Aika ottaa sotarikolliset viimein kiinni?
- Keskustelun aloittaja Herra Mirandos
- Aloitettu
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Pelasti, joo. Mut ois saanu liittoutuneet poislukien NL pelastaa myös kommunismilta.
- - - Updated - - -
väärin.
motiivi on herättää keskustelu siitä, mitä hstoriankirjoissa ei kerrota.
- - - Updated - - -
Mielenkiintoinen kysymys.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Miten niin ei kerrota? Mistä sinä sitten olet saanut tietää asioista?
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Näytä yksikin lukion/peruskoulun historiankirja joka uhraa sivunkin liittoutuneiden sotarikosten kertomiseen.
Yks vitun Beevorin kirja tulee vastaankun yrittää lukea tietoa mitä ryssät touhus berliinissä, mutta joka teoksessa siltä ajalta saa lukea holokaustista.
tosi lapsellinen olet jos väität et näistä asioista tiedottaminen on ollut tasapuolista!!!
Vasuri saa olla, kunnei nyt ihan tyhmäksi heittäydy.
Yks vitun Beevorin kirja tulee vastaankun yrittää lukea tietoa mitä ryssät touhus berliinissä, mutta joka teoksessa siltä ajalta saa lukea holokaustista.
tosi lapsellinen olet jos väität et näistä asioista tiedottaminen on ollut tasapuolista!!!
Vasuri saa olla, kunnei nyt ihan tyhmäksi heittäydy.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Kyllä se ihan yleistietoa on minkälaisia kansanharvennusta on Neuvostoliitossa harjoitettu.
Holokausti oli poikkeuksellista. Selkeästi suunniteltua ja pitkälle vietyä etnisyyteen perustuvaa ihmisryhmän tuhoamista. Aika lapsellinen olet jos väität etteikö tämä asia nousisi esille, ja on siinäkin rajansa mitä kaikkea ehditään peruskoulussa ja lukiossa käsitellä. Ei opetus voi perustua mihinkään esim sinun ajamaasi vasurivihaan.
Mitäänhän minä en luonnollisesti aihepiiristä tiedä. Graduani kirjoitan Nürnbergin oikeudenkäynneistä ja voin kertoa että noita asioita on tässä käyty läpi, ja ettei ole mitään erityisen mieltänostattavaa aineistoa. Objektiivista tutkimusta kuitenkin.
Kyllä pitää välillä ihmetellä että minkälaista paskaa päästävät aikuiset ihmiset suustaan, jopa noinkin iäkkäät ja kokeneet.
Holokausti oli poikkeuksellista. Selkeästi suunniteltua ja pitkälle vietyä etnisyyteen perustuvaa ihmisryhmän tuhoamista. Aika lapsellinen olet jos väität etteikö tämä asia nousisi esille, ja on siinäkin rajansa mitä kaikkea ehditään peruskoulussa ja lukiossa käsitellä. Ei opetus voi perustua mihinkään esim sinun ajamaasi vasurivihaan.
Mitäänhän minä en luonnollisesti aihepiiristä tiedä. Graduani kirjoitan Nürnbergin oikeudenkäynneistä ja voin kertoa että noita asioita on tässä käyty läpi, ja ettei ole mitään erityisen mieltänostattavaa aineistoa. Objektiivista tutkimusta kuitenkin.
Kyllä pitää välillä ihmetellä että minkälaista paskaa päästävät aikuiset ihmiset suustaan, jopa noinkin iäkkäät ja kokeneet.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Emmää jaksa sun kanssas.
Lähtökohtasi ASIAAN on ihan eri kuin mulla.
Mun mielestäsi sotarikoksista puolin ja toisin pitäisi kertoa laajemmin . Oli tekijänä voittaja tai häviäjä. Jos se on mainitsemaasi vasurivihaa, niin pidä mielipiteesi.
Tutki , kuinka suunnitelmallista oli NL:n suorittama sorto vähemmistökansallisuuksia kohtaan.
Viimeinen lauseesi alittaa riman, jopa sinun kohdallasi. Siitä on turha kanssasi jatkaa. Merkillistä vaan on se, että vielä tänä päivänä kun nostaa esille voittajavaltioiden tekemät sotarikokset, niin jollekin se on niin tabu ja punainen vaate että keittoliemi asiasta puhuttaessa kiehuu levylle:D Asioista ei saa tänäkään päivänä edes puhua. taitaa tuo parjattu Halla-Aho olla siinä oikeassa, kun mainitsee, että Suomeen-kin mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.;)
Lemminkäiselle kiitos asian tasapuolisesta pohtimisesta!
Lähtökohtasi ASIAAN on ihan eri kuin mulla.
Mun mielestäsi sotarikoksista puolin ja toisin pitäisi kertoa laajemmin . Oli tekijänä voittaja tai häviäjä. Jos se on mainitsemaasi vasurivihaa, niin pidä mielipiteesi.
Tutki , kuinka suunnitelmallista oli NL:n suorittama sorto vähemmistökansallisuuksia kohtaan.
Viimeinen lauseesi alittaa riman, jopa sinun kohdallasi. Siitä on turha kanssasi jatkaa. Merkillistä vaan on se, että vielä tänä päivänä kun nostaa esille voittajavaltioiden tekemät sotarikokset, niin jollekin se on niin tabu ja punainen vaate että keittoliemi asiasta puhuttaessa kiehuu levylle:D Asioista ei saa tänäkään päivänä edes puhua. taitaa tuo parjattu Halla-Aho olla siinä oikeassa, kun mainitsee, että Suomeen-kin mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.;)
Lemminkäiselle kiitos asian tasapuolisesta pohtimisesta!
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Voi herranjestas sun kanssa. Sanoinko missään vaiheessa etteikö liittoutuneet olisi tehneet sotarikoksia? Sanoinko ettei niistä saisi puhua? Kyllä noista sinun teksteistä se puolueellisuus paistaa enemmän läpi. Kerro nyt ihmeessä pitäisikö sitten esim Mannerheimia syyttää sotarikoksista ja jos ei niin miksi? Mun pointti oli pääasiassa se että on turha alkaa mitään Kaarle XII Kustaata yms kaivella haudastaan syytteeseen sotarikoksista. Jos tekijät ovat kuolleet niin mitä ihmettä sillä saadaan aikaan? Holokausti taas on täysin eri asia, tajusit sitä tai et.
Kyllä toi sun asenteellisuus paistaa läpi siinä että heti kun sun juttuja kritisoidaan niin alkaa noita vasurikortteja yms lenteleen suuntaan ja toiseen, mutta sellaista se on kun ei pysty perustelemaan pointtejaan. ;)
Kyllä toi sun asenteellisuus paistaa läpi siinä että heti kun sun juttuja kritisoidaan niin alkaa noita vasurikortteja yms lenteleen suuntaan ja toiseen, mutta sellaista se on kun ei pysty perustelemaan pointtejaan. ;)
- Liittynyt
- 6.2.2003
- Viestejä
- 13 631
- Ikä
- 42
Tää on aika mielenkiintoinen asia ja olen sitä joskus pohtinut. Siis jos Saksa olisi mennyt ja voittanut, niin maailma tosiaan voisi olla aika erilainen paikka, mutta pitäisimmekö sitä pahana? Jos maailma olisi sellaiseksi muotoutunut jo kauan ennen meidän syntymää, niin sitähän pitää ihan normi settinä.
Sit ihmeteltäis, että olis se maailma ihan toisenlainen paikka jos ryssät olis voittanu ja juutalaisetkin hyppis silmille. Se vallitseva asiantila taitaa ihmisille aina olla se turvallisin ja vaihtoehtoista historiaa pidetään huonompana, oli se sitten miten päin tahansa.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Noo... kaippa ne melkeein kaikki jotka niihin on 2. maailmansodassa syyllistyneet on kuolleet...
Koitan selventää sanomaani:
haluan yleisesti ottaen kaikkiin rangaistuksiin tasapuolisuutta, oli rikos tehty tänään tai 100 vuotta sitten. Oli tekijä mies tai nainen, nuori tai vanha.
haluaisin, että myös 2. maailmansodan sotarikoksellisuus olisi tutkittu kunnolla, kaikkien sotarikosten kohdalta. oli tekijä mies tai nainen, voittaja tai hävinnyt osapuoli.
Kysyn, miksi niin moni sotarikoksia tehnyt taho nauttii tänäkin päivänä suurta kunnioitusta kotimaassaan. vaikka kaikki historiatodisteet kertovat heidän suorittaneen tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit.
haluaisin, että alettaisiin laajemmalti puhua ja tuoda esiin myös liittoutuneiden tekemät sotarikokset. mutta se tuntuu olevan ainakin renolaisille liikaa tai sitten merkityksetöntä. Mistä se johtuu, en tiedä.
Jos mannerheim on suoranaisesti tehnyt sotarikoksia, asia pitää tutkia ja tuoda julki.
Jos tapat ihmisen nyt, olet rikollinen. Ei se, että joku vitun Auvinen surmaa mioninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin sinä tee rikostasi mitättömäksi. ja jos joku hullu norjalainen tappaa liki sata, ei se tee sinun tai Auvisen tekemiä töitä mitättömäksi.
Vituntyhmää väittää että natsien suorittama holokausti olisi niin myksitävä teko, että pienemmät ja muiden tekemät rikokset pitäisi sentähden kuoliaaksi vaientaa.
kerrot, reno, minun olevan puolueellinen. Kyllä, tässä asiassa olen sikäli puolueellinen, että haluan tuoda esiin sen vaietumman puolen asiasta.
Oliko Nagasaki -45 oikeutettu, entä Hiroshima (anteeksi krijoitusvihreet...) ?
Tämän päivän lukion/yläasteen oppikirjoja näen kun lapseni ovat niissä opinahjoissa. mainitsemistani asioista jotain kerrotaan onneksi nykyään, mutta aika vähän. itse kävin peruskoulua erittäin huonona aikana 70-luvulla, jolloin historianopetus opetti ...sitä mitä kuvitella saattaa. Vähän ohi asiasta, vaimoni kertoi, että heillä oli niin innokas laulunopettaja, että joka toinen oppitunti keskimäärin laulettiin neuvostoliiton kansallishymni, suomenkielellä tosin.
Ihan rauhassa reno nyt... täällä yksi viiskymppinen äijä haluaa nostaa myös stalinit sinne hirmuhallitsijoiden joukkoon ja yleiseen tietouteen.
Ristus perkele jos tässä maassa ei saa enää 100% totuutta hakea ja tuoda esiin.
Ei pitäis olla vaikeaa ymmärtää.
- - - Updated - - -
Kerro kaapeli tuosta Trumanista, minkä perusteella hänet listaat joukkoon?
Beria on tuttu mulle, mutta onko monelle muulle? Aiheesta sivuten on kirjoitettu teoskin "Berian tarhat". kertoo Neuvostoliiton keskitysleireistä, jonne moni suomalainen sotavanki nääntyi/näännytettiin.
- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 5 834
Niin, jos Japanin pommittamisesta jotakuta haluaa syyttää, niin Truman olisi kai kaivettava ylös haudasta.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
japanin pommittaminen on sinänsä mielenkiintoinen kysymys sen oikeutuksesta katsoen.
Oliko kyseessä tarpeeton massamurha, sodan pitkittymisen varjolla tehty toimi, vai kätevä tapa testata uutta asetta tositilanteessa?
Vai kaikkia näitä?
Oliko kyseessä tarpeeton massamurha, sodan pitkittymisen varjolla tehty toimi, vai kätevä tapa testata uutta asetta tositilanteessa?
Vai kaikkia näitä?
- Liittynyt
- 13.10.2002
- Viestejä
- 6 099
Mitä tällä vanhojen asioiden penkomisella ja tuomioiden jakamisella saavutetaan? Oikeastaan kaikki voitaisiin tuomita, koska sodassa ei pyhimyksiä ole. Sota on normaalitilanteessa rikokseksi määriteltävien toimien jatkumo. Se, joka sodan aloittaa, saa itseoikeutetusti syntipukin rooliin jos häviää sotansa.
Vanhojen kaivelun sijaan, itse keskittyisin keskittyisin siihe, ettei tarvitsisi sotia tulevaisuudessa. Syyttävän sormen heristämisellä on helposti vain vastakkaisia vaikutuksia.
- - - Updated - - -
Japani aloitti sodan hyvin kyseenalaisin keinoin. Kosto on motiiveista väkevin. Koston kierteessä ylevät periaatteet saavat tehdä tilaa väkevämmille voimille.
Sinänsähän Japanin pommit eivät olleet tuholtaan mitenkään poikkeuksellisia. Ainoastaan niiden tehokkuus ylitti sen, mihin euroopassa oltiin totuttu.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Tsingis-Kaanin haluaisin myös nähdä vielä oikeuden edessä, kyseinen kaveri kuitenkin mellesti aika rankasti ja rikos on rikos.
Onko missään puhuttu muuten tasapuolisesti Julius Caesarin sotarikoksista? Nykyinen historiankirjallinen konsensus lellittelee tätäkin äijää vaikka oli täysi sika!
Onko missään puhuttu muuten tasapuolisesti Julius Caesarin sotarikoksista? Nykyinen historiankirjallinen konsensus lellittelee tätäkin äijää vaikka oli täysi sika!
- Liittynyt
- 18.3.2006
- Viestejä
- 507
Tuohon aikaan ei tainnut olla vielä mitään kansainvälisiä sopimuksia (esim. Geneven ja Haagin sopimukset) sodan säännöistä, joten ei ollut sotarikoksiakaan.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
No jos lähdetään tuolle linjalle niin ei kyllä ollut ennen toista maailmansotaakaan mitään sopimusta jonka perusteella oltaisiin voitu tuomita edes Hitler.
Edit. Tässähän nimenomaan oli ideana että kaikki rikolliset kiinni, vaikka kuinka vanha olisi rikos. Siitäkin huolimatta että syytös olisi aikanaan ex post facto. Sehän ei tässä mitään haittaa.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Sää olet niin fiksu tyyppi, että kateeksi käy.
Sano nyt saatana missä VITUN KOHDASSA ketjun aloitustani vaadin Caesareita ja Tsingiskaaneja tilille ?????????????????????????????????????????????
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
" 2. maailmansodan päättymisestä lähtien maailmassa on käytetty hirvittävästi voimavaroja ns. sotarikollisten kiinnisaamiseksi – ja hyvä niin.
Asian oikeutusta rikkoo vain se, että sotarikollisiksi on leimattu ainoastaan sodan hävinneiden osapuolten senaikaiset toimijat.
Sodan voittaneiden osapuolten rikokset ovat kokonaan tutkimatta – ja jäävät myös tutkimatta. sotarikollisia ei yritetäkään rankaista.
Katynin metsässä tapahtui keväällä 1940 Katynin joukkomurha, jossa Neuvostoliitto murhasi tuhansia puolalaisia upseereja ja kansalaisia. Neuvostoliitto väitti yli 20 000 puolalaisen joukkomurhaa saksalaisten tekemäksi, mutta oli itse siihen syyllinen, minkä Mihail Gorbatšov lopulta myönsi 1980-luvun lopulla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katynin_joukkomurha
Vielä herää kysymys: mikäli Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen talvi- tai jatkosodassa, miksi ihmeessä olisimme voineet välttää puolan kansalaisten kohtalon?
Huutava vääryys on se, että:
Katynin uhrien omaiset ovat nostaneet Strasbourgissa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa kanteen Venäjää vastaan. Heitä edustaa asianajaja Roman Nowosielski. Venäjällä jutun tutkinnasta luovuttiin 2004, koska sen katsottiin olevan vanhentunut. Puolalaiset puolestaan pitävät juttua rikoksena ihmisyyttä vastaan. Tämän rikostyypin syyteoikeus ei vanhene koskaan
Entä Wilhelm Gustloff?
Wilhelm Gustloff oli 1937 valmistunut saksalainen risteilyalus, jonka neuvostoliittolainen sukellusvene upotti torpedoimalla eteläisellä Itämerellä toisen maailmansodan loppuvaiheessa 30. tammikuuta 1945 sen ollessa kuljettamassa valtakunnan itäosista evakuoituja saksalaisia siviilejä. Uppoamisessa hukkuneiden määrää ei tiedetä, mutta sen on arvioitu olleen jopa 9 000 tai yli. Kyseessä on historian eniten ihmishenkiä vaatinut yksittäinen laivaturma.
Jopa paljon kohua saanut Titanicin onnettomuus oli ihmishenkinäkin mitattuna paljon pienempi. Titanicin onnettomuudessa menehtyi ”vain ” 1500 ihmistä
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tossa aloitukseni ketjuun!
MIKÄ ASIASSA VOI SINUNLAISELLE OLLA NIIN VITUN VAIKEAA YMMÄRTÄÄ???????
RAKKAUS NEUVOSTOLIITTOA KOHTAANKO?????????????????????????????????
kirjoitat:"No jos lähdetään tuolle linjalle niin ei kyllä ollut ennen toista maailmansotaakaan mitään sopimusta jonka perusteella oltaisiin voitu tuomita edes Hitler.
Ennen toista maailmansotaa ei ollut sopimuksia punaisen ristin kohetiden tulittamisesta? Sotavankien kohtelusta...jne...????
NL:n ja saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus jonka aatu rikkoi? Ei ollut olemassa?
NL:n ja Suomen välinen hyökkäämättömyyssopimus jonka NL talvisodan alkaessaan rikkoi?
Mene pois häiriköimästä, niin voidaan saada jotain älykästä jutustelua aikaiseksi.
mielipiteesi on jo tullut selväksi, aloita oma keskusteluketju jostain asiasta mikä mieltäsi askarruttaa niin voit olla jopa hyödyksi jollekin. Etkä tee itseäsi naurettavaksi. Enempää.
Näin niinkuin kauniisti sanottuna.
- Liittynyt
- 28.1.2006
- Viestejä
- 4 194
Kun sä nyt haluat aloittaa oikeasti fiksun keskustelun niin näytäpä nyt mulle sitten näistä sopimuksista ne kohdat missä osoitetaan että ketä voidaan rangaista niiden rikkomisen nojalla ja millaisia rangaistuksia rikkomuksista tulisi antaa.
Odotan ihan oikeasti vastauksia tähän.
Edit. Mä annan sulle vinkkinä jo etukäteen että kansainvälistä rikosoikeutta ei ollut käytännössä olemassakaan ennen Nürnbergin oikeudenkäyntejä, silloinkin jouduttiin "ososuhteiden pakosta" rikkomaan länsimaisen oikeuskäsityksen periaatteita jotta saatiin syytteeseen sotarikolliset. Mutta kerros nyt ihmeessä.
Ja mitä ihmettä sä oikein sössötät jostain neuvostoliitto-rakkaudesta. Koetas nyt keskittyä asiaan.
Odotan ihan oikeasti vastauksia tähän.
Edit. Mä annan sulle vinkkinä jo etukäteen että kansainvälistä rikosoikeutta ei ollut käytännössä olemassakaan ennen Nürnbergin oikeudenkäyntejä, silloinkin jouduttiin "ososuhteiden pakosta" rikkomaan länsimaisen oikeuskäsityksen periaatteita jotta saatiin syytteeseen sotarikolliset. Mutta kerros nyt ihmeessä.
Ja mitä ihmettä sä oikein sössötät jostain neuvostoliitto-rakkaudesta. Koetas nyt keskittyä asiaan.
- Liittynyt
- 30.12.2009
- Viestejä
- 2 590
Nyt menee vesi hanhen selkään, mutta voit vaikka googlettaa lisää.
Sotarikos on sodan tai siihen verrattavissa olevan konfliktin yhteydessä tapahtuva kansainvälisillä sopimuksilla rikokseksi määritelty teko, josta on Suomessa tarkemmin määritelty kansallisesti rikoslain 11. luvussa: ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan”. Kansainvälisesti sotarikos-käsitteelle suuntaviivoja antaa muun muassa kaikkien EU-maiden ratifioima ns. Rooman perussääntö, jonka suhteen tuomiovalta on Haagissa sijaitsevalla Kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Myös Suomen allekirjoittamat Geneven sopimukset määrittelevät niiden mukaiset törkeät rikokset sotarikoksiksi.[1]
Sisällysluettelo
[piilota] 1 Historia 1.1 Yleistä
1.2 Ensimmäinen maailmansota
1.3 Toinen maailmansota
1.4 Suomen sotarikolliset ja sotasyylliset 1.4.1 Rikosoikeudellinen sotarikollisuus
1.4.2 Poliittinen sotasyyllisyys
2 Suomen rikoslaki: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
3 Kansainvälinen sotarikoslainsäädäntö: Rooman perussääntö
4 Lähteet
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Yleistä
Monissa maissa sodankäyntiä rajoittavia määräyksiä sisällytettiin maiden omiin sotilaallisiin lakeihin. Kehitys sodankäynnissä johti jo 1700-luvulla siihen, että näiden lakien valvomista varten perustettiin sotilastuomioistuimia, jotka asettivat syytteeseen määräyksiä rikkoneet.[2]
Ensimmäinen sodankäyntiä määrittelevä kansainvälinen sopimus oli vuoden 1864 Geneven yleissopimus. Se käsitteli lähinnä sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden hoitamista ja suojelemista. Vuonna 1907 Geneven yleissopimus ulotettiin koskemaan myös merisodankäyntiä ja vuonna 1929 ilmasodankäyntiä. Vuosina 1899–1907 solmittiin Haagin sopimukset, joissa asetettiin rajoitteita aluksi vain maasodankäynnille. Niissä todetaan muun muassa:[2]
Sodankävijöitä on nimenomaan kielletty:
a) käyttämästä myrkkyä ja myrkytettyjä aseita;
b) petoksella tappamasta tai haavoittamasta vihollisen kansakuntaan tai armeijaan kuuluvia henkilöitä;
c) tappamasta tai haavoittamasta vihollista, joka pantuaan pois aseensa tai kykenemättä enää niitä käyttämään on antautunut armoille;
d) julistamasta, että armoa ei anneta;
e) käyttämästä aseita, ammuksia tai aineita, jotka tuottavat tarpeettomia kärsimyksiä;
g) hävittämästä tai takavarikoimasta vihollisen omaisuutta paitsi milloin sellainen hävittäminen ja takavarikoiminen käy sodan aiheuttamasta pakosta tuiki välttämättömäksi;[3]
Merisodankäyntiä koskevia kansainvälisiä sopimuksia ei tehty ennen toista maailmansotaa. Tosin Haagin sopimuksessa kiellettiin puolustamattomien satamien pommittaminen ja Lontoon vuoden 1930 sopimus kielsi sukellusveneitä upottamasta kauppalaivoja, paitsi jos niiden miehistö ja matkustajat saatettiin turvaan ennen upottamista.[2]
Geneven protokolla kielsi 1925 kemialliset aseet.
27. kesäkuuta 1928 Pariisissa solmittu Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan politiikan teon välineenä.[4] Vaikka sen allekirjoitti 62 valtiota, ml. Suomi, sen tarkoitus estää sodat epäonnistui, mutta se vaikutti huomattavasti kansainvälisen lain kehitykseen.
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittaneet ympärysvallat asettivat erityisen ”Sodan aloittajien vastuuta ja rangaistusten toimeenpanoa käsittelevä komissio”. Se kokoontui 25. tammikuuta 1919 ja suositteli toimia vihollismaiden sotarikoksista syytettyjä kansalaisia vastaan. Komissio antoi raportin, jossa se totesi, että kaikki sodan lakeja ja tapoja tai ihmisyyden lakeja rikkoneet viholliset tuli asettaa syytteeseen käskyvallasta ja arvosta riippumatta. Tätä varten tuli perustaa erityinen korkea tuomioistuin, joka tutkisi ja tuomitsisi tapauksia kansainvälisen lain mukaan. Suurin osa ympärysvalloista kannatti raporttia, mutta Yhdysvallat vastusti, sillä vastaavasta tuomioistuimesta ei ollut ennakkotapausta.[2]
Useat komission suosituksista sisällytettiin sotarikollisten rankaisemista käsitteleviin kohtiin Versaillesin rauhansopimuksissa. Ympärysvallat antoivat Saksalle 3. helmikuuta 1920 luettelon, jossa oli 896 oikeudella luovutettavan nimet. Saksan hallitus kuitenkin kieltäytyi ja esitti, että luettelon henkilöt tuli asettaa syytteeseen Saksan korkeimmassa oikeudessa Leipzigissä. Ympärysvallat suostuivat. Lopputuloksena vain hyvin harvat syytetyistä tuomittiin ja heistäkin monet pääsivät pakenemaan vankiloista. Joka tapauksessa annetut tuomiot osoittivat, että sotalakien rikkomisesta voitiin tuomita rangaistuksiin.[2]
Lähde:Wikipedia
.------------------------------
Haagin toisessa rauhankonferenssissa tehtyjä ja siellä 18 päivänä lokakuuta 1907 allekirjoitettuja kansainvälisiä sopimuksia.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240011
-------------------------------------------
Sotarikos on sodan tai siihen verrattavissa olevan konfliktin yhteydessä tapahtuva kansainvälisillä sopimuksilla rikokseksi määritelty teko, josta on Suomessa tarkemmin määritelty kansallisesti rikoslain 11. luvussa: ”Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan”. Kansainvälisesti sotarikos-käsitteelle suuntaviivoja antaa muun muassa kaikkien EU-maiden ratifioima ns. Rooman perussääntö, jonka suhteen tuomiovalta on Haagissa sijaitsevalla Kansainvälisellä rikostuomioistuimella. Myös Suomen allekirjoittamat Geneven sopimukset määrittelevät niiden mukaiset törkeät rikokset sotarikoksiksi.[1]
Sisällysluettelo
[piilota] 1 Historia 1.1 Yleistä
1.2 Ensimmäinen maailmansota
1.3 Toinen maailmansota
1.4 Suomen sotarikolliset ja sotasyylliset 1.4.1 Rikosoikeudellinen sotarikollisuus
1.4.2 Poliittinen sotasyyllisyys
2 Suomen rikoslaki: Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan
3 Kansainvälinen sotarikoslainsäädäntö: Rooman perussääntö
4 Lähteet
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Yleistä
Monissa maissa sodankäyntiä rajoittavia määräyksiä sisällytettiin maiden omiin sotilaallisiin lakeihin. Kehitys sodankäynnissä johti jo 1700-luvulla siihen, että näiden lakien valvomista varten perustettiin sotilastuomioistuimia, jotka asettivat syytteeseen määräyksiä rikkoneet.[2]
Ensimmäinen sodankäyntiä määrittelevä kansainvälinen sopimus oli vuoden 1864 Geneven yleissopimus. Se käsitteli lähinnä sairaiden ja haavoittuneiden sotilaiden hoitamista ja suojelemista. Vuonna 1907 Geneven yleissopimus ulotettiin koskemaan myös merisodankäyntiä ja vuonna 1929 ilmasodankäyntiä. Vuosina 1899–1907 solmittiin Haagin sopimukset, joissa asetettiin rajoitteita aluksi vain maasodankäynnille. Niissä todetaan muun muassa:[2]
Sodankävijöitä on nimenomaan kielletty:
a) käyttämästä myrkkyä ja myrkytettyjä aseita;
b) petoksella tappamasta tai haavoittamasta vihollisen kansakuntaan tai armeijaan kuuluvia henkilöitä;
c) tappamasta tai haavoittamasta vihollista, joka pantuaan pois aseensa tai kykenemättä enää niitä käyttämään on antautunut armoille;
d) julistamasta, että armoa ei anneta;
e) käyttämästä aseita, ammuksia tai aineita, jotka tuottavat tarpeettomia kärsimyksiä;
g) hävittämästä tai takavarikoimasta vihollisen omaisuutta paitsi milloin sellainen hävittäminen ja takavarikoiminen käy sodan aiheuttamasta pakosta tuiki välttämättömäksi;[3]
Merisodankäyntiä koskevia kansainvälisiä sopimuksia ei tehty ennen toista maailmansotaa. Tosin Haagin sopimuksessa kiellettiin puolustamattomien satamien pommittaminen ja Lontoon vuoden 1930 sopimus kielsi sukellusveneitä upottamasta kauppalaivoja, paitsi jos niiden miehistö ja matkustajat saatettiin turvaan ennen upottamista.[2]
Geneven protokolla kielsi 1925 kemialliset aseet.
27. kesäkuuta 1928 Pariisissa solmittu Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan politiikan teon välineenä.[4] Vaikka sen allekirjoitti 62 valtiota, ml. Suomi, sen tarkoitus estää sodat epäonnistui, mutta se vaikutti huomattavasti kansainvälisen lain kehitykseen.
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen voittaneet ympärysvallat asettivat erityisen ”Sodan aloittajien vastuuta ja rangaistusten toimeenpanoa käsittelevä komissio”. Se kokoontui 25. tammikuuta 1919 ja suositteli toimia vihollismaiden sotarikoksista syytettyjä kansalaisia vastaan. Komissio antoi raportin, jossa se totesi, että kaikki sodan lakeja ja tapoja tai ihmisyyden lakeja rikkoneet viholliset tuli asettaa syytteeseen käskyvallasta ja arvosta riippumatta. Tätä varten tuli perustaa erityinen korkea tuomioistuin, joka tutkisi ja tuomitsisi tapauksia kansainvälisen lain mukaan. Suurin osa ympärysvalloista kannatti raporttia, mutta Yhdysvallat vastusti, sillä vastaavasta tuomioistuimesta ei ollut ennakkotapausta.[2]
Useat komission suosituksista sisällytettiin sotarikollisten rankaisemista käsitteleviin kohtiin Versaillesin rauhansopimuksissa. Ympärysvallat antoivat Saksalle 3. helmikuuta 1920 luettelon, jossa oli 896 oikeudella luovutettavan nimet. Saksan hallitus kuitenkin kieltäytyi ja esitti, että luettelon henkilöt tuli asettaa syytteeseen Saksan korkeimmassa oikeudessa Leipzigissä. Ympärysvallat suostuivat. Lopputuloksena vain hyvin harvat syytetyistä tuomittiin ja heistäkin monet pääsivät pakenemaan vankiloista. Joka tapauksessa annetut tuomiot osoittivat, että sotalakien rikkomisesta voitiin tuomita rangaistuksiin.[2]
Lähde:Wikipedia
.------------------------------
Haagin toisessa rauhankonferenssissa tehtyjä ja siellä 18 päivänä lokakuuta 1907 allekirjoitettuja kansainvälisiä sopimuksia.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240011
-------------------------------------------
