Avautuminen tieteellisestä tutkimuksesta

[skeema]

Mikä on pääaineesi? Itse olen YTM enkä ymmärrä hölkäsen pöläystä siitä, mitä tuossa ylhäällä selität? Voitko kääntää tuon sellaiselle suomelle, että sen ymmärtää edes 10 prosenttia pakkotoiston lukijoista? Oletko itse tietoinen etenkin tuon jälkimmäisen kappaleen kielellisestä monimutkaisuudesta? (Siinä mielessä koomista, että tiedettähän nimenomaan voidaan kritisoida retoriikasta, joka aukenee vain muutamalle topicin tuntevalle frendille...)

Olen opiskellut tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa ja probabilistista mallintamista. Tosiaan tuossa kävi, niin että kun itse pelaa noitten asioitten kanssa työkseen niin tulee kirjoiteltua kryptisen näköistä jargonia.

Tahdoin sanoa, että jos testataan paljon vain sen vuoksi, että löydettäisiin jotain merkittävää tilastollinen merkittävyys kokee inflaation, koska "merkitsevän löydön" todennäköisyys kasvaa. Jos tarpeeksi kauan heitetään kruunaa ja klaavaa, niin kyllä sieltä joskus tulee se tilanne eteen, että kolikko jää pystyyn kyljelleen. Sen takia klassisessa tilastotieteessä merkittävyyttä joudutaan pienentämään, kun tehdään paljon testejä, jotta saataisiin jotain "tilastollisesti merkittävää". Ongelma on se, että todellisuudessa asioita tuntemattomat soveltajat (lekurit, yhteiskuntatieteilijät etc.) eivät tee tuota korjausta ja eivät tietenkään raportoi niitä "ei merkittäviä" löytöjä.

Mitä tulee noihin Cox-Jaynes aksioomiin, ne ovat yksinkertaisia vaatimuksia päättelysäännöille epävarmuuden vallitessa. Esimerkkinä ensimmäinen: Olkoon I taustatietämys maailmasta sekä X, Y ja Z hypoteeseja. Merkittäköön p(X|I) uskomuksen astetta sille, että X on totta ehdolla taustatietämys I. Ensimmäinen vaatimus on, että jos p(X|I) > p(Y|I) ja p(Y|I) > p(Z|I), niin
silloin on oltava p(X|I) > p(Z|I) (transitiivisuus). Ts. X:n on oltava uskottavampi kuin Z:n, jos tiedetään, että X on uskottavampi kuin Y ja Y uskottavampi kuin Z. Näin yksinkertaisen luonnollisia sääntöjä kolme kappaletta. (tämä oli siis eka)

 

[jhulmi]

Juu esim. Bonferroni ei ole kuten esim. liikuntatieteissä usein käytetty Fisherin LSD-testi. Jos tekee 10 parittaista vertailua ja hylätään nollahypoteesit perinteisellä 5 % rajalla, niin todennäköisyys virheeseen kasvaa 50 %:iin...Mm. Bonferronilla ei noin käy. Toisaalta todennäköisyys että nollahypoteesi hylättiin väärin perustein kasvaa...Hyvä siis lukea menetelmistä mitä menetelmää on käytetty...Se kertoo jo paljon. Aika kinkkistä tuo tilastotiede...Usein joutuu lukemaan ihan toivottomia asetelmia ja väkisin merkitsevyyksien hakua...Tai joskus toisinpäinkin...

 

[Anssi Manninen]

"tilastollisesti merkittävää"

Ei ei ei ei! Tilastoterminologian emämoka! Pitää sanoa "tilastollinen merkitsevyys", jotta ei sekoiteta kliiniseen/funktionaaliseen merkittävyyteen.

 

[Dean Kuntz]

Voitko speksata tarkemmin, mitä tarkoitat tässä. Tarkoitatko esimerkiksi lelusysteemeillä käytännön kannalta merkityksettömiä teoreettisia tarkasteluita? Vai tarkoitatko lelusysteemillä käytännöllistä ratkaisua käytännölliseen ongelmaan, joka ei sinänsä anna tietojenkäsittelytieteelle an sich mitään uutta.

Oikeastaan minulla oli mielessä erilaiset ohjelmistojen ja laitteiden prototyypit. Yleensä ne ovat rajoittuneita toiminnallisuudeltaan, kaupallisiin tuotteisiin verrattuina alkeellisia ja muutenkin eksoottisen ja kummallisen näköisiä. Lähes säännönmukaisesti kirjoittajat povaavat laitteille menestystä kaikenlaisissa käyttökohteissa, mutta kumma kyllä niistä ei enää ikinä kuulla myöhemmin. Toki on mahdollista, että niistä saadaan ideoita enkä haluakaan teilata sen kummemmin tekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden tutkimusta. Enemmän tosiaan ärsyttää juuri humanistinen/sosiaalisesti suuntautunut tutkimus. Siitä ei edes saa mitään otetta kun se on niin hemmetinmoista sekamelskaa.

Menkääpä vaikka ACM:n Digital Libraryyn (http://acm.org/dl)ja laittakaa hakusanaksi "novel device" tai "novel interface" niin saatte ehkä vähän osviittaa mitä ajan takaa tuolla yllämainitulla.

 

[skeema]

Lähes säännönmukaisesti kirjoittajat povaavat laitteille menestystä kaikenlaisissa käyttökohteissa, mutta kumma kyllä niistä ei enää ikinä kuulla myöhemmin. Toki on mahdollista, että niistä saadaan ideoita enkä haluakaan teilata sen kummemmin tekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden tutkimusta. Enemmän tosiaan ärsyttää juuri humanistinen/sosiaalisesti suuntautunut tutkimus. Siitä ei edes saa mitään otetta kun se on niin hemmetinmoista sekamelskaa.

Kuvauksesi kuulostaa pikemminkin tuotekehittelyltä kuin tietojenkäsittelytieteilyltä. On totta, että tietojenkäsittelyn piirissä on nykyään sellaisia osa-alueita, joissa argumentaation on vaikea perustua tiukan matemaattiseen deduktioon. Esimerkkinä vaikkapa käyttöliittymätutkimus, joka on IMHO lähempänä kognitio- ja kasvatustiedettä kuin tietojenkäsittelyä.

 

[Dean Kuntz]

Esimerkkinä vaikkapa käyttöliittymätutkimus, joka on IMHO lähempänä kognitio- ja kasvatustiedettä kuin tietojenkäsittelyä.

Aivan! Tietojenkäsittelytieteissä käsitellään niin monenlaisia asioita että niiden karkea niputtaminen on aika epäoikeudenmukaista. Kyllähän se täytyy myöntää että nämä tällaiset "[laita tähän haluamasi tieteenala] on ihan skeidaa" kommentit ovat aika tuhoontuomittuja kun äkkiä joutuu perumaan sanomisiaan tietyn aihepiirin kohdalta. Tietysti tässä tulee sekin, että mitä vähemmän tietää jostakin alasta niin sitä enemmän sitä kohtaan tuntee kunnioitusta ja päinvastoin. Esimerkiksi itsestä juuri kaikenlaiset matemaattiset aiheet tietojenkäsittelyssä on kaikista arvostettavimpia Ei puhettakaan että kompetenssi riittäisi arvostelemaan matemaattista tietojenkäsittelyä samassa hengessä kuin tuossa arvostelin humanistisen puolen tutkimusta. Ja kun jatkaa samassa seesteisessä hengessä niin onhan humanistisissa tiedekunnissa myös esim. kielet, joihin kohdistuvaa tutkimusta ei voi mitenkään arvostella. Ehkä pitäisi puhua pelkästään tulkitsevista/kuvailevista tieteistä tms...

Tosi hyviä postauksia muuten kaikilta :kippis1: