2000m alle 7minuuttiin

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tubsu
  • Aloitettu Aloitettu
Kuinkas tolle juoksuharrastukselle käy sitten kun on lunta maassa, joka paikka jäässä ja polut pois käytöstä? juoksetteko jossain hallissa vai mikä siinä on kuvio?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itte juoksin myös tuon 2000m joskus 6.40 tms 30kg nykystä kevyempänä. Juoksutreeninä taustalla hyvin vähän pidempiä matkoja. Suurin osa juoksukunnosta tuli HIIT-harjotteista edelliseltä kesältä ja kevyestä ja luisevasta kropasta. Coopperia en koskaan juossut. Saman painoisena nelkku meni 1.01 ja 1500m 5.15-5.20.
 
Kuinkas tolle juoksuharrastukselle käy sitten kun on lunta maassa, joka paikka jäässä ja polut pois käytöstä? juoksetteko jossain hallissa vai mikä siinä on kuvio?
Jooh, polut ei oo jäässä eikä poissa käytössä, eikä tule lunta.. Mut vara plääni on sitten tollanen 15km matka myllypuroon. siel voi sit samal bodaa.. Tosin varmaan tossa myrtsissä tulee juostua matolla aika paljon puntil. Mut ettei mee pelkälle matolle niin aattelin käydä (jos lumet tulee ) niin n. 2krt viikossa myllypurossa juoksee sitä paria tonnia, ja muuta kevyttä lenkkiä :)


Tällä kertaa muuten tossa juoksussa ei tuntunu jalat palavan, eikä meinannu :urjo: lentää.. Oli ihan hyvä olo juosta, ja aika parani. Superstaarit taas jalassa tosin... Mut oon ruvennu itekkin jo näin alus uskoo, et 2000m alle 6.50 on mahdollinen:5:
 
Ittellä suunnilleen sama juttu vuosi sitten, 2000m meni hikisesti 10min ja urheilu ei kiinnostanut pätkääkään.
Sitten jokin muuttui. Yhtäkkiä tunsin vetoa urheilun aloittamiseen ja siitä se sitten lähti... Nykyään juoksen seurassa 800m-3000m (alkava kausi siis ensimmäiseni, ellei alle 10v urheilukoulua lasketa).

Huomenna olis 2000m testi, elokuun lopussa koitin juosta nii 7.30 sain ja jotenki jäi tuntumaan että en edes juossut niin kovaa kuin olisin pystynyt. Huomenna nähdään paljo menee... tavoitteena joku 7.10-7.20.

Tosiaan ei noilla ajoilla nyt mitää suuria tällä kaudella saavuteta, mutta pääasia että osallistuu ja pitää hauskaa. Ehkä joskus sitten.. ;)
 
oma enkka 2000m on 6,34 min joskus yläasteella, ilman reeniä. joskus tuli skeitattua tietenki ja jos oikein muistan ni kävin yhen lenkin ennen tota.
 
oma enkka 2000m on 6,34 min joskus yläasteella, ilman reeniä. joskus tuli skeitattua tietenki ja jos oikein muistan ni kävin yhen lenkin ennen tota.

Tuntuu kieltämättä aika uskomattomalta tulokselta. Juoksin joskus 2000m joskus n. 9min ja lenkillä oli tullut käytyä varmasti vähintäänkin riittävästi. Tosin en alle 5km matkoilla mitenkään erikoinen juoksija olekkaan.
 

Mitäs varten ton vauhtikestävyyslenkin sykerajat on noin tiukat: 150-170? Jos lenkin kesto on esim. 30 minsaa, niin onko siitä jotain haittaa, jos viimeiset 10 minuuttia on sykkeet yli 170?

Esim. Cooperissa voi helposti olla sykkeet siinä 200 viimeisen minuutin ja yli 170 ne on ison osan ajasta (nämä tietenkin yksilöllisiä). Jos vauhtikestävyystreeneissä ei koskaan käy tuolla alueella, niin eikös se ole treenipohjana vähän heikko? Pertti123 voisi tähän vastailla ja miksei muutkin.

Vähän vertaisin tilannetta siihen, että tavoitteena on tehdä maksimaalinen voimanostotulos, mutta ei koskaan treenaa alle viiden toiston sarjoja. Kysymys on ihan omalla kohdallakin ajankohtainen, kun jossain vaiheessa olisi tarkoitus käydä Cooper rykäisemässä. Puoli vuotta on säännöölistä treeniä nyt takana ja alkaa peruskunto vihdoin olemaan säädyllisellä tasolla. Tarkoitus olisi lumien lähdettyä alkaa treenaamaan erityisesti vauhtikestävyyttä (Coopertuloksen maksimointia varten)

Itselläni vähän periaatteena, että sitä saa mitä treenaa...
 
Mitäs varten ton vauhtikestävyyslenkin sykerajat on noin tiukat: 150-170? Jos lenkin kesto on esim. 30 minsaa, niin onko siitä jotain haittaa, jos viimeiset 10 minuuttia on sykkeet yli 170?
Maksimaaliset sykkeet kannattaa jättää aivan viimeiseen vaiheeseen, jossa vain herkistellään ja avataan hengityselimet toimimaan maksimaalisella tavalla. Kannattaa pitää sen verran malttia, ettei innostu lenkkien loppuvaiheilla vetämään aivan täysiä. Yksittäiset lenkit tällä tavalla eivät liiemmin haittaa, mutta pidemmän päälle tuollainen vetää vain kroppaa tukkoon. Vähän sama homma, jos jokaisella punttitreenillä ottaisit maksimitulosta. Seurauksena on ainoastaan ylikuntoa, josta taas ei ole mitään hyötyä.

Pohjakunto luodaan ns. perustreenillä, jota sitten viimeiset viikot herkistellään ja kaivetaan se maksimikunto esiin.
 
Maksimaaliset sykkeet kannattaa jättää aivan viimeiseen vaiheeseen, jossa vain herkistellään ja avataan hengityselimet toimimaan maksimaalisella tavalla. Kannattaa pitää sen verran malttia, ettei innostu lenkkien loppuvaiheilla vetämään aivan täysiä. Yksittäiset lenkit tällä tavalla eivät liiemmin haittaa, mutta pidemmän päälle tuollainen vetää vain kroppaa tukkoon. Vähän sama homma, jos jokaisella punttitreenillä ottaisit maksimitulosta. Seurauksena on ainoastaan ylikuntoa, josta taas ei ole mitään hyötyä.

Pohjakunto luodaan ns. perustreenillä, jota sitten viimeiset viikot herkistellään ja kaivetaan se maksimikunto esiin.

Ok, kiitos vastauksesta. Ihan loogisen tuntuinen homma. Tosin tuo 150-170 tuntuu silti melko alhaiselta esim. kovassa juoksussa tarvittavan juoksutekniikan ja lihaksiston kehittämiseen (näiden hiomiseen loppuherkistelyt eivät välttämättä riitä). Tietenkin nuo rajat ovat vain sellainen nyrkkisääntö.

Joskus lukioaikoina nopealla 5km lenkillä oli syke ekan 2km jälkeen loppulenkin min. 170 ja loppumatkasta ylämäessä käytiin 210:ssä. Leposyke näihin aikoihin vaihteli välillä 50-55. Tällä oli ainakin sellainen etu, että valmius juosta itsensä ihan jaksamisen äärirajoille parani. Ja sehän on tietenkin selvä, ettei näitä lenkkejä jatkuvalla syötöllä tehty, mutta en toisaalta jättänyt niitä pelkästään herkistelyvaiheeseenkaan...
 
Maksimaaliset sykkeet kannattaa jättää aivan viimeiseen vaiheeseen, jossa vain herkistellään ja avataan hengityselimet toimimaan maksimaalisella tavalla. Kannattaa pitää sen verran malttia, ettei innostu lenkkien loppuvaiheilla vetämään aivan täysiä. Yksittäiset lenkit tällä tavalla eivät liiemmin haittaa, mutta pidemmän päälle tuollainen vetää vain kroppaa tukkoon. Vähän sama homma, jos jokaisella punttitreenillä ottaisit maksimitulosta. Seurauksena on ainoastaan ylikuntoa, josta taas ei ole mitään hyötyä.

Pohjakunto luodaan ns. perustreenillä, jota sitten viimeiset viikot herkistellään ja kaivetaan se maksimikunto esiin.

Höpö höpö. Tavallinen tallaaja voi revitellä ihan niin paljon kuin sielu sietää eikä minkäänäköistä ylikuntovaaraa kyllä ole.

Juoksuharjoittelussa on ei-kilpaurheilijan kannalta vain yksi oleellinen asia: Pitää käydä juoksemassa. Juokset sitten hiljaa, lujaa, tasaisesti tai nykien niin kunto kasvaa kaikilla tavoilla. Että ei muuta kuin lenkille.. :whip:
 
Höpö höpö. Tavallinen tallaaja voi revitellä ihan niin paljon kuin sielu sietää eikä minkäänäköistä ylikuntovaaraa kyllä ole.

Juoksuharjoittelussa on ei-kilpaurheilijan kannalta vain yksi oleellinen asia: Pitää käydä juoksemassa. Juokset sitten hiljaa, lujaa, tasaisesti tai nykien niin kunto kasvaa kaikilla tavoilla. Että ei muuta kuin lenkille.. :whip:
Totta kai itse juokseminen on tärkeintä, varsinkin jos juoksukunto on alhaisella tasolla.

Väitän kuitenkin, että jos esimerkiksi juoksee 3-4 kertaa viikossa jokaisella kerralla lenkin siten, että syke käy vaikkapa tuon ~10 minuuttia äärirajoilla, niin kyllä siitä ylikunto seuraa. Vaikka tavoitteet ei olisi maailman huipulla, niin ei sitä hommia tarvitse aivan päin persettä tehdä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin varmasti fiksuinta treenata monipuolisesti ja pitää harjoittelu mielenkiintoisena vaihtelemalla treenejä.

Pääpointti on kuitenkin se, että matalasykkeisillä lenkeillä kehittyy aerobinen kunto, kun taas kovilla sykkeillä kehitetään anaerobista kuntoa. Kun hamutaan parasta mahdollista tulosta, niin molempien on oltava kunnossa.
 
Totta kai itse juokseminen on tärkeintä, varsinkin jos juoksukunto on alhaisella tasolla.

Väitän kuitenkin, että jos esimerkiksi juoksee 3-4 kertaa viikossa jokaisella kerralla lenkin siten, että syke käy vaikkapa tuon ~10 minuuttia äärirajoilla, niin kyllä siitä ylikunto seuraa. Vaikka tavoitteet ei olisi maailman huipulla, niin ei sitä hommia tarvitse aivan päin persettä tehdä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin varmasti fiksuinta treenata monipuolisesti ja pitää harjoittelu mielenkiintoisena vaihtelemalla treenejä.

Pääpointti on kuitenkin se, että matalasykkeisillä lenkeillä kehittyy aerobinen kunto, kun taas kovilla sykkeillä kehitetään anaerobista kuntoa. Kun hamutaan parasta mahdollista tulosta, niin molempien on oltava kunnossa.

Tuo 3-4 lenkkiä viikossa, ja joka lenkillä syke 10 minsaa äärirajoilla, on aika extreme esimerkki. Lähinnä itse esittäisin asian niin, että otetaan kaksi samanlaista kaverusta, joilla kummallakin maksimi syke vaikka 210. Pohjalla vaikka ihan perus sählynveivaajan kondis. Kaverukset aloittavat lenkkeilyn tavoitteenaan juosta 6kk päästä cooper. Kummatkin juoksevat kolme lenkkiä viikossa siten, että kaksi on pk lenkkiä ja yksi vauhtikestävyyttä. Kaverilla A vauhtikestävyystreenissä pysytään aina koko lenkki alle 170 sykkeen. Kaveri B juoksee vauhtilenkin viimeisen 10 minuuttia 190 sykkeellä. Kummalla on 6kk parempi Cooperkunto? Veikkaisin B:tä. Ja vaikka A ottaisi pari viikkoa ennen testiä vauhdikkaampia lenkkejä, niin silti veikkaisin B:tä. Ja milläs se A kovia vauhtikestävyystreenejä voisi lopussa vetää, kun sillähän menisi tottumattomana paikat jumiin ja cooper menisi jo sen takia päin seiniä.

Itse olen aina uskonut koviin/erittäinkin raskaisiin suorituksiin kesken treenikauden. Järki pitää olla mukana ja mahdollisuus palautua. Tuo 150-170 tuntuu kuitenkin todella alhaiselta. Vähän samalta kuin tekisi kyykyssä max viiden toistoja 150 kg:llä, kun maksimit on 250. Eikös lenkkeilyssäkin ole kuitenkin sama perusidea kuin salilla, että pitää olla riittävä ärsyke, jotta keho kehittyy...

Voin tuossa kesällä raportoida miten mun metodit toimii:) Voi hyvinkin olla, että metsään mennään, mutta nyt kuitenkin tuntuisi kunto kehittyneen siihen malliin, että tämä yli 100-kiloinen kipittää sen 3km cooperissaan.
 
Kummalla on 6kk parempi Cooperkunto? Veikkaisin B:tä. Ja vaikka A ottaisi pari viikkoa ennen testiä vauhdikkaampia lenkkejä, niin silti veikkaisin B:tä. Ja milläs se A kovia vauhtikestävyystreenejä voisi lopussa vetää, kun sillähän menisi tottumattomana paikat jumiin ja cooper menisi jo sen takia päin seiniä.
Veikkaan itse samoin.

Tuolla vaihtelulla tarkoitinkin aiemmin, että on hyvä jaksoitella treeniohjelma jollain tavalla. Säännöllisesti pitää yllä sekä peruskestävyyttä kuin myös vauhtikestävyyttä. Deadlinen lähestyessä lisäilee hieman vauhtikestävyysharjoituksia ja vetoja, joita on hyvä tehdä peruskunnon ollessa kohdallaan. Palautuminen on hyvää ja paras mahdollinen kunto saadaan irti.

Ehkä kuitenkin niin, että pieni pääpaino on jatkuvasti peruskestävyydessä (pl. viimeiset viikot ennen cooperia). Mutta kun harrastelijoista on kyse, niin parasta se on varmasti tehdä niin kuin hyvältä tuntuu.
 
Tässähän nyt näin yleisesti ottaen pitää myös muistaa, että harva harrastelija tietää aerobista- tai anaerobista kynnystään. Mikäli pumppu todellakin kiertää 210 lyöntiä/min, niin se anakynnyskin voi varmasti olla lähempänä 190 kuin 170. Tästä syystä se 150-170 sykkeellä tehty lenkki voi tuntua kevyeltä (kuitenkin silloin mennään vain ala-vk alueella)

10-20 min kun vetelee anakynnyksen tuntumassa lenkin lopulla, niin kyllä se jo ihan rankalta tuntuu.

Pitkällä tähtäimellä noin treenaamisen mielekkyyden kannalta tosiaankin kannattaa pääpaino pitää siellä matala-/keskivauhtisissa lenkeissä.
 
Siis mitä ? puolessa vuodessa 3minuuttia.. en kyl tajuu mite tollane vois olla mahollist.. siis ku meikä o treenan nyt 2000m kohta kaks puolvuotta.. viikos varm. keskimääräsest 5 kertaa.. Varmaan lähes joka lenkillä verenmaku suussa ja tuntuis ettei jaksais vetää yhtäkää askelta.. tosin joskus palauttavia lenkkejä tietty.. mut silti meikä on kahes ja puoles vuodes kehittyn ehkä jonkun reilun minuutin.. siis ensimmäisissä koulun testeissä juoksin 8.22, seuraavana vuonna 7.46 ja pian on seuraavat, ja uskoisin parantavani joku 25-45 sekuntia.. Ni mä en tajua mite puoles vuodessa sit vois 3minuuttia parannella tulosta.. Oli vielä säbässä joskus kesäharkkoja 4kk, 5 kertaa viikossa noin puolentoist tunnin mittaisia juoskureenejä, mis oli intervallia, vetoja, 2x1000m ym.. ja tais parantuu 2000m aika joku 20 sekuntia neljässä kuukaudessa. Että silleen, en vain käsitä miten vois 3 minuuttia ottaa pois noin lyhyessä ajassa?
 
Ens vuoden tavotteena juosta alle 7min. Nykynen kunto siinä 7.50 paikkeilla viime vuoden paras oli kyllä 7.26. Kunto kyllä kestäis alle 7min, mutta jalat ei.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom