Biologian/kemian/biokemian opiskelu

[abine]

Pahalta näyttää että ylioppilaslakki keväällä päähän laitetaan, joten on aika alkaa miettimään tosissaan mihin sitä lukion jälkeen menee (tosin armeija välis). Erityisesti kiinnostaa biologia ja kemian. Biologian puolelta varsinki solutason hommat ja ihmisbiologia, taas kemias lähinnä orgaaninen kemia. Päädyin sitte tohon kemialliseen biologiaan. Nyt on epäselvää menenkö ammattikorkeakouluun vai yliopstoon (tiedän 7.4 päättyy amk hakuaika). Noita linjoja kattonu ja ei tuol amk oikeen miellyttävää löytynyt. Taas yliopistossa löytyy suoraa, mutta kiinnostaako se lukeminen sitte niin?
Käsittääkseni yliopstossa pitää valita biologia ja sitä kautta sitte siihen biokemiaan. Tälläsen jaottelun löysin yheltä sivulta:

Biokemian linja
Kolmantena ja neljäntenä vuotena syvennetään biokemian tietoja ja taitoja mm.
*proteiinien ja entsyymien tutkimusmenetelmistä
*solujen viljelytekniikoista
*kliinisestä biokemiasta
*molekyylibiologiasta

Taas http://www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/study/kandidaattiopinnot/smb
tollasen löysin tuolta.

Kertokaa viisaamat jotka opiskeletta, olette jo töissä tai meinaatta hakee. Antakaa vinkkejä vähän, kuinka opiskelut on sujunu, sun muita? Onko alalla kysyntää? Ja kuinka biokemia yliopstoissa on jaoteltu? Pitää käydä vielä opinto-ohjaajan juttusilla ku ei oo kaikki selvää.

 

[abine]

Ei oikeen saanu tuulta purjeihinsa tämä threadi. Luulis että pakikseltakin löytyy biokemian opiskelijoita, jotka voisivat vähän jelppiä ja jakaa kokemuksiaan alasta. Minkä kaupungin yliopistoja suosittelisitta? Oon kuullu että Oulu, Kuopia ja Jyväskylä ovat hyviä paikkoja opiskella biokemiaa ja muita tähän liittyviä juttuja.

 

[rimppis]

Ainakin Helsingin yliopistossa on biokemialla ihan oma linjansa. Kuuluu biotieteelisen tiedekunnan alaisuuteen.
Biokemiallinen tutkimus selvittää elollisen luonnon rakenteita ja toimintoja molekyyli- ja jopa atomitasolla. Biokemian keskeisiä tutkimuskohteita ovat nukleiinihapot, proteiinit ja solujen kalvorakenteet sekä näiden keskinäiset vuorovaikutukset ja toimintojen säätely. Tutkimalla solujen ja muiden elämän perusyksiköiden rakenneosia voimme oppia ymmärtämään paremmin myös niiden toimintaa
-(s. 38, yliopistojen valintaopas)

 

[dorkempi]

No kyllä siellä yliopistossa varmaan saat enemmän irti kiinnostuksistasi, itse ainakin valitsisin sen...

 

[peikko83]

Moi!
Sattumalta huomasin juttusi, pisti silmään kun puhuttiin luonnontieteistä. Olen itse 4. vuoden biologi, gradua aloittelen syksyllä ja valmistua pitäisi viimeistään keväällä 2008. Mulla on pitkä sivuaine biokemialta. Luulen, että jos sua kiinnostaa, biologian ja kemian välimuoto niin biokemia voisi olla oikea vaihtoehto. Biokemiaa opetetaan monissa yliopistoissa ja monia erikoisempiakin linjoja löytyy, muistaakseni Helsingissä on ainakin jokin solubiologian linja maa- ja metsätieteellisessä.
Esimerkiksi Turussa voit valita ainakin elintarvikekemian ja biotekniikan tai biokemian pääaineeksi. Lisäksi pakollisena sivuaineena on kemia (taitaa olla fysiikkakin) ja tietysti voi valita lisäksi sitä mikä kiinnostaa sivuaineeksi, esim. biologiaa tai tietojenkäsittelytiedettä jne.
Työllisyystilanne on aika heikko. Aika moni omista tutuista vastavalmistuneista tai valmistumassa olevista ei ole saanut koulutusta vastaavaa työtä vaan tekee hanttihommia. Jatkokoulutus on aina myös harkinnan arvoinen.
Käy yliopistojen nettisivuilla, monilla on abisivut.
Toivottavasti auttoi!

 

[Kride]

Samaa asiaa minäkin olen mietiskellyt. Biologiaa ja kemiaa, mutta saas nähdä sitten kun päätin kuitenkin, että kirjoitan fysiikan ja kemian. Jokatapauksessa kemiaa, biona tai ilman.

 

[S-T]

No kyllä siellä yliopistossa varmaan saat enemmän irti kiinnostuksistasi, itse ainakin valitsisin sen...

Ei se välttämättä mene ihan niin... Yliopisto-opiskelu on teorian lukemista, pänttäämistä ja vähän vielä lukemista. Useimmiten. AMK:ssa varmaan pääsisi opiskelemaan käytännönläheisemmin.

Itse opiskelen Helsingin yliopistossa kemian opettajaksi. Kemia on kyllä siitä kiva linja, että teorian lisäksi on myös labrakursseja - tosin niidenkin läpäisy edellyttää teorioiden hallintaa ainakin jossain määrin. Toisiksi opetettaviksi aineiksi mulla muuten tulee juurikin biologia ja tietojenkäsittelytiede.. Että jos nämä aineet kiinnostavat ja tuntuu siltä, että opettajan työkään ei olisi ihan kamalaa (mitä se toki monien mielestä on :D ) niin voin suositella

 

[laiseri]

"Työllisyystilanne on aika heikko. Aika moni omista tutuista vastavalmistuneista tai valmistumassa olevista ei ole saanut koulutusta vastaavaa työtä vaan tekee hanttihommia. Jatkokoulutus on aina myös harkinnan arvoinen."

Itsekin tässä ajattelin tuota Biokemian pääsykoekirjaa juuri ruveta kahlaamaan läpi, niin tää vähän pelästytti. Eikö just tolla alalla pitäis olla ihan mainiot työllistymismahdollisuudet, vai onko mua vedätetty rankasti ammatinvalintaohjaajalla? :D

 

[peikko83]

Kirjoitin tuossa pitkän tekstin joka hävisi bittiavaruuteen (ei ollu käyttäjän vika varmaan:D ). Yritänpä muotoilla asiani lyhyesti uudelleen.
Ensinnäkin, olen sähköhammasharjatytön kanssa samaa mieltä. YO:lla on varmasti lukemista enemmän kuin AMK:lla vastaavalla alalla (näin olen ystäväni puheista ymmärtänyt) mutta nopeasti siihen tottuu. Esimerkiksi nyt luen itse n. 2000 sivun tenttiin :urjo: (puolessa välillä oon vasta).

Sitten tästä työllisyydestä. Lausahdus oli tietysti ihan mun kuva, jonka olen saanut tilanteesta. Monet tuntemistani tekevät muuta kuin alan töitä tai sitten ovat jatkokoulutuksessa mutta ei sinnekään ihan noin vaan kävellä sisään.:wall:
Itselläkin suurin virheluulo oli vielä 5 vuotta sitten kun YO:lle hain, että valmistuneet saavat jos ei nyt loistavasti niin hyvin töitä. Toinen virheluuloni oli palkkaus, joka ei välttämättä vastaa odotuksia joita ihmisillä on. Mutta eikö tärkeämpää ole tieteen tekeminen kunhan saa palkaa niin että tulee toimeen?:whip:

Sitten vielä opettajaksi opiskelusta. Biokemiassahan on se huonopuoli, että siitä ei periaatteessa saa perinteistä opettajapätevyyttä. Biologiaa, maantiedettä, kemiaa ja fysiikkaa lukevat voivat opettajakoulutuksella saada opettajatehtäviä peruskoulusta mutta biokemiaa ei vielä peruskoulussa opeteta. Tietysti voi lukea biokemiaa ja esim. kemiaa ja opettajanopinnot ja hakea töihin esim. opettajaksi AMK:n tai aikuiskoulutukseen, joissa opettajatarve on toki pienempää tai saada töitä epäpätevänä.
Meillä on lisäksi alkanut tulla ongelmia siitä että kaikki tutkijalinjalaiset alkavat tehdä opettajaopintoja ikäänkuin varmuudenvuoksi, mikä tukkii kiintiöt nopeasti.
Opettajan uraa kannattaa harkita tarkkaan, itsekin mietin sitä joskus mutta hylkäsin ajatuksen. Ei sielläkään tulevaisuus ole täysin selkeä, pätkätöitä, alhainen palkkaus ja ei ne pitkät kesälomatkaan aina ole niin pitkiä kuin niillä lapsilla on.:curs:
Tulipas pitkä taas ja sekava. Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Jos jonkun mielestä olen jotain kirjoittanut väärin niin korjaa ihmeessä, nämä oli vain mun mielipiteitä ja täältä Turusta.
Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Kyselkää ihmeessä jos haluatte saada selvää jostakin asiasta. Itse ainakin huomasin, että meidän lukiomme OPO ei tiennyt mistään mitään, joten kannattaa ottaa itse selvää.
Semmoista haluaisin vielä kysyä, biotieteistä kiinostuneille, että miksi haluatte alalle ja mikä teitä kiinostaa?
PS.Täältä Turusta löytyy YO:sta myös semmoinen opinahjo kuin Terveyden biotieteet, jos nyt uudelleen valitsisin saattaisin hakea myös sinne.:D

 

[emil]

Yhtenä vaihtoehtona on sellaiset paikat, joissa luetaan ensin pari vuotta yleisesti esimerkiksi kemiaa, jonka jälkeen valitaan syventymiskohde. Tämä antaa 2 vuotta lisäaikaa miettiä vähän mitä todella sitten loppuelämänsä haluaa tehdä.

 

[peikko83]

Yhtenä vaihtoehtona on sellaiset paikat, joissa luetaan ensin pari vuotta yleisesti esimerkiksi kemiaa, jonka jälkeen valitaan syventymiskohde. Tämä antaa 2 vuotta lisäaikaa miettiä vähän mitä todella sitten loppuelämänsä haluaa tehdä.

Niin no kyllä lähes kaikissa paikoissa YO:lla on ensin 1-2 vuotta, jolloin käydään yleisellä tasolla läpi yleisiä perusteita, esimerkiksi biologialla ja biokemialla ja varmaan kemiallakin. Esim. biologiassa ainakin vanhan tutkintojärjestelmän mukaan kaikki opskelevat samoja kursseja (1)-2 vuotta , jonka jälkeen valitaan pääaine eli biologialla esim. eläinfysiologia, ekologia tai genetiikka ja biokemiassa taas esim. biokemia, elintarvikekemia tai biotekniikka (suuntautumisaloja on varmaan vielä paljon muitakin yliopistosta riippuen).
Nyt alkaa päivän luku-urakka kun aamusumpit on saatu! :whip:

 

[JSmith]

Biokemiastahan on odotettu jo yli kymmenen vuotta Suomelle uutta Nokiaa, no, ei ole toistaiseksi toiminut. Muutama firmahan meillä on mutta ei mitenkään merkittävä työllistäjä tuo ala kuitenkaan ole. Tutkijan hommia riittänee. Siellä kannattaa varautua loputtomiin pätkätöihin kökköpalkalla, mutta jos tutkijan ura tosissaan kiinnostaa niin mikäs siinä. Firmojen suhteen ehkä vähän hiljaisempaa. Toi varmuuden vuoksi open pätevyyden lukeminen tuntuu tosiaan olevan nykyään hottia. AMKien opettajilla on reilusti paremmat palkat kuin tutkijoilla ja osaa ihmisistä tutkijan ammattikin alkaa tympimään eli tunkua koulutukseen on.

Biologiaa tunnen huonommin, mutta kortistoon (tai bilsanopeksi) päätymisestä valitettiin jokunen vuosi sitten. Tosi vähäisen kokemuksen perusteella puhdas bilsa ja biokemia ovat kohtuullisen erilaisia oppiaineita, tosin bilsan puolelta lienee löytyy vähän yliopistosta riippuen enemmän solubilsaan suuntautuvia ja siis biokemmaa lähestyviä vaihtoehtoja. Solubilsan ja biokemman opinnoissa oman kiinnostuksen tappoi se tolkuton ulkoalukemisen fiilis, tosin kursseja suoritin ehkä kokonaista kaksi kappaletta toisen koulutusohjelman sivussa Ehkä se siitä olisi mennyt mielenkiintoisemmaksi myöhemmin.

Ai niin. Biologialla on hoteimmat misut. Tilastomatikkaa ne ei kyllä osaa pätkääkään.

 

[treenaisko]

Itse hain aikanaan teknilliseen korkeakouluun, kauppakorkeaan ja proviisorin koulutukseen. Toi proviisori homma jäi vähän vaivaamaan, kun en päässyt heittämällä. Pääsykokeessa oli paljon ulkoamuistettavia juttuja, vaikka muuten helpot olivatkin. Apteekkarin homma voisi olla ihan mukava, mutta toiselle alalle päädyin.

 

[Omskakas]

Elä hyvä mies mene lukemaan mitään höpöhöpöainetta, vaan hanki oikea ammatti ja mene vaikka lääkikseen. ;)

Biokemialla ja biologialla löytyy kyllä tutkijanpaikkoja aina sen verran, että väikkärin saa väännettyä jokainen, jolla edes toinen aivopuolisko pelaa. Sitten tuleekin se karu todellisuus, kun pitäisi post-doc -paikkoja alkaa etsimään. Toki sielläkin pärjää ja tienaamisen mahdollisuuksia on, jos on oikeasti hyvä siinä, mitä tekee.

 

[Helga]

Elä hyvä mies mene lukemaan mitään höpöhöpöainetta, vaan hanki oikea ammatti ja mene vaikka lääkikseen. ;)

Kannattaa tietty miettiä kans haluuko kuunnella ihmisten valittamista loppuelämänsä.. ;)

 

[abine]

Kannattaa tietty miettiä kans haluuko kuunnella ihmisten valittamista loppuelämänsä.. ;)

Omalla kohdalla on ainakin niin että en osaa kuvitella itseäni kuuntelemassa ihmisten ainaisia vaivoja, mutta taas pipetti kädes kloonaamas supervastustuskykyisiä bakteereita kylläkin.
Toissapäivänä laitoin ammattikorkeakouluun bio- ja elintarvikealalle paperit, mutta toi on vara, jos ei yliopsitoon pääse. Vaihtoehdot yliopistoista on rajautunut: Turku, Jyväskylä ja Kuopio.

 

[peikko83]

Elä hyvä mies mene lukemaan mitään höpöhöpöainetta, vaan hanki oikea ammatti ja mene vaikka lääkikseen. ;)

Biokemialla ja biologialla löytyy kyllä tutkijanpaikkoja aina sen verran, että väikkärin saa väännettyä jokainen, jolla edes toinen aivopuolisko pelaa. Sitten tuleekin se karu todellisuus, kun pitäisi post-doc -paikkoja alkaa etsimään. Toki sielläkin pärjää ja tienaamisen mahdollisuuksia on, jos on oikeasti hyvä siinä, mitä tekee.

En nyt tiedä millä pohjalla tämä henkilä puhuu, jos olet lääkäri ja tykkäät olla ei siinä sitten mitään mutta jos et niin sitten olisin hiljaa. :whip:
Itse mietin aikoina menenkö lääkikseen/biokemialla/bilsalle, ensimmäisen hylkäsin heti, sen takia että se ei ole mun työtä. Kaipaan haasteita, enkä halua istua terveyskeskuksessa kuuntelemassa ihmisten vaivoja , sinäänsä koulutushan olisi ihan mielenkiintoinen. Kahteen jälkimmäiseen hain ja molempiin pääsin, biologialle menin, ja kohta olen valmis.
Ja lääkärikoulutuksella voi muuten tehdä myös tutkijan töitä, monet tekevät ja silloin käytännössä työ ja palkkaus on ihan sama olit sitten molekyylibiologi/geneetikko/fysiologi/biokemisti tai lääkäri eli siksikään en lähtenyt lääkäriksi opiskelemaan.

 

[Omskakas]

En nyt tiedä millä pohjalla tämä henkilä puhuu, jos olet lääkäri ja tykkäät olla ei siinä sitten mitään mutta jos et niin sitten olisin hiljaa. :whip:
Itse mietin aikoina menenkö lääkikseen/biokemialla/bilsalle, ensimmäisen hylkäsin heti, sen takia että se ei ole mun työtä. Kaipaan haasteita, enkä halua istua terveyskeskuksessa kuuntelemassa ihmisten vaivoja , sinäänsä koulutushan olisi ihan mielenkiintoinen. Kahteen jälkimmäiseen hain ja molempiin pääsin, biologialle menin, ja kohta olen valmis.
Ja lääkärikoulutuksella voi muuten tehdä myös tutkijan töitä, monet tekevät ja silloin käytännössä työ ja palkkaus on ihan sama olit sitten molekyylibiologi/geneetikko/fysiologi/biokemisti tai lääkäri eli siksikään en lähtenyt lääkäriksi opiskelemaan.

Tämä henkilö puhuu sillä pohjalla, että hän on valmistunut biologiksi ja valmistuu kohta biologian ja maantieteen opettajaksi. ;) Tässä on useamman kerran tullut kirottua sitä, miksi piti mennä alalle, joka oli aikoinaan mielenkiintoinen, muttei juuri työllistä.

Mitä tulee lääkäreihin tutkijoina, niin enpä sen koulutuksen puolesta paljoa hyväksi tutkijaksi valmistavana liputtaisi.

 

[suortti]

Jos biologia ja kemia kiinnostaa, kannattaa mennä opiskelee farmasiaa. Proviisoriks kun luet, saat sitten aika hyvää palkkaakin. Kaiken lisäks ala on naisvaltanen . Jos meet töihin apteekkiin, tapaat myös huomattavan usein pakkislaisia :D .

 

[Viltteri]

Itse olen valmistunut biokemistiksi vuonna -95 Oulusta ja siellä tuo on ihan alusta pitäen biokemiaa eli biologian tms. kautta ei suuntautumista valita. Alussahan opiskelu on teoriapainotteista (kemistien määritelmä biokemiasta oli "1000-sivuisen kirjan ulkoa opettelua yhä uudelleen ja uudelleen"), mutta kun pääsee viimein labratöihin, alkaa homman idea valjeta.

Valmistumisen jälkeen ainakin meillä lähes kaikki jäivät tutkijoiksi yliopistolle tai lääkikselle. Väitöskirjatyöntekijän nimikkeellä olin minäkin vuosikausia. Onhan tutkijan homma ihan mielenkiintoistakin, mutta suoraan sanottuna akateemisessa maailmassa palkka ja sen kehitys on aika onnetonta. Suuri osa porukasta haikailee ns. "oikeisiin töihin". Kaikki eivät kuitenkaan pääse ja joutuvat väitösputkeen, jonka jälkeen ne tekevät käytännössä sitä samaa pipetointia labrassa mutta nyt vain tohtorinarvolla varustettuna. Kaikista tohtoreista kun ei millään voi tulla ryhmänvetäjiä ja maailmankuuluja huippututkijoita. Työttömänä toisaalta ei ainakaan Oulussa ole juuri kukaan biokemisti. En ainakaan tiedä yhtään.

Itse pääsin joku vuosi sitten "oikeisiin töihin" asiantuntijatehtäviin ja voin hyödyntää sinänsä hyvää koulutusta ja kansainvälisessä ympäristössä hankittua kielitaitoa. Eli kaikesta huolimatta kannattaa hakeutua alalle jos kiinnostusta on. Kunhan ei kuvittele liian ruusuisia tulevaisuuksia.

Edit: Niin, sen verran vielä, että en sitten väitellyt. Eikä ole jäänyt vaivaamaan.