmat ongelmat. Sekin tosin hitaasti paranemassa.

Eli treenailin salilla ensin 1-sitten 2 jakosilla ohjelmilla. Lopulta kun paikat alkoi kestää siirryin 3 jakoseen missä ma. yläkroppa ke.jalat ja pe.selkä.

Nyt oli siirtyminen 4 jakoiseen kun ei kunto riitä. Esim. jalkapäivänä kyykyn tai prässin jälkeen( vaihtelen niitä viikoittain) shmith tai reisiojentajaan ei riittänyt puhtia.

4 tai jopa 5 jakoinen tuntuu hyvältä. Treeni on kestoltaan lyhyt. Lämmittelyjen jälkeen 30- 40 min. Näin jaksan vetää lihasryhmälle sen kolme/ neljä liikettä ja kahdesta kolmeen kovaa työsarjaa.

Näillä mennään nyt jokunen viikko ja pyritään saamaan sarjoihin hyvä pumppi ja silloin kun kulkee niin viimeisissä toistoissa jopa failureen. Eli jos löytyisi niitä kuivahtaneita lihaksiakin jostain historiallisesta lihasmuistista.

Kesää kohti mennessä yksi kevyt viikko jonka jälkeen kokeillaan voiman hankintaa. Se onkin mielenkiintoista nähdä kuinka, jos ja kun yleensä paikat kestää niin tehdä voimatreenejä jonkin aikaa ihan massaliikkeitä kakkosia ja kolmosia. Nämä pari kolme kertaa viikossa.
Ei kesähelteillä joka päivä jaksa salille.
Mutta katsotaan. Kuinka papparaisen käy.
 
Hyvin käy papparaisen. Kun muuten perusterve, niin lihasten responssi treeniin yllättänee mukavasti.
 
Olen 52-vuotias. Nykyään lämmittelen ihan reippaasti hikeen kuntopyörällä (vähintäin 25 minuuttia) ennen kun katsonkaan rautaan.
Pahempia loukaantumisia ei ole ollut mutta palautuminen on nykyään ihan eri maailmasta kun joskus.
Ja maksimipainot ovat jääneet kauas taakse.
Kivaa tämä silti on, vieläkin.
 
Hyvältä tuntuu treeni edelleen. On se vaan parasta huumetta. Itse en katso lainkaan mitkä painot milloinkin ovat. Lihaskohtaisella tuntumalla mennään.
Palautuminen vaatii aikaa.
 
Back
Ylös Bottom