Avautuminen tieteellisestä tutkimuksesta

Liittynyt
20.4.2002
Viestejä
712
Tuon jokinorsut tienaavat vähemmän jutun jälkeen tuli mieleen aloittaa threadi tällaisesta aiheesta että onko muita takinkääntäjiä jotka ovat huomanneet että yliopistoissa on aika hemmetin idioottia porukkaa ja tutkimus on monesti täyttä paskaa, jolla ei ole muuta merkitystä kuin osoittaa jonkinlaista "tuotteliaisuutta" tai tuoda esille omia mielipiteitä ja käsityksiä. Tohtorikoulut suoltavat milloin mitäkin tohtoreita ja yliopiston laitokset taas haluavat tohtoreita siksi että niille maksetaan suoritetusta tohtorintutkinnosta. Laitokset oikein kannustavat ihmisiä suorittamaan sen takia tutkintoja ja pienelle laitokselle kelpaa kuka tahansa tauno jatko-opiskelijaksi. Takinkääntäjäksi sanon itseäni siksi, että silloin kuin aloitin opiskelun ja myöhemmin työt yliopistolla niin en suhtautunut asiaan näin kyynisesti. Luulin että kaikki alat/aineet ovat aika korkeatasoisia.

Jos palaa vielä tuohon tutkimukseen että ylipainoiset naiset tienaavat vähemmän niin miten helvetissä voidaan unohtaa sellainen asia kuin että koulutus ei anna sitä palkkaa vaan itse työ. Ja jos taas tutkimus oli jonkun ylipainoisen femakon tekemä joka vain halusi tuoda oman mielipiteensä julki niin miksi vitussa ei huolehdita tutkimuksen laadusta paremmin. Eikä tuo tutkimus ole mikään poikkeus vaan hyvin suuri osa muissa kuin luonnontieteessä/lääketieteessä/tekniikassa tehtävästä tutkimuksesta on justiin samanlaista skeidaa. Kun lukee useimpia tutkimuksia niin tulee mieleen että mitä vittua tuossa yritetään sanoa. Ja jokaisen artikkelin lopussa on että "tätä pitää tutkia vielä tarkemmin"...Joopa joo, kirjoittaja saa olla aika varma että siitä näkökulmasta mistä tämä neropatti kirjoitti niin kukaan ei tule tutkimaan asiaa. Varsinkin humanistisen alan (en nyt keksi parempaa luokittelua vaikka esim. kasvatustieteissä on sama juttu ja jopa tietojenkäsittelytieteissä) tutkimuksessa aloilla on niin huono itsekontrolli, että on syntynyt tapa että jokainen tutkija yrittää olla jokinlainen uudistaja ja esittää jotain todella uutta... eli toisten tutkimuksia ei juuri jatketa vaan asenne on enemmän että "katsokaapa kun MINÄ sanon miten asiat on" ...tekisi mieli sanoa että olisiko reality check paikoillaan, voi olla varma että tavalliset ja helpot ajatukset on sanottu jo aikaisemminkin ja Einsteineja ja Freudeja on harvassa - jotka siis esittävät kertakaikkiaan uuden tavan katsoa asiaa. Mielipiteiden ja yksittäisten huomautusten ja ns. parannusten esittäjiä taas on pilvin pimein ja ei tarvitse olla akateemikko esittämään niitä.

Vaikka nyt haukuin tuossa humanistisia aloja niin kyllä esimerkiksi tietojenkäsittelytieteissä/tekniikan alallakin konstruoidaan milloin mitäkin lelusysteemejä ja taas osoitetaan jotakin merkittävää jee jee.

Ja sitten noista ihmisistä joita morkkasin...ainakin itsellä omassa jatkokoulutusporukassa on niin tyhmiä tyyppejä että hellurei! Väitöskirjan pituus ja pakollisten artikkelien määrä kiinnostaa enemmän kuin tutkimuksen teon perusteet. Eikä professoritkaan mitään järjen jättiläisiä ole ainakaan humanistisella alalla, alkeellisetkin tiedot tilastollisesta tutkimuksesta puuttuvat monelta ja toisaalta yritetään ohjata sellaisia aiheita joihin ei taidot riitä mutta projektirahat taas ovat tervetulleita ;) .

Heh, tulihan melkoinen tekstiripuli mutta pistäkääpä kommenttia yliopistoihmiset minkälaisia kokemuksia teillä on. :kippis1:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Dean Kuntz sanoi:
Ja sitten noista ihmisistä joita morkkasin...ainakin itsellä omassa jatkokoulutusporukassa on niin tyhmiä tyyppejä että hellurei! Väitöskirjan pituus ja pakollisten artikkelien määrä kiinnostaa enemmän kuin tutkimuksen teon perusteet. Eikä professoritkaan mitään järjen jättiläisiä ole ainakaan humanistisella alalla, alkeellisetkin tiedot tilastollisesta tutkimuksesta puuttuvat monelta ja toisaalta yritetään ohjata sellaisia aiheita joihin ei taidot riitä mutta projektirahat taas ovat tervetulleita.


Kuinka sinä parantaisit tutkimuksen tasoa? Eihän ketään voida pakottaa olemaan luova tyyliin "tää kaveri on sitten uusi Einstein". Kyllä kai jokainen tekee sen gradun tai tohtorinväitöskirjan juuri niin hyvin kuin osaa ja sitten vain katsotaan lopussa että mihin asti motivaatio on riittänyt. Epäilemättä mikä tahansa tiedeyhteisö julkaisee paljon ns. nollatutkimuksia mutta niinhän se on muillakin elämän aloilla - pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen vaan käytetään valmiita rakennuspalikoita ja tehdään niistä sitten sitä mitä tehdään.

Itse yhden gradun pyöräyttäneenä sanoisin että kaikista vaativin vaihe itsenäisessä tieteellisessä työssä on kyky muodostaa uutta tietoa jo olemassa olevasta tutkimuksesta. Minusta on turha syyttää proffaa jos itseltä puuttuu kiinnostus gradun aiheeseen. Jos taas motivaatio on kunnossa niin eihän se varsinainen tekstin kirjoittaminen ole mikään iso homma. Tärkeintä on halu saada aikaan jotain uutta siitä tutkimustiedosta mitä aikaisemmat tutkijapolvet ovat julkaisseet.

Totta kai akateemisissa ympyröissä on sitten paljon sellaista sanahelinää ja just tuota "tätä pitää tutkia lisää" -fraseologiaa mutta toisaalta, kukaan ei ole keksinyt mitään parempaakaan tilalle!

Just my 2 cents. :D
 
Tutkimuksiinhan pitäisi aina kuulua tutkimusmetodien selostus ja selvitykset mahdollisista virhelähteistä. Jotkut tekevät parempia tutkimuksia kuin toiset, tuskin mikään yllätys sekään. Lisäksi sopivat metodit, tutkimusryhmät jne. valitsemalla voi jo etukäteen manipuloida tuloksia "tarvittavaan" suuntaan. Ei ne tieteelliset tutkimukset mitään 100% vedenpitäviä faktoja ole. Ja vielä vähemmän faktaa löytyy iltapäivälehtien parin rivin artikkeleista joissa mainitaan suunnilleen jotain "jokironsut saavat huononpaa palkkaa kuin podarit". Eli jos haluaa arvostella ite tutkimusta, se pitää lukea kokonaan läpi, ja olisi vielä hyvä tietää jotain alasta, siitä miksi tutkimus on tehty ja tutkimuksen tekijöistä itsestään.
 
Rin Tin Tin sanoi:
Eli jos haluaa arvostella ite tutkimusta, se pitää lukea kokonaan läpi, ja olisi vielä hyvä tietää jotain alasta, siitä miksi tutkimus on tehty ja tutkimuksen tekijöistä itsestään.

On hyvä aloittaa yhteenvedosta ja tutkimusmetodin selvityksestä. Muuten, harva proffa lukee tutkielmaa kokonaan läpi.
 
Rin Tin Tin sanoi:
Tutkimuksiinhan pitäisi aina kuulua tutkimusmetodien selostus ja selvitykset mahdollisista virhelähteistä.

Näinhän se on että monet tutkijat kyllä tunnollisesti jopa itseään ruoskien selostavat virhelähteet. Usein tosin virhelähteet ja puutteet tutkimuksen teossa vievät myös aika tehokkaasti pohjan tutkimuksen tuloksilta. On esimerkiksi tutkittu jotain keinotekoisesti valittua/valikoitunutta ryhmää. Korostan että kyse ei ole nyt esim. lääketieteestä vaan enemmän "sosiaalisesti" värittyneestä tutkimuksesta. Jos nyt oletetaan että tässä lihavuus-tutkimuksessa ei otettu huomioon työtehtäviä niin se tarkoittaa minun mielestäni sitä että tutkimus oli typerästi tehty.

Jos jollakin on linkki tuohon tutkimukseen niin postatkaapa tähän.

Rin Tin Tin sanoi:
Jotkut tekevät parempia tutkimuksia kuin toiset, tuskin mikään yllätys sekään.

Niin on mutta miksi pitää tehdä niin TOSI huonoja tutkimuksia :itku:
 
Dean Kuntz sanoi:
Niin on mutta miksi pitää tehdä niin TOSI huonoja tutkimuksia :itku:

Valmistuu nopeammin ja saa tittelin/arvon. :)
 
Tulee heti mieleen muutamia legendaarisia tutkimuksia. Kaikki pakkiksen lukijat, jotka eivät ole yliopistolaisia, voivat nyt päivitellä, että "kylläpäs siellä yliopistolla on fiksua porukkaa, kun tällasia pähkäilevät!"

1. Työttömät alkoholin suurkuluttajat ovat keskimäärin sairaalloisempia ja masentuneempia kuin vertaisryhmä.

2. Transseksuaaleilla esiintyy enemmän masennusta kuin vertaisryhmällä.

3. Kallion alkossa myydään enemmän väkeviä viinejä ja kirkkaita kuin stokkan alkossa. Stokkalla myydään hämmästyttävän paljon hivenen kalliimpia mietoja viinejä.

4. Ihmiset, jotka urheilevat yli 5 kertaa viikossa arvostavat enemmän fyysistä terveyttä kuin vertaisryhmä.

5. Narkkarien huostaanotetut lapset pärjäävät koulussa huonommin kuin rikkaiden ja ehjien perheiden lapset.

6. Vakavan ylipainon ja kalorien syönnin + urheilukielteisyyden välillä on vahva korrelaatio.

7. Yliopistossa opiskelevat ja apurahaa nauttivat ihmiset suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin tutkimusten tekemiseen kuin sähkömiehet.
 
Dean Kuntz sanoi:
Vaikka nyt haukuin tuossa humanistisia aloja niin kyllä esimerkiksi tietojenkäsittelytieteissä/tekniikan alallakin konstruoidaan milloin mitäkin lelusysteemejä ja taas osoitetaan jotakin merkittävää jee jee.

Voitko speksata tarkemmin, mitä tarkoitat tässä. Tarkoitatko esimerkiksi lelusysteemeillä käytännön kannalta merkityksettömiä teoreettisia tarkasteluita? Vai tarkoitatko lelusysteemillä käytännöllistä ratkaisua käytännölliseen ongelmaan, joka ei sinänsä anna tietojenkäsittelytieteelle an sich mitään uutta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tarkoitan esimerkiksi sitä, että tarkastellaan mielenkiinnottomia laskennan malleja, missä mielenkiinnottomuus täytyy määritellä jotenkin kollektiivisesti (saattaa olla mielenkiintoista kyllä yksittäisen tutkijan kannalta). Jälkimmäisestä tapauksesta käyköön esimerkkinä, vaikka että sovelletaan vaikkapa neuroverkkoja johonkin ongelmaan ad hoc luonteisesti.

Dean Kuntz sanoi:
Ja sitten noista ihmisistä joita morkkasin...ainakin itsellä omassa jatkokoulutusporukassa on niin tyhmiä tyyppejä että hellurei! Väitöskirjan pituus ja pakollisten artikkelien määrä kiinnostaa enemmän kuin tutkimuksen teon perusteet. Eikä professoritkaan mitään järjen jättiläisiä ole ainakaan humanistisella alalla, alkeellisetkin tiedot tilastollisesta tutkimuksesta puuttuvat monelta ja toisaalta yritetään ohjata sellaisia aiheita joihin ei taidot riitä mutta projektirahat taas ovat tervetulleita ;) .

Jatkokoulutusporukkaan mahtuu monenmoista eläjää varsinkin tutkijakoulujen myötä.

Minulla on kokemusta poikkitieteellisestä yhteistyöstä sellaisten luonnontieteilijöiden kanssa, joiden matemaattis-tilastollinen taustatiedot ovat heikot. En määrittelisi tyhmyydeksi sitä, että ei tunne tilastotieteellistä kalustoa. On totta, että suuri osa soveltajista ei tunne soveltamiensa menetelmien taustoja ja näin implisiittisesti tekemiään taustaoletuksia. Nähdäkseni se, että he eivät tunne menetelmiä ja kokevat ne jonkinlaisina mustina laatikkoina johtuu siitä, että heiltä puuttuu riittävä matemaattinen lukutaito ja -kypsyys. Sillä ei ole mitään tekemistä tyhmyyden kanssa. Ideoita he heittelevät ja käsitteitä he osaavat pyöritellä ihan yhtä hyvin kuin meikäläisetkin, mutta tietty abstrahointiosaaminen puuttuu tyystin.Tietysti voisivat korjata ongelman opiskelemalla pari vuotta taustoja, mutta eivät näytä olevan kiinnostuneita.

Kaikenlaisten 5 sentin tutkimusten perusongelma, joissa tehdään tilastollisesti merkittäviä löytöjä, on, että ne perustuvat todennäköisyyden frekventistiseen tulkintaan. Se on kaikkien ongelmien äiti.
 
Tuntuu tämä nollatutkimusten tekeminen alkavan jo kandi-vaiheessa. Vaikka se on periaatteessa pelkkä referaatti, niin monet vääntävät sitä se jopa reippaasti yli sen maksimi sivumäärän (30 sivua) kun sen asian voisi kertoa tyhjentävästi 10 sivulla. Samat maailmanlopun Turot tekevät kursilla, jossa opetetaan kvalitatiivisen tutkimuksen tekemistä, taulukot keskihajonnoista ja keskiarvoista jne., tehtävässä jossa on haastateltu NELJÄÄ ihmistä ja esittelevät ne merkittävinä tietoina tuloksen kannalta. Ja ihmittelevät, että mitä tyhmää he muka ovat tehneet kun tulee kritiikkiä. Joillain ei vain ole tämä kuuluisa maalaisjärki mukana missään vaiheessa.
 
Huonon tutkimuksen tekeminen on yleensä helpompaa ja nopeampaa kuin hyvän ja perusteellisen. Jos tavoitteena on maisterin tai DI:n tutkinto, niin nopeasti joku tutkimus kasaan, paperit käteen ja duuniin. Syntyy aika köykästä tutkimusta.

Sama jatko-opinnoissa. Teen tutkimushommaa tutkimusyksikössä ajatuksella väitöskirjan tarkoitus on väitöskirja. Siis väikkäri mahdollisimman helpolla kasaan ja hakemaan duunia. Minua kiinnostaa tutkinto, tuleva työ ja raha, ei se, kuinka pätevää tieteellistä työtä teen.

Toinen ongelma on se, että väitöskirjan ohessa tehdään usein virkatyötä. Siis haetaan ulkoa projektirahaa, ja siihen tehdään jokin puolivillainen tutkimus. Tämän rahanhankkimistyön ohessa tehdään sitten väitöskirjatutkimusta, joka on ehkä mielenkiintoisempaa. Tuskin tästä "rahatyöstä" näillä eväillä kovin kummoista tulee, kun mielenkiinto on omassa väikkärissä.
 
Dean Kuntz sanoi:
Tohtorikoulut suoltavat milloin mitäkin tohtoreita ja yliopiston laitokset taas haluavat tohtoreita siksi että niille maksetaan suoritetusta tohtorintutkinnosta. Laitokset oikein kannustavat ihmisiä suorittamaan sen takia tutkintoja ja pienelle laitokselle kelpaa kuka tahansa tauno jatko-opiskelijaksi. Takinkääntäjäksi sanon itseäni siksi, että silloin kuin aloitin opiskelun ja myöhemmin työt yliopistolla niin en suhtautunut asiaan näin kyynisesti. Luulin että kaikki alat/aineet ovat aika korkeatasoisia.

Jos palaa vielä tuohon tutkimukseen että ylipainoiset naiset tienaavat vähemmän niin miten helvetissä voidaan unohtaa sellainen asia kuin että koulutus ei anna sitä palkkaa vaan itse työ. Ja jos taas tutkimus oli jonkun ylipainoisen femakon tekemä joka vain halusi tuoda oman mielipiteensä julki niin miksi vitussa ei huolehdita tutkimuksen laadusta paremmin. Eikä tuo tutkimus ole mikään poikkeus vaan hyvin suuri osa muissa kuin luonnontieteessä/lääketieteessä/tekniikassa tehtävästä tutkimuksesta on justiin samanlaista skeidaa.

Itse kun en ole ko. tutkimukseen tutustunut, (enkä ole sen alan asiantuntijakaan), niin en osaa ottaa kantaa ko. tutkimuksen laatuun. Yleisesti voisin todeta, että arvostetuissa tiedelehdissä on peer review -käytäntö, jonka ansiosta tiedeyhteisö pystyy valvomaan julkaistavien tutkimusten tasoa. Minulla on juuri yksi käsikirjoitus luettavana ja näyttää kyllä vahvasti siltä, että vaadin tekijöitä täydentämään kässäriä merkittävästi ennen kuin voin suositella sen hyväksymistä.
Tiede on myös siinä mielessä erinomaista, että sillä on kyky itse korjata itseään -se kehittyy koko ajan. Uudet ajatukset synnyttävät uusia ideoita. Merkittävässä tutkimuksessa on kysymys nimenomaan uusista _ideoista_ -tilastonikkarointi on vain tapa painottaa asioita, tai osoittaa niiden merkityksettömyys olennaisen kannalta.

Dean Kuntz sanoi:
Kun lukee useimpia tutkimuksia niin tulee mieleen että mitä vittua tuossa yritetään sanoa. Ja jokaisen artikkelin lopussa on että "tätä pitää tutkia vielä tarkemmin"...Joopa joo, kirjoittaja saa olla aika varma että siitä näkökulmasta mistä tämä neropatti kirjoitti niin kukaan ei tule tutkimaan asiaa.
Se, että ei ymmärrä jotain asiaa ei välttämättä tarkoita tutkimuksen olevan epäolennaista. Tosin, eräs kuuluisa tutkija sanoi joskus, että 'jos julkaisu on kirjoitettu epäselvästi, se johtuu joko siitä että tekijät eivät osaa kirjoittaa tai he valehtelevat'.

Dean Kuntz sanoi:
Ja sitten noista ihmisistä joita morkkasin...ainakin itsellä omassa jatkokoulutusporukassa on niin tyhmiä tyyppejä että hellurei! Väitöskirjan pituus ja pakollisten artikkelien määrä kiinnostaa enemmän kuin tutkimuksen teon perusteet. Eikä professoritkaan mitään järjen jättiläisiä ole ainakaan humanistisella alalla, alkeellisetkin tiedot tilastollisesta tutkimuksesta puuttuvat monelta ja toisaalta yritetään ohjata sellaisia aiheita joihin ei taidot riitä mutta projektirahat taas ovat tervetulleita ;) .

Kuten ylempänä sanoin, uudet ideat, mieluummin hyvät sellaiset ovat kaikkein tärkeimpiä. Mutta huonotkin idikset ovat parempia kuin ei ideoita ollenkaan. Toinen tärkeä ominaisuus on kirjoitustaito, ne ideat ja työt täytyy saada ymmärrettävään muotoon. Monilla tutkijanaluilla on lisäksi sellainen käsitys, että 'nyt tässä tutkitaan menemään ja hyvä niin'. Eivät ne resurssit sille tutkimukselle tupsahda tyhjästä. Hyvin monilla aloilla täytyy hankkia ulkopuolista rahoitusta eikä sen hankkiminen ole aivan yksinkertainen juttu vaan professorien tai ryhmänjohtajien aikaa menee hommaan merkittävästi. Ja tuo on edessä vähintään kerran vuodessa, jos ryhmässä on enemmän kuin yksi ihminen.
 
indigof73 sanoi:
Hyvin monilla aloilla täytyy hankkia ulkopuolista rahoitusta eikä sen hankkiminen ole aivan yksinkertainen juttu vaan professorien tai ryhmänjohtajien aikaa menee hommaan merkittävästi. Ja tuo on edessä vähintään kerran vuodessa, jos ryhmässä on enemmän kuin yksi ihminen.

Niinpä. Edellä jo kerrottiinkin siitä kuinka täytyy priorisoida jos on menossa useampi tutkimus samaan aikaan. Joukkoon tulee sitten väkisin "kevyempää" kamaa, kaikki julkaisut eivät voi olla yhtä innovatiivisia laadun suhteen. Onko kellään muuten lukuja siitä paljonko yliopisto saa rahaa yhdestä tohtorintutkinnosta?
 
protsku sanoi:
Niinpä. Edellä jo kerrottiinkin siitä kuinka täytyy priorisoida jos on menossa useampi tutkimus samaan aikaan. Joukkoon tulee sitten väkisin "kevyempää" kamaa, kaikki julkaisut eivät voi olla yhtä innovatiivisia laadun suhteen. Onko kellään muuten lukuja siitä paljonko yliopisto saa rahaa yhdestä tohtorintutkinnosta?

Kyllä ne voi, jos tutkimusryhmässä on tasokkaita tutkijoita. Toisaalta, jokaisen pitäisi suostua olemaan vain sellaisissa papereissa, jonka tutkimuksen takana voi seisoa. Suomessa tämä ei useinkaan ole mahdollista, koska täällä tuotetaan nimenomaan väitöskirjoja.
En tiedä paljonko tulee yhdestä tohtorintutkinnosta. Joka tapauksessa yliopistojen rahoituksesta valtiolta tulee 50% FM/DI -tutkinnoista ja 35% jatkotutkinnoista. 'Huippututkimuksen' osuudeksi jää sitten se 15%...
 
indigof73 sanoi:
En tiedä paljonko tulee yhdestä tohtorintutkinnosta

Muistaakseni n. milli per väitös. Ja lisäksi tulee epäsuorasti kun väitöskirjassa esitetyt julkaisut keräävät sitaatteja lehdissä, joihin ne oli tumpattu.
 
indigof73 sanoi:
arvostetuissa tiedelehdissä on peer review -käytäntö, jonka ansiosta tiedeyhteisö pystyy valvomaan julkaistavien tutkimusten tasoa. .

Siis kaikissa tiedelehdissä on peer-review -prosessi käytössä. Jos ei ole niin silloin kyseessä ei ole tieteellinen lehti.
 
Anssi Manninen sanoi:
Muistaakseni n. milli per väitös. Ja lisäksi tulee epäsuorasti kun väitöskirjassa esitetyt julkaisut keräävät sitaatteja lehdissä, joihin ne oli tumpattu.

Alle miglu mummoa. Noin 800000 markkaa.
 
Anssi Manninen sanoi:
Siis kaikissa tiedelehdissä on peer-review -prosessi käytössä. Jos ei ole niin silloin kyseessä ei ole tieteellinen lehti.

Näinhän se käytännössä menee. Toimituskuntaan kuuluvat proffat tosin ottavat julkaisuun artikkeleita kavereilta ohi seulan. Lisäksi perinteisen tasokkaan blind reviewin korvaa usein toimittava proffa.
 
Anssi Manninen sanoi:
Siis kaikissa tiedelehdissä on peer-review -prosessi käytössä. Jos ei ole niin silloin kyseessä ei ole tieteellinen lehti.

Ei pidä täysin paikkaansa. Monissa review-lehdissä, joista monet lasketaan hyvinkin arvostetuiksi tiedelehdiksi, sillä ne nostavat impact factoriaan (mitenkään ottamatta kantaa siihen on IF laadukkaan tutkimuksen mittari) pyytämällä katsausartikkeleita tunnustetuilta tutkijoilta. Näissä lehdissä 'review board' on usein sama kuin editorial board, jolloin tuon independent peer review -järjestelmä on kyseenalaistunut.
 
indigof73 sanoi:
Näissä lehdissä 'review board' on usein sama kuin editorial board, jolloin tuon independent peer review -järjestelmä on kyseenalaistunut.

Näissä lehdissä on myös usein nelivärimainoksia. :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom