Avuttoman ihmisen huijaaminen - oikeusjuttu?

[Hilppa]

Äitini sisko on vammautunut vaikeasti, eikä pysty juuri omista asioistaan huolehtimaan (aivovamma). Sattui sitten niin, että joku paikallinen paskahousu oli tehnyt kaupat hänen autostaan pilkkahintaan meidän (omaisten) tietämättä.

Useamman tuhannen euron auton kauppahinnaksi oli sovittu suullisesti 800 euroa. Autosta tehtiin luovutuskirja mutta rahoja ei kuulunut.

Nyt pitkän taistelun jälkeen rahoista on suurin osa saatu, noin 700 euroa.

Juuri äsken ostaja ilmoitti yllättäen että hänellä onkin autosta tehty kauppakirja (jota ei siis aiemmin ollut) jossa summa on tuo 700 euroa, joka on aivan 100% varmuudella väärennetty.

Kuulin itse tapauksesta vasta äsken, ja kysynkin osaisiko joku lakia oppinut neuvoa minkälaiset oikeudelliset mahdollisuudet meillä on saada kauppa purettua kokonaan? Enää ei kiinnosta tuon puuttuvan satasen periminen. Mitenköhän poliisi suhtautuu asiaan?

:curs:

 

[Raejuusto]

Huijauksen kohteeksi joutunut voi osoittautua oikeustoimikelvottomaksi, jonka nojalla voidaan sopimus todeta pätemättömäksi, ks. http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenpatemattomyys-oikeustoimikelpoisuus.html. Riippunee siitä onko hän julistettu vajaavaltaiseksi, tai onko hänen oikeustoimikelpoisuuttaan rajoitettu?

 

[FHJ]

Kyllä siinä poliisin pakeille kannattaa mennä. Tuossahan auto ostettiin vain murto-osalla sen käyvästä arvosta käyttämällä äitisi siskon avutonta tilaa hyväksi.

 

[Aapina]

Kiskonta rikosnimikkeenä noin alkuun..

 

[FHJ]

Paljonkos törkeässä kiskonnassa on euromääräinen alaraja??

 

[J@rno]

Paljonkos törkeässä kiskonnassa on euromääräinen alaraja??

Ei ole määritelty laissa mitään alarajaa, puhutaan vain mm. huomattavasta hyödystä.

 

[FHJ]

Ton lain tsekkasin ja siitä se kysymys heräsikin. Yleisimpiin lakeihin on joku vakiintunut summa , milloin rikos muuttuu törkeäksi. Varkauteen, vahingontekoon...

 

[kodari76]

Pelkkä rikosilmoituskin voi muuttaa mulkeron mielen. Yleensä nuo pikkukelmit luottaa siihen ettei niistä kukaan kuitenkaan tee mitään poliisijuttua. Soitat sille ja sanot että huomenna menet asemalle tekemään paperit. Ellei auto ole 1h kuluessa pihalla pestynä. Ja pidät 500e korvauksena.

 

[Ragnarok]

Ton lain tsekkasin ja siitä se kysymys heräsikin. Yleisimpiin lakeihin on joku vakiintunut summa , milloin rikos muuttuu törkeäksi. Varkauteen, vahingontekoon...

Yleensä teko on törkeä, jos se on aiheuttanut kohtuutonta haittaa terveydelle, omaisuudelle..jne. Tapauksia ei arvioida pelkästään rahallisen arvon perusteella.
En rupea summia heittelee milloin näpistys yleensä katsotaan varkaudeksi, ettei joku keksi mennä kauppaan hakemaan tavaraa laskien, että jos jää kiinni menee vielä näpistyksenä. Teoilla varkaus ja näpistys on kuitenkin aika iso ero.

 

[Raejuusto]

Ei tässä ole välttämättä rikoksesta kysymys, vaan esim. petollisesta viettelystä. Ensi sijassa mielestäni kuitenkin auton luovuttajan vamma tekee hänet oikeustoimikelvottomaksi, jolloin tehty kauppa voidaan julistaa pätemättömäksi käräjäoikeuden päätöksellä.

 

[Aino-Marja]

Riippunee siitä onko hän julistettu vajaavaltaiseksi, tai onko hänen oikeustoimikelpoisuuttaan rajoitettu?

Raejuusto korjasikin omaa tekstiään, eli puuttuva oikeustoimikelvottomuus voidaan todeta myös jälkeenpäin. Tosiasiallisen oikeustoimikelvottomuuden syynä voi olla esimerkiksi kehitysvammaisuus tai muu "sieluntoiminnan häiriö". Oikeustoimikelpoisuuden puuttumisesta johtuvaan sopimuksen pätemättömyyteen voi vedota henkilö itse tai hänen edunvalvojansa, joten edunvalvojan hankkiminen saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos henkilö ei itse kykene ajamaan asiaansa.

Puuttuvan oikeustoimikelpoisuuden lisäksi pätemättömyys voi johtua myös heikommassa asemassa olevan tietoisesta hyväksikäyttämisestä, mikä onkin tapaukseen paremmin soveltuva peruste. Perusteet löytyvät oikeustoimilain (laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista) 28-33 §:istä. Kiskonta on soveltuvampi peruste kuin petollinen viettely: kiskonnassa on kyse nimenomaan heikomman hyväksikäytöstä, petollinen viettely koskee yleistä huijaamista esim. valehtelemalla. 36§:n mukainen sovittelukin voi tulla kyseeseen. Myös tähän pätemättömyyden lajiin voi vedota vain henkilö itse tai hänen edunvalvojansa.

Kiskonta on pätemättömyysperuste, mutta rikoslain 36 luvun 6 § mukaan myös rikos. Asiakirjan tai todistuskappaleen väärentäminen on kriminalisoitu rikoslain 33 luvun 1 §:ssä. Sen enempää yksityiskohtiin menemättä on selvää, että asialle on jotain tehtävissä. Vaihtoehdot ovat kanteen nostaminen, rikosilmoitus tai rikosilmoituksella uhkaaminen.

 

[Trainee]

Helpoimmalla pääsee kun laatii tutkintapyynnön poliisille. Se sitten selvittää, onko rikosta tapahtunut, ja jos on niin mikä on rikosnimike.

Turha lähteä itse nostelemaan kanteita, kun syyttäjä tekee sen viran puolesta ja vielä ilmaiseksi.

 

[FHJ]

Yleensä teko on törkeä, jos se on aiheuttanut kohtuutonta haittaa terveydelle, omaisuudelle..jne. Tapauksia ei arvioida pelkästään rahallisen arvon perusteella.
En rupea summia heittelee milloin näpistys yleensä katsotaan varkaudeksi, ettei joku keksi mennä kauppaan hakemaan tavaraa laskien, että jos jää kiinni menee vielä näpistyksenä. Teoilla varkaus ja näpistys on kuitenkin aika iso ero.

Monesti kuitenkin se omaisuuden arvo on ratkaiseva tekijä rikoksen törkeyttä mietittäessä. Tiedän myös että monesti rikokset ovat kokonaisuutena arvostellen törkeitä. Kiinnosti vain nyt nimenomaan kiskonnassa juurikin se, että milloin euroissa mitattuna hyöty/ vahinko on törkeän piirissä.

Näpistyshän on yleisesti kyseessä, jos omaisuuden arvo alle 450e. Olettaen tietysti etteivät muut asiat tekoa törkeytä.

Varkaus taasen muuttuu törkeäksi anastetun omaisuuden arvon ollessa yli 4500e. Olettaen tietysti etteivät muut asiat tekoa törkeytä.

Ja sitä rataa... Oleellisesti kiinnostaa monenko tonnin auto oli kyseessä.

 

[seppo-x]

Monesti kuitenkin se omaisuuden arvo on ratkaiseva tekijä rikoksen törkeyttä mietittäessä. Tiedän myös että monesti rikokset ovat kokonaisuutena arvostellen törkeitä. Kiinnosti vain nyt nimenomaan kiskonnassa juurikin se, että milloin euroissa mitattuna hyöty/ vahinko on törkeän piirissä.

Näpistyshän on yleisesti kyseessä, jos omaisuuden arvo alle 450e. Olettaen tietysti etteivät muut asiat tekoa törkeytä.

Varkaus taasen muuttuu törkeäksi anastetun omaisuuden arvon ollessa yli 4500e. Olettaen tietysti etteivät muut asiat tekoa törkeytä.

Ja sitä rataa... Oleellisesti kiinnostaa monenko tonnin auto oli kyseessä.

Itse olen ollut asianomistajana nettihuijaus-jutussa. Kaupan kohde oli kannettava tietokone ja kauppasumma hieman yli 1000e. Rikosilmoitusta tehdessäni se kirjattiin törkeänä petoksena.

 

[Hilppa]

Kiitoksia vastauksista, homma päättyi onnellisesti siihen että urpoa käytiin vähän kovistelemassa ja auto päätyi takaisin lailliselle omistajalleen. Maksettu "kauppasumma" pulitettiin takaisin :piis: