Autonominen hermosto sekaisin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sipe
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Liittynyt
16.4.2014
Viestejä
7
Kaupunki
Imatra
Kisa dieetti vähillä kaloreilla liian pitkään, paljon aerobista + salia viikossa sekä tyroksiini lääkitys kilpparin vajatoiminnalle.. Ei kuullosta hyvältä ja seuraukset oli sen mukaiset mun kropalle.
Ammattilainen valmentaja mutta jokaisen kroppa toimii eritavalla. Tällä kertaa kroppa rupesi kesäkuussa pistämään hanttiin.. ensikertalaisena en osannut tunnista kropan hälytysmerkkejä. Pistin vastaan, yritin levätä, menetin yöunia, mieliala oli paska, mikään ei kiinnostanut, aineenvaihdunta stoppas ja koko elämä hajosi. Sydän tykytteli omiaan jonka seurauksena sairaalaan sydän tutkimuksiin. Veriarvoista maksa kolminkertainen ja valkosolut alhaalla.. Kilppari melkein liikatoiminnan puolella.

Dieetin lopetus elokuun lopulla. Palauttelua kroppalle. Ruokaa koneeseen ja lepoa.. Salille yritin uudelleen niin unet hävisi taas.. kroppa käy yöllä kovilla kierroksilla.. ei osaa nukahtaa, ei pysty rauhoittumaan, heräät siihen että olet levoton, hiestä märkänä ja sydän tykyttelee omiaan.
Tyroksiini lopetettiin seinään. Holtteri kiinni ja kaikki ok sydämessä. Silti ei pysty nukahtamaan ei pääse syvään uneen. Unilääkkeet ja nukahtamislääkkeet käyttöön.. Imovane ja Oxamin. Vihdoinkin saa nukutuksi ja jaksaa olla iloinen, ollaan kuitenkin jo Marraskuussa.
Laajaverenkuva ja kilppariarvojen tulokset tulevat, Maksa-arvot normaalit, valkosolut vielä alhaalla ja kilppari pelittää ja normaalitasolla ilman tyroksiini lääkitystä. Nukutuksi ei silti saa ilman unilääkkeitä. 3pv putkee lääkkeitä ja sitten ilman mutta aina sama homma, heräilee ja tykyttelee.

Liikuntaa pystyy harrastamaan normaalisti mutta en ole uskaltanu revitellä enkä salilla ole pystynyt tekee normaali asioita. Joutunut vaihtamaan "lajia" ja aloittamaan kaiken alusta. Sen huomasin että liikunnalla on väliä siihen miten nukun tulevat yöt tai ehkä enemmänkin urheilutyylillä. Kävely, juoksu ja salipumppailu ok. Mutta esim raskaampi sali tai JOOGA pahentavat heti hermostoa..

Nyt liikunta jätetty taas vähäksi aikaa pois, pelkkää kävelylenkkejä ja palauttelua kropalle.. unet hävisi. Lääkäri määräsi unilääkkeitä lisää ja 10pv putkeen jotta niistä olisi hyötyä ja oma rytmi palautuisi jakson jälkeen... Näinköhän palautuu.
Koko homma menee lääkkeisiin ja on varmasti jo henkinen juttu mutta eipä tuo hermosto ole kyllä rauhoittunut yhtään tai hermovirtaukset kääntyneet oikeisiin suuntiin..

Akupunktio ehkä auttaisi..? hermoratahieronta..? Perushierontaa tehdään jo. Teetä juodaan ja kahvia vähennetty mutta näillä ei mitään vaikutusta kyllä nyt puhutaan isommasta asiasta/teosta. Voidaan puhua hermostollisesta ylikunnosta jossa kroppa on koko ajan pakotilassa.. Kyllähän Oxamin auttaa, rauhoittava lääke ahdistuksiin, lamaannuttaa hermoston ja kropan ja vissiin aivotkin .. :D No näillä mennään mutta kyllä tässä jo ruvetaan masentumaan!
Nyt ollaan jo Joulukuussa.. Netin ihmeellisen maailman mukaan näissä voi mennä monta monta vuotta ennen kuin hermosto palautuu.. kaikki salityö heitetty hukkaan oman tyhmän pään takia joka meni liian pitkälle..

Kokemuksia? Mielipiteitä? Apuja?
 
Moikka!

Mie löin kiinni kaiken liikkumisen ja aloin opettelemaan taas hetkessä elämistä. Mulla tuli kisojen jälkeen samaa ja voimaintunnossa alotin opiskelut töiden päälle. Ressi iski aivan jäätäväks siinä vaiheessa kun muutin ja työmatkaan tuhrautu aikaa päälle tunti per suunta. Sit ku meni unet ni sit se olotila vasta iskiki (yli-ihminen ajatteli et tekis yötöitä). Loppupeleissä itkin hysteerisenä jossain kaupassa kun en löytäny pellavaöljyy (ei tollasta ny löydä kukaan muukaan, mut ei sitä nyt pillittää tarvi). Pikkasen hermot kireenä :) Onneks pääsin saikulle. Kaikenmoisia lekureita oli tyrkyttämässä masennuslääkkeitä ja syyttämässä liikaa urheilua..niinh 4 treenii viikkoon :D Kokonaiskuormitusta ymmärsi vaan yksi ja se sen saikun mulle antokin. Sykkeet oli korkeemmat ja filmissä jotain poikkeamaa. Ultrassa näytti kuitennii normilta. Nälkää ei ollu, mutta mättöä olis menny senkin edestä :D

Tosiaan kaikki liikunta pois, hyvä ku kaupassa pysty käymään saamatta niitä oloja :D. Kahvi pois kokonaan, venyttelyjä. Ei yhtään mitään. Kaikki minkä voi kuvitella aktivoivan ni pois. Karkit, herkut.. Kuuntelin jotain käpyrauhasaktivointinauhotteita tubesta ja hengittelin syvään (helvetin hitaasti) ennen nukahtamista. Itseasiassa mulla iski oikee väsymys kunnolla päälle ekan kuuntelukerran jälkeen. Sit oonki nukkunu heräämättä 9 tunnin unia ja siihen vielä joskus päikkärit päälle. Mulla tila synty liiallisista hommista, ressistä, unettomuudesta.. Loppupeleissä oma moka kun kahmin hommia, eihän kukaan voi elää kahta elämää. Lisäks ressin alle antautuminen hajottaa. Sit ku kroppa menee kierroksille vaatii se työtä pääkopassakin et saa sen asettumaan. Kaikki toiminta piti hidastaa omassa elämässä ihan konkreettisesti, kahvinkeittoonki joutu ihan keskittymään, mutta niin se pikkuhiljaa tokeni ja olotilat harveni.

Alotin sillä et kävelin salille puoltoista kilsaa ja siellä tein oman normi alkulämpän, mut puolet kevyempänä :D Nyt melkeen pari kk:ta nostellu tehoja ja nyt kuukauden verran on voinu vetää kovaa. Silti vieläkin pelottaa ajoittain millon kosahtaa, mut kunhan nukkuu ni pysynee hanskassa. Nyt oon päässy opintovapaalle ni voin nukkua miten sattuu (virtuaaliopintoja ni ei tarvi nousta aamulla). Aina ei uni ihan heti tuu, ni saan kuitenki nukkua myöhälle kehon tarvitseman määrän. Jos unet sit jää vajaaksi ni jossain vaihees päivää tulee "se" olo, aivan ku tulis kipeeks.. Mut hey, pikkuhiljaa! Jäätävä kokemushan tuo oli, mutta opinpa ainakin omat oireet ja mielenhallintakeinoja. Osannen myös sit ennakoida vanhempana enkä saa sydäriä viiskymppisenä.

Toivottavasti saat oman hermostosi aisoihin! Sanotaanko, että joku dieetti on iisiä tohon helvettiin verrattuna.
 
Aikalailla 1:1 omat kokemukset hermoston ylikunnossa, paitsi unilääkkeisiin en sortunut. 6kk lepo (1-2 kevyttä lenkkiä kuussa) ei auttanut. 12kk totaalilepo auttoi. Varovasti aloittelin kuntosalia 2kk ajan eikä oireita tullut. Harjoittelu oli siis todella kevyttä. 6kk tuosta eteenpäin (nyt) niin taas pystyn treenaamaan tavoitteellisesti, toki kropan suhteen olen äärimmäisen tarkka (jopa skitso) ylikunto-oireiden suhteen. Nykyisin menee 2-3 kovaa punttisalia viikkoon ja 1-2 kevyttä lenkkiä. Fiiliksen mukaan mennään ja jos tuntuu ettei ole motivaatiota lenkkeilyyn niin se jää väliin, jos ei kuntosaliin niin sitten se treenikerta kevyemmin. Jälkimmäistä harvemmin. Lisäksi kevyt viikko n. kuukauden välein.

Ylikuntoon ajoi kamppailu-urheilu. Painonveto, 4-6 kertaa viikossa 1,5h korkeasykkeiset treenit, 1-2x viikossa kova lenkkeily ja 1-2x viikossa kova voimatreeni. Kisojen jälkeen sama tahti jatkui ja opiskelijana keittokin maistui urheilun lomassa.. En suosittele kenellekkään.
 
Hyvä saada vertaistukea samanlaisista kokemuksista! Kiitos!
Mulla tekee mieli liikkua ja harrastaa kaikennäköistä mutta olen ottanut varovaisesti. Sykkeet normaalit ja kroppa jaksaa yms.. eli ei näy siinä ylikunto. Ainut illalla kun pitäisi käydä nukkumaan niin tykytykset tuntee niin selvästi että tuntuu kuin pulssi olisi korkealla vaikka mitatessa täysin normaalilla tasolla. Outoa on myös se että en ole tosiaan joulupyhinä harrastanut mitään liikuntaa koska iski vielä flunssa päälle ja silti ei pysty nukkumaan päiväunia ilman että kroppa käy kierroksilla, yöt menee lääkkeillä.
Kaiken otan rauhallisesti enkä stressaa mistään, kortisoli tasotkin katsottiin ja on aivan normaalit. Oma hormoni toiminta palautui kk takaperin ja nyt näyttäisi jopa olevan säännölliset (dieetillä jäivät jo toukokuussa pois, eli olivat puolivuotta teillä tuntemattomilla) Eli yksi hyvä merkki kropan normalisoitumisesta...
 
Moi,
vielä noista menkoista: itellä oli koko ajan menkat kun pahimmat kierrokset oli päällä. Siks niitä yövuorojakin uskalsin ottaa kun olivat palanneet dieetin jäljiltä, mutta eipämitä: ei ollut siltikään palautunu.

Vanhankansan flunssan toivosin joskus vielä saavani. Vähän niinkuin kunnon työntekijät sairastuu ku pääsee lomille ja ressin loputtua puhkee lentsu. En oo ollu yli vuoteen oikeesti kipeenä. En laske ylirasituksesta tullutta lämpöä oikeeks flunssaks.

Oma mittari oli just toi nukkuminen. Sit ku alko nukkua oikeesti kunnon unia menin salille. Tuntu että aivan nollasta piti lähteä, mutta pikkuhiljaa sano mummo mäes ja silleen. Kyllä se siitä!
 
Itsellä oli unet sekaisin monta vuotta. Se veti kropan aikalailla samanlaiseen tilaan. Tosin ilman kilppari haasteita. Treeneissä ei palautunut. Kroppa oli sekaisin vaikka söikin suht oikein, mutta liian vähän. Varisinkin hiilareita. Unet eka kuntoon ja hiilareita koneeseen. Stressi ja hermosto tarvii niitä palautumiseen. Varsinki, jos on kilppari haasteita. Naisilla muistaakseni 100g/päivä vähintään, että mohkula saadaan oikein toimimaan. Sitten vasta salia ja sitäkin rauhallisesti. Nämä siis omat kokemukset. Sitten treenejen mittaa mä oon suositellut alle tuntia kaikille, koska kortisolit. Ja muutenkin aina voi mennä tekemään uudet treenit myöhemmin. Ei se sali mihinkään katoa. Vähempi = parempi näissä tilanteissa. Alkuun jopa 30 min ja alle voi olla ihan passeli.
 
Back
Ylös Bottom