Itelläkin vihloo alaselkää, kipu on siis sellasta erttä välillä säteilee jalkaan ja tulee sellainen tunne joskus, että alaselästä katoaisi pito ja että koko paketti menisi veltoksi vaikee selittää..joskus paljon joskus vähemmän, välillä ei meinaa sängystä ylös päästä, sukan laittokin joskus aika tuskaista tai kengän laitto. Lääkäri epäili että yksi nikama olisi sisässä päin, syvien vatsalihasten reenauksen pitäisi auttaa, mutta eipä sillä kokonaan kivut ole lähtenyt..tässä pitäisi kiropraktikolle aikaa alkaa varailemaan.
Väsyy sillain, että jos vaikka joudut seisomaan kauan paikallasi (ja jos vielä jonkin raskaan suorituksen tjs. jälkeen, niin aijai...), niin tuntuu, että tekis mieli ottaa jalat alta sillä hetkellä?
Mullahan myös vaivannut muutaman vuoden tällaiset. Jonkin sortin yliliikkuvuutta lienee, ainakin jäsenkorjaajan mukaan. Magneettikuvien mukaan lannenikamissa(?) III-V kaventumaa ja lievää pullistumaa. Ei pitäisi olla kovin vakavaa (onneksi), mutta silloin kun tarpeeksi joutuu rasittamaan, tuntuu kuin jotain olisi pahasti vialla. Kuin jotain olis sisällä, painais lujasti sisään päin. Melkein kuin häntäluusta hieman ylöspäin olevat nikamat eivät enää pysyisi paketissa.
Mulla myös vaivaa mm. penkin kaaressa tämä vaiva. Sitten jos olen selällään makuulla, en oikein pysty nostamaan jalkoja yhtä aikaa ylös vatsa tiukkana, pistää vastaan aika lujasti. Liekö
sannulin mainitsemalla SI-nivelen lukolla mahdollisesti tekemistä asian kanssa?
Armeijassahan mulla kävi niin, että tuli kolmannen viikon jälkeen selkä niin kipeäksi, että kävellessä joutui vähän ontumaan ja kipua oli aika kovasti alaselässä sekä jonkin verran säteili molempiin jalkoihin (vasempaan yleensä enemmän). Myös lantion alueella tuntuu joskus omituisesti. Kuitenkaan ei jaksanut enää istuakaan sitten ollenkaan, kun oli eka nilkuttanut varuskuntasairaalaan... Siinä sitten kyyryssä kärvistelin, jotta vihdoin muutaman tunnin päästä pääsin lääkärille ja sitten osastolle...
(Jo ensimmäiset kuuden tunnin taisteluharjoitukset toisella viikolla olivat loppua kohden silkkaa tuskaa, vaikka olivatkin ensimmäinen fyysisesti vaativa harjoitus silloin nyt tammikuussa).
Yksi, mikä mulla varmasti lisää vaivoja, on se, että vasen jalka on ikään kuin pidempi kuin oikea. Jäsenkorjaaja laittoi tämän joskus elokuussa kuntoon, mutta ei se kovin kauaa kestänyt. Pitäisi mennä taas uudelleen sinnekin, taas unohtui kun ois loma.
Tosta vihlaisusta vielä, että varsinaista vihlaisua tuntunut myös maastavedoissa sarjan jälkeen. Tämä kuitenkin lähinnä vuosi sitten ja muutama kuukausi siitä eteenpäin kun liike oli mulle uusi. Nykyään nousee isommat raudat vähemmillä kivuilla. Lihakset varmaan sen suhteen tarpeeksi vahvistuneet, tekniikan puhtauskin toki varmasti vaikuttaa.
Kuitenkin, jännä että vaivaa paljon, vaikkei lääkäreiden mukaan ole mitään elämää järkyttävää vikaa selässä noin niinkuin rakenteellisesti. Itse luulen, tai oikeastaan tiedän, että noin 15-vuotiaana tehdyillä rajuilla (siis ihan övereillä) venytysliikkeillä mm. jalkoja niskan taakse (noin viikon venyttelyn jälkeen onnistui, vaikka sitä ennen aika kankeasti taipuivat) on suuresti osuutta asiaan. Lääkärit ovat kaikki tähän asti sivuuttaneet tämän (mainittuani vaan tyyliin höpöhöpö, ei se siitä...), vaikka itse olenkin aika varma, että sen tällaisen jälkeen alkoi vaivat. Tuli ylivenyteltyä aivan liikaa, olispa silloin ymmärtänyt asian perään vähän enemmän...
Mulla siis taipuu hyvin toi selkä, mutta silti juminkaltaisia vaivoja. Huh huh, kun nämä selkävaivat on niin monimutkaisia, myös selittää. Hirveä romaani nyttenkin tuli, vaikka piti vain jotain mainita. :D
