aterioiden lukumäärän tärkeys

[MTM1977]

Ei tolla uskomuksella kauheasti ole pohjaa. (No ok, se lienee tiedetään että esim. nappi -C-vitskusta imeytyy suhteessa enemmän pienempinä annoksina mutta puhutaan nyt vaikka makroravinteista.)

Yksittäinen tutkimus osoitti että kovaa treenaavilla nyrkkeilijöillä miinuskaloreilla lähti hieman enemmän lihasta kun proteiinit tulivat harvemmin versus useampana ateriana mutta tutkimus oli siinä mielessä huonosti suunniteltu että proteiinin määrä oli joka tapauksessa ihan liian alhainen. Muuten kai ei ole osoitettu että ruokailutiheys vaikuttaisi mitenkään merkittävästi kehon koostumukseen jos muut asiat pysyvät ennallaan.

Noin yleensä ottaen vatsa käyttää sen mitä sinne laitetaan, jossain toisessa tutkimuksessa oli syötetty iso (=ISO) lihakönttä kertaistumalta eikä siitä ollut tullut ulos mitään "imeytymättä", otti vain oman aikansa että lihamassa suli vatsassa. Itse ajattelen tällä hetkellä että ateriatiheydellä ei juurikaan ole merkitystä jos harvoin syöminen ei johda siihen että kalorit tai proteiinit yms. jäävät liian alhaiseksi.

Olen laiska, en jaksa etsiä alkuperäisiä papereita

Uskotaan viisaampaa ja tuohan on pelkästään hyvä asia Itsellä kun joskus tuppaa joidenkin ruokailujen väliin tulla "jopa" neljän tunnin tauko.

 

[jhulmi]

En ole lukenut koko threadiä kiireen takia, mutta eniwei kannattaa lukea tämä:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...d&dopt=Abstract&list_uids=10357740&query_hl=1

Mielellään full-textinä. Monelle yllättävä tulos:

"In conclusion, the 14-d pulse diet had a positive effect on the body composition of elderly women, particularly on FFM. It also resulted in higher nitrogen retention than did the spread diet because of higher whole-body protein turnover rates, particularly protein synthesis, over the whole day in the pulse diet group. Insofar as such results will be confirmed in a larger group of subjects, modulation of the pattern of protein feeding with respect to dietary habits (ie, the pulse diet in this study) may be a more attractive option than simply increasing the protein intake to improve protein turnover and protein retention in elderly women."

Osoittaa viimeistään sen, että 30 g yhdellä aterialla olisi maksimi hyödynnettävä proteiinimäärä on .

Tällainen toisenlainen tulos on myös löydetty kehon rasvojen suhteen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...ed&dopt=Abstract&list_uids=6693294&query_hl=3

"In a prospective trial, ten obese women, each her own reference, ate a 1200 kcal/d slimming diet in six meals a day compared with three meals a day during two 14-d periods. Loss of weight was slightly greater during the six-meal periods when loss of nitrogen was lower and thus loss of lean mass was also lower."

Aiheesta tiedetään vielä liian vähän, mutta ainakin kannattaa syödä usein ja paljon reenin yhteydessä, muuten ehkä kannattaa jossain määrin tehdä isompia satseja kerralla myös ainakin proteiinia jos lihasmassasta puhutaan.

 

[JSmith]

Tällainen toisenlainen tulos on myös löydetty kehon rasvojen suhteen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...ed&dopt=Abstract&list_uids=6693294&query_hl=3

"In a prospective trial, ten obese women, each her own reference, ate a 1200 kcal/d slimming diet in six meals a day compared with three meals a day during two 14-d periods. Loss of weight was slightly greater during the six-meal periods when loss of nitrogen was lower and thus loss of lean mass was also lower."

Tossa tulee heti mieleen se että oliko proteiinin määrä lähtökohtaisestikin riittävä? Kalorit ainakin olivat matalalla ja jos makrokoostumus oli lähelläkään perusvirallista niin proteiinit on myös melko minimissä. Vähän sama vika kuin siinä nyrkkeilijästudyssä, tuloksia ei välttämättä voi ekstrapoloida korkeaproteiiniseen tilanteeseen (imo vielä huonommin massakauden tilanteeseen).

Mutu: hirveän paljon näistä jutuista tuntuu olevan osittain lisäravinnevalmistajien pyörittämää myllyä: ateriankorvikkeissa oli sopivasti tieteellisesti määritelty 30 grammaa proteiinia silloin kun se määrä oli joku totuus kertaimeytymisestä. Toki noita annoksia piti tiputella pitkin päivää jolloin ateriankorvikkeille ja patukoille oli sopiva tilaus kun kukaan ei jaksa valmistaa kuutta ateriaa päivässä.

 

[ZuCCiS]

Mä olen kehittynyt hyvin (70 kg -> 120 kg) syömällä vain 3-4 ateriaa päivässä. Aamulla saatan vetää esim. 80 g proteiinia kerralla ja saman satsin ilta-aterialla. Hiilarit painotan sitten lounaalle. Jos syön pitkin päivää (esim. 3 tunnin välein), niin tuntuu, että edellinen ateria ei ole ehtinyt sulaa ennen uutta mättöä (=> pierettää ja maha möyrii). Harvaan syömisessä on sekin etu, että ei tartte koko ajan olla survomassa ruokaa naamaan.

 

[tokkopaisto]

Syön viidesti päivässä. En viitti ollas koko ajan säätämässä safkojen kanssa ja lautanen tai muu kuppi naamarin edessä.

 

[Weak]

Mää en pysty kerralla syömään niin paljoa ku tarttis, joten pitää useesti syödä. Ja muutenkin, ei tuu sitten nälkää siinä välissä...

 

[kooma]

Mä syön viidesti päivässä suunnilleen näin ja ihan mukavasti on nyt mennyt;

Aamiainen 7:00 - prodejuoma+hiilarit(baanani/kauraa/maltoa)+rasvaa
Lounas 11:00 - Lämmin proteiinipitoinen ruoka
Välipala 15:00 - Välipalana prodejuoma ja esim. kuivattua ruisleipää, rasvaa päälle
*treeni tässä välissä*
Illallinen 19:00 - Lämmin proteiinipitoinen ruoka
Iltapala 22:00 - prodejuoma

Eli kaksi kunnon ateriaa ja kolme prodejuomapohjaista hässäkkää. Toimii mulla.

 

[Jason82]

Jep, kuten JSmith tossa viittasi, pitkälle meneviä johtopäätöksiä emme kaikista näistä (vähäisistä)tutkimuksista kykene vetämään, mutta selkeitä suuntaviivoja ne kyllä näyttävät ja kumoavat aika monta mainoslausetta.
Toi Hulmeron heittämä tutkimus on laatuaan mielenkiintoisimmasta päästä ja sama ryhmä jatkoi myöhemmin samasta aiheesta, täälläkin spekuloiduista syistä, nuorilla naisilla. Pientä näyttöähän on siitä, että varttuneemmilla ihmisillä tuon aterianjälkeisen proteiinisynteesin stimulaation vasteet ja typpirententio olisivat erilaisia tilanteesta riippuen, kuin nuoremmilla koehenkilöillä. Nuo age-related-erot huomioon ottaen kaipaisimme aiheesta varmasti lisädataa, jota osaltaan tarjoaa alla oleva ilmainen kokonaisartikkeli:

Protein Feeding Pattern Does Not Affect Protein Retention in Young Women
Journal of Nutrition. 2000;130:1700-1704

http://www.nutrition.org/cgi/content/full/130/7/1700


Age-related effect of the protein feeding pattern on protein retention and metabolism:

“...Protein breakdown was lower in elderly than in young women regardless of the diet pattern. In contrast, protein synthesis was lower in elderly than in young women only when they were fed the spread pattern diet”

Discussion:

“Although no significant effect on nitrogen balance could be recorded in this study, it appears that, in young women, nitrogen retention was 1.5 times higher with the spread pattern than with the pulse pattern. Thus, in young adults, spreading protein intake could be more efficient in improving protein retention than using a pulse pattern.”

“..Thus, under these conditions, we showed that the pulse pattern improved protein retention in elderly women but not in young women.”

“We anticipated that this pulse protein pattern would become effective in elderly women because of better postprandial anabolism”

Sitten kun vielä liitetään aiheeseen ajatus ns. hitaiden ja nopeiden proteiinityyppien eroista, olemme vielä syvemmällä suossa.. ;)

Aiheesta jatkaen lisää myös mm. :

Protein Feeding Pattern Does Not Affect Protein Retention in Young Women
Journal of Nutrition. 2000;130:1700-1704
http://ajpendo.physiology.org/cgi/content/full/278/5/E902

:kippis1:

 

[OutOfShape]

Noin yleensä ottaen vatsa käyttää sen mitä sinne laitetaan, jossain toisessa tutkimuksessa oli syötetty iso (=ISO) lihakönttä kertaistumalta eikä siitä ollut tullut ulos mitään "imeytymättä", otti vain oman aikansa että lihamassa suli vatsassa. Itse ajattelen tällä hetkellä että ateriatiheydellä ei juurikaan ole merkitystä jos harvoin syöminen ei johda siihen että kalorit tai proteiinit yms. jäävät liian alhaiseksi.

Olen laiska, en jaksa etsiä alkuperäisiä papereita

Juuri näin. :thumbs:


Br J Nutr. 1997 Apr;77 Suppl 1:S57-70.

Meal frequency and energy balance.

Bellisle F, McDevitt R, Prentice AM.

INSERM U341, Hotel Dieu de Paris, France.

Several epidemiological studies have observed an inverse relationship between people's habitual frequency of eating and body weight, leading to the suggestion that a 'nibbling' meal pattern may help in the avoidance of obesity. A review of all pertinent studies shows that, although many fail to find any significant relationship, the relationship is consistently inverse in those that do observe a relationship. However, this finding is highly vulnerable to the probable confounding effects of post hoc changes in dietary patterns as a consequence of weight gain and to dietary under-reporting which undoubtedly invalidates some of the studies. We conclude that the epidemiological evidence is at best very weak, and almost certainly represents an artefact. A detailed review of the possible mechanistic explanations for a metabolic advantage of nibbling meal patterns failed to reveal significant benefits in respect of energy expenditure. Although some short-term studies suggest that the thermic effect of feeding is higher when an isoenergetic test load is divided into multiple small meals, other studies refute this, and most are neutral. More importantly, studies using whole-body calorimetry and doubly-labelled water to assess total 24 h energy expenditure find no difference between nibbling and gorging. Finally, with the exception of a single study, there is no evidence that weight loss on hypoenergetic regimens is altered by meal frequency. We conclude that any effects of meal pattern on the regulation of body weight are likely to be mediated through effects on the food intake side of the energy balance equation.
Reply With Quote

 

[Dynamite88]

itellä menee 6-8krt päiväs, mun on melkei pakko syödä 2-3h välein ku alkaa maha kurnii > hirveä vitutus ja tulee suututtua pikku asioista :D

 

[OutOfShape]

itellä menee 6-8krt päiväs, mun on melkei pakko syödä 2-3h välein ku alkaa maha kurnii > hirveä vitutus ja tulee suututtua pikku asioista :D

Psykologinen ja fysiologinen tarve ovatkin ihan eri asioita. :D

 

[Dynamite88]

Psykologinen ja fysiologinen tarve ovatkin ihan eri asioita. :D

jep jep... mut tietää aina ku alkaa vituttaa pikku asiatki,että sois taas ruoka-aika :D eli hyvä homma. Syökää jätkät että kasvatta :D :whip:

 

[Katabolic]

5-6 ruokailua itselläni yleensä per päivä, aterioiden väli vaihtelee n. ~1,5-5 tunnin haarukassa, pyrin pitämään siinä 3-3,5 tunnissa

 

[AGR]

Päivässä syön 300-500kcal annoksia noin 5kpl. Eipä ole tullut kokattua tahi syötyä lämmintä ruokaa muutamaan kuukauteen. Oon laiska.

 

[naruranne]

lähiaikoina on ruvennut vähän kärsiin syömiset kun jos on pakko olla koulussa tai sit ei oo jaksanut herätä tarpeeks aikasten niin on mennyt suoraa syömään lounaaan ja saattaa jäädä joku aamupala/välipala väliin. onko tällä niin suurta merkitystä jos vaikka parina päivänä viikosta jääkin kalorit sinne ylläpitokaloreille bulkates?

 

[T.J.P]

itteäni on aina ihmetyttäny ne jotka ei syö aamupalaa oollenkaa..mite ne pystyy elää...? Kaikenhuippu on ne jotka ei sitte syö mitää ees koulus..huh Ite syön just 3 tunnin välein ..ja tosiaaki tuntuu et jos tulee ýhtää pidempi tauko nii kuolee... :lol2:

 

[Pii]

kolme isohkoa ateriaa päivässä nostavat verensokerin ja insuliinin ylös, jumiuttavat rasva-aineenvaihdunnan ja lataavat rasvasoluihin lisää rasvaa...ja aterioiden jälkeen tulee helposti väsynyt olo ja ennen seuraavaa ateriaa on jo kiljuva nälkä.

Näin ainakin jos syödään normaalia hilaripitoista ruokaa.

Vastaavasti 6 yhteiskalorimäärältään vastaavaa ateriaa, kuin 3 aterian päivässäkin, nostaa hillitymmin verensokeria ja insuliinia, rasva-aineenvaihdunta pysyy paremmin päällä, vireystila pysyy parempana ja nälkä ei kerkeä vaivaamaan ennen seuraavaa ateriaa.

Eli ensimmäinen vaihtoehto menee helpommin läskiksi, jo pelkästään sen vuoksi, että näkäisenä tulee helposti napsittua jotain ylimääräistä, näiden Mega-aterioiden lisäksi.