Avain tavoitepainossa pysymiseen?

[Ayana]

Onko yleensä mahdollista elää täysin rajoitevapaasti jos etenkin ylipainoa on pudottanut? Riippuu toki siitä mitä kukin pitää rajoittavana.

Mielestäni pystyy syömään täysin rajoitevapaasti. Itse näen asian valintoina ja jossain kohtaa luopumisena. Kun itse valitsee, ei ruokavaliovalintoja tarvitse nähdä rajoitteina. Kun valitsee, että haluaa itselleen hyvää ja haluaa pitää huolta kropastaan, ei se ole rajoite, se on itsensä kunnioittamista ja arvostamista. Tiivistäisin asian siten, että laihduttamisessa tärkeintä on sisäinen muutos.

 

[tankopippuri]

En mä ainakaan puhunut rajoitevapaudesta, vaan just siitä ettei elämä olisi "painottunut" sinne rajoitteille ts. ettei joka ateria ja elämänkäänne olisi yhtä voimakasta miettimistä ja laskelmointia kuin dieetillä, vaikka raja-arvot löysempiä ovatkin.

Varmaan tuo Tiuskiksen mainitsema reversedieettaus on yksi avaintekijöitä. Itsekin luin teoriasta kesän aikana ja tuntui fiksulta ajatukselta, mutten sitä vielä kovin hyvin omaan tapaukseeni ehtinyt ja tajunnut keväällä soveltaa.

Se mikä omalla kohdallani luultavasti mättää (tuon reversevaiheen puuttumisen lisäksi) on luultavasti se, että syön jälleen kuin "vanha minä". Toisaalta vanha minä painoi vain 5 kg enemmän kuin uusi tavoitepaino ja juoksi vähemmän kuin nykyminä, luulin sen "kompensoivan" keventymisen kulutuksessa mutta ehkä se vain ei ihan riitä. Eli pitää opetella sen uuden identiteetin ruokamäärä, ja myös omassa tapauksessa hyväksyä ettei se mun kohdalla näemmä vain ole sellaista kuin joillain aineenvaihduntahirmuilla - ts. tuskin koskaan tulen olemaan nainen, joka voi olla alle 52-kiloinen, syödä melkein 3000 kcal päivässä, ja pysyä samalla alle 52-kiloisena. Mutta oppii ihminen ihmeellisempiäkin temppuja, ja sen olen jo nyt ymmärtänyt että ei tämän haasteen tarvitse makunautintoja vähentää. Enintään niitä kerralla nautittavia määriä.