Ammatinvaihto

Olen ite putkifirmassa töissä myyjänä ja meidän asentajat tienaa n. 13-15e tunti.Työ voi olla vittumaista mutta jos ala kiinnostaa niin miksei. Kokenut asentaja tienaa oikeassa firmassa varmaan ihan kivasti jos saa tehdä pitkää päivää.
Mulla on sama ongelma, haluaisin tehdä jtn muuta mutta merkonomin papereilla on vaikeaa löytää mitään.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Putki hommia olen miettinyt jos oppisopimuksella pääsisi tekemään, koska se olisi rakennusalan kokemuksella jo aika tuttua, ja sellainen mihin pääsisi nopeasti sisään kun teoriassa jo aika pitkälti ymmärtää talotekniikan kokonaisuuden.

Tuo pitkää päivää painamista rahankiilto silmissä ei kiinnosta sitten ollenkaan enää näin 40-kymppisenä. Mulle riittää hyvin se että työ on mielekästä ja sitä tehdään enintään 40h viikossa, jotta raha riittää normaaliin elämiseen. Olen jo todennut että rehellisellä työllä en tule ikinä rikastumaan, ja että elämässä on niin paljon muutakin kuin työntekoa, joten miks vitussa tappaa itsensä työnteolla?

Se olisi aivan eri asia jos olisi sellainen työura missä tienasi sen verran että voisi jäädä 50v eläkkeelle. Silloin voi vetää 60-80h työviikkoa loppuun asti ja toivoa et ei kuole sydänkohtaukseen ennen kuin saa ripustaa hanskat naulaan.
 
Muutenkin tuntuu että Suomessa työtä pidetään jollain mittarina miten menestynyt olet elämässäsi. Itse en ole ikinä sisäistänyt sitä miksi työn pitäisi olisi niin iso osa elämää. Mun mielestä menestynein on se joka pääsee elämässä helpoimalla, ja joka pystyy elämään elämänsä oman mielensä mukaan.

Työtä teen vain ja ainoastaan sen takia että perheellä olisi lämmin talvella ja vatsat täynnä. Mikään muu työnteossa ei kiinnosta vittukaan. Kaikki muu on vaan perseennuolentaa, mistä ei todennäköisesti itse hyödy mitenkään. Mua ei voisi firman vuositulokset liikuttaa vähempää! Ei kerta kaikkiaan kiinnosta, koska ei vaikuta mun elämään mitenkään, jos en nyt saisi lomautuslappua tai lopputiliä, mikä olisikin tällä hetkellä helpotus.
 
Muutenkin tuntuu että Suomessa työtä pidetään jollain mittarina miten menestynyt olet elämässäsi. Itse en ole ikinä sisäistänyt sitä miksi työn pitäisi olisi niin iso osa elämää. Mun mielestä menestynein on se joka pääsee elämässä helpoimalla, ja joka pystyy elämään elämänsä oman mielensä mukaan.

Työtä teen vain ja ainoastaan sen takia että perheellä olisi lämmin talvella ja vatsat täynnä. Mikään muu työnteossa ei kiinnosta vittukaan. Kaikki muu on vaan perseennuolentaa, mistä ei todennäköisesti itse hyödy mitenkään. Mua ei voisi firman vuositulokset liikuttaa vähempää! Ei kerta kaikkiaan kiinnosta, koska ei vaikuta mun elämään mitenkään, jos en nyt saisi lomautuslappua tai lopputiliä, mikä olisikin tällä hetkellä helpotus.
Sama täällä. Haluan kuitenkin kehittyä ja olla hyvä koska se voi auttaa mua tulevaisuudessa. Ei se kyllä motivoi yhtään tehdä duunia 110% kun tietää että duunikaveritkaan ei tee sitä enkä tule saamaan siitä mitään.
Parasta olisi hankkia hyvä koulutus nuorena ja tehdä sitten 8-16 ma- pe duunia.
 
Olen ite putkifirmassa töissä myyjänä ja meidän asentajat tienaa n. 13-15e tunti.Työ voi olla vittumaista mutta jos ala kiinnostaa niin miksei. Kokenut asentaja tienaa oikeassa firmassa varmaan ihan kivasti jos saa tehdä pitkää päivää.
Mulla on sama ongelma, haluaisin tehdä jtn muuta mutta merkonomin papereilla on vaikeaa löytää mitään.

Itsellä yo-merkonomin paperit taskussa. Aluksi työharjoitteluun kirjanpitäjäksi, sen jälkeen duunia kirjanpitäjänä pari vuotta ja nyt vuoden ollu isännöitsijänä ja asiakkuuspäällikkönä. Toki tuuriakin ollut matkassa mukana ja ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Itsellä yo-merkonomin paperit taskussa. Aluksi työharjoitteluun kirjanpitäjäksi, sen jälkeen duunia kirjanpitäjänä pari vuotta ja nyt vuoden ollu isännöitsijänä ja asiakkuuspäällikkönä. Toki tuuriakin ollut matkassa mukana ja ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Talouspuolen (kirjanpito, palkanlaskenta yms) on varmaan myös aavistuksen verran enemmän kannattavempaakin työllisyyden näkökulmasta. Itse suuntauduin asiakaspalveluun ja myyntiin, yleisesti en ehkä lopulta hyötynyt opinnoista mitään, mutta on se kuitenkin ehkä lopulta ohjannut minut tähän missä nyt olen, opiskelemassa uutta ammattia. Ja toisaalta jouduin asiakaspalvelu tilanteissa tilanteisiin jotka on kasvattanut itseäni, itse tutkinto ei kovin paljoa opettanut.
 
Itsellä yo-merkonomin paperit taskussa. Aluksi työharjoitteluun kirjanpitäjäksi, sen jälkeen duunia kirjanpitäjänä pari vuotta ja nyt vuoden ollu isännöitsijänä ja asiakkuuspäällikkönä. Toki tuuriakin ollut matkassa mukana ja ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Samat paperit mulla. Mitä mä nyt vanhoista koulukavereista tiedän niin useimmat tekee ihan perus kauppaduunia, osasta tuli tradenomeja ja moni tekee jotain ihan muuta. Pitää löytää se yksi hyvä duunipaikka josta saa kokemusta tai on mahdollista päästä eteenpäin
 
Itse suunnittelin kouluttautumista uudelle alalle ollessani työttömänä. Kävin työkokeilussa muutamassa paikkaa. Ne antoivat lisää tietoa eri aloista ja huomasin, että vaikka oli jonkinlainen peruskäsitys minkälaista työ voisi olla, sitä kokeillessa paljastui sellaisia puolia mitä ei ollut ajatellut ennen kokeilua. Lopulta olin kuusi kuukautta olemassa olevaa koulutusta vastaavissa tehtävisssä työkokeilun muodosssa. Jonkin verran tämän jälkeen päätin lähteä korottamaan tutkintoa, kun siihen ilmaantui tilaisuus. Jotenkin ihmeenkaupalla tulin valituksi. Hakiessa epäröin esimerkiksi, että pärjäänkö opinoissa. Nyt kun opintoja on reilu vuosi takana pidän päätöstäni oikeana ja odottelen valmistumispäivää. Hieman mietityttää, että saanko töitä, mutta ainakin olen yrittänyt.
 
Tere!

Olen pitkään miettinyt alanvaihtoa, moni teknillinen ala kiinnostaisi esim. metalli ja eri raknnenusalan hommat.
Tällä hetkellä työskentelen lähihoitajana kotihoidossa, olen myös käynyt autoalan perustutkinnon mutta en työllistynyt valmistumisen jälkeen jotenka päädyin sitten hoitoalalle kun se nyt on sellainen varma nakki!

Kaipaisin vinkkejä mikä ala olisi työllistymisen kannalta paras ja missä palkkataso riittäisi elämiseen.
Oppisopimus olis mahtavaa mut taitaa olla enemminkin alalta jo ennestään kokemusta omaaville.
 
Koneistajista on kai melkoinen pula jo nyt ja paljon on eläköitymässä. Hitsaajiakin huudetaan jos on muuttovalmiutta.

Jossain oli uutinen, että metsäkoneen kuljettajan oppisopimuskoulutukseen pääsi aloittamaan vaikka seuraavana päivänä. Kun noita sellutehtaita pykätään niin kai niillä töitäkin on.
 
Harvinaisempi kuvio että joku kouluttautuu lähihoitajasta joksikin toiseksi. Yleinen trendi tuntuu olevan että kaikki kouluttautuu joukolla lähäriksi. Noh väliäkö tuolla kun töitä riittää. Itse tosiaan koneistajana mutta varsinaista pulaa ei ole ollut, ainakaan jos katsotaan palkkoja niin tuntuu että mitään extraa ei tästä touhusta saa. Tietty jos on valmis muuttelemaan työn perässä niin tilanne voi olla ihan toinen. Itse ajattelin loppuvuodesta kilpailuttaa oman palkkani lähinnä kilpailevilla firmoilla, toistaiseksi täältä lähteneet koneistajat ei ole sitä sateenkaaren toista päätä ole löytänyt muualtakaan.

Se mikä itseäni huolettaa tässä kyseisessä työssä on että ilmeisesti monella pajalla alkaa olemaan eri henkilöt tekemässä ohjelmat, ja eri porukka suorittamassa ne hallissa. Tylsää kuin mikä... Itse ainakin fiilistelen koko prosessista uuden tuotteen kanssa, alusta loppuun tehdään kaikki itse.
 
Ite oon rakennusalalla ja suunnitellu kans alanvaihtoa. Mutta sit ku mietin että haluan että se työ on vaihtelevaa, raskasta, sopivan haastavaa, niin en oikein keksi muuta ku raksahommat.. tietysti jos erikoistuis johonki tiettyyn, mutta sit se vaihtelevuus taas menis siinä jos esim rupee muurariksi niin sitte se on vaan sitä muurausta ja laatottamista.
 
Koodari, hitsaaja, rakennusalalla löytyy tarvetta ja työllistävä, sähkömies, no lähihoitaja mutta olet sieltä lähdössä niin se poissuljetaan.
 
Tere!

Olen pitkään miettinyt alanvaihtoa, moni teknillinen ala kiinnostaisi esim. metalli ja eri raknnenusalan hommat.
Tällä hetkellä työskentelen lähihoitajana kotihoidossa, olen myös käynyt autoalan perustutkinnon mutta en työllistynyt valmistumisen jälkeen jotenka päädyin sitten hoitoalalle kun se nyt on sellainen varma nakki!

Kaipaisin vinkkejä mikä ala olisi työllistymisen kannalta paras ja missä palkkataso riittäisi elämiseen.
Oppisopimus olis mahtavaa mut taitaa olla enemminkin alalta jo ennestään kokemusta omaaville.
Kuinka kauan valmis lukemaan/käymään koulua? Siistiä sisähommaa vai sormet mieluummin rasvassa ja veressä? Tekemisissä ihmisten kanssa vai ei? Vastuuta? Kehittymisen mahdollisuuksia?
 
Välillä tulee mietittyä saisiko liksaa jostain mielekkäämmästä hommasta saman verran. Ollut nyt ajohommissa 9 vuotta kun puusepänhommat ei oikeen elättänyt ja intistä e kortti tarttuu mukaan. Olen jo tällä alalla ohittanut palkkakaton joten tähän pitää tyytyä tällä koulupohjalla. Millä aloilla tienaa 3800-4000€ brutto per kuukausi?
 
Kuinka kauan valmis lukemaan/käymään koulua? Siistiä sisähommaa vai sormet mieluummin rasvassa ja veressä? Tekemisissä ihmisten kanssa vai ei? Vastuuta? Kehittymisen mahdollisuuksia?

Ei mitään siistiä sisähommaa, suunnittelua tai esimies hommia! Käytännön kavereita ollaan eli mielummin sormet rasvassa ja veressä!
LVI sekä raksa kiinnostaa eniten, niillä aloilla tulee töitä olemaan.
Koulun pituus voisi olla sen 2-3 vuotta, en ainostaan halua papereita vaan myös pätevyyden vai onko asia sitten niin että työssä sen pätevyyden saa.

Tekemisissä ihmisten kanssa tulee oltua ja sen hallitsen hyvin, nuorena miehenä kotihoidossa vanhukset ja heidä omaiset kehuvat kovasti miten hienoa että nuori mies on päätynyt hoitoalalle mutta
kun ei vaan jaksa, vuorolistat on aina max. kuukauden etukäteen tiedossa ja joutuu tekemään paljon iltoja ja pyhiä että tienaa verojen jälkeen alle 2000€/kk.
Erittäin vaikeaa kuvitella tulevaisuutta kun on perhettä ja lainoja kun ei kykene suunnittelemaan elämää yhtään työn takia, eikä haluaisi elää kädestä suuhun.
Uskon vahvasti että monessa eri ammatissa voi saavuttaa paremman palkkatason kun minulla tällä hetkellä ilman että täytyy tehdä jatkuvaa vuorotyötä ilman kunnollista korvausta ja vähemmällä psyykkisellä rasituksella.
Ja kun työ suuri eläköitymisruuhka tulee tulevina vuosina luulen että kadun kovasti ellen kouluttaudu uuteen ammattiin!
PS. Luulisi myös että koulumotivaatio olisi paljon korkeampi nyt kun mitä oli aikaisemmin kun on oppinut kantapään kautta että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom