laitan tekoälyn vastaamaan sulle ku en ite jaksa jankata enään
Kiitokset jaksamisesta ja pahoittelut jos tuntuu jankkaamiselta. Asia kuitenkin kiinnostaa ja mulle tämä on aika puhtaasti matemaattinen kysymys.
High-carb: rasva syödään → varastoidaan → osa palaa myöhemmin (tehoton kierto)
Keto: rasva syödään → poltetaan suoraan → kehon rasva pääsee mukaan
Jos ollaan kaloritasapainossa ja ketolla ravinnon rasva menee tehokkaasti päivän energiatarpeen kattamiseen, miksi poltettaisiin kehon rasvaa?
eli hiilareilla sä varastoit sitä päivän aikana syötyä ylimääräistä rasvaa mutta sit vaikka nukkuessa sä käytät sitä, kun taas ketoosissa sä poltat kokoajan rasvaa mutta syöt myös rasvaa niin se on +-0, kummalla tyylillä vaan syöt ylimäärästä mitä keho ei kerkeä polttamaan niin lihot
Yritän vielä mahdollisimman yksinkertaisesti: Jos kahdesta erilaisesta 2500kCal ruokavaliosta ensimmäisellä kehoon varastoitunut rasva lisääntyy
nettona ja toisella ei, niin ensimmäisellä ruokavaliolla kulutus on pakko olla pienempi. Eli mun mielestä, jos väitetään että rasvaa varastoituu nettona enemmän samoilla kaloreilla, väitetään implisiittisesti kulutuksen olevan myös pienempi. Onko tuo epäloogisesti päätelty?
Kävin itsekin tekoälyn kanssa tästä keskustelun, ja lopputulema oli, että vaikka syötyä rasvaa menee enemmän varastoon, rasvaa on lopunperin kuitenkin poltettava varastoista vastaava määrä. Eli samalla kun varastoidun rasvan määrä on suurempi, myös varastoista mobilisoidun rasvan määrän täytyy olla.
Kokeilleita on hirveä määrä, jokaisessa laitoksessa syödään suositusten mukaan, osa syö niin 24/7 vuodesta toiseen eikä syö mitään muuta. Kysymys herääkin miksi he ovat yhä vuosien jälkeen lihavia ja eivät ole huipputerveitä?
En tiedä mistä laitoksista ja ihmisistä puhut, ja kysymys oli enemmänkin suunnattu tähän ketjuun osallistuvien kokemuksiin.
Eikö se muuten tunnu aika kummalliselta, kun lähes koko listasi on käytännössä hiilarien haittojen minimointia?
Itse ajattelin aika puhtaasti ruokahalukontrollin näkökulmasta.
Eihän tuo kaukana todellisuudesta, uusimpien suositusten mukaiset makrot:
Esimerkki (2000 kcal / vrk)
- Proteiini 10–20 E% → ~50–100 g/vrk (Naurettava määrä, taisinkin jo aikaisemmin kirjoitella miten tiedevastaisesti määritelty)
- Hiilihydraatit 45–60 E% → ~225–300 g/vrk (josta lisättyä sokeria max 10 E% = 50g)
- Rasva 25–40 E% → ~56–89 g/vrk
Suositeltu ateriaväli 3-5 tuntia. Hiilarit ei sinänsä edes ongelma, vaan niiden nälkää stimuloiva vaikutus, suurimmalla osalla se johtaa krooniseen ylensyöntiin, joka puolestaan johtaa lopulta turpoamiseen
Kuten sanoin, suosituksiin liittyy turhan paljon politiikkaa sun muuta toissijaista. Jäi mainitsematta, että proteiinin suhteen olen aika vahvasti eri mieltä suositusten kanssa, nimenomaan kylläisyyden näkökulmasta. Hiilareista en ole kanssasi jyrkästi eri mieltä, eri hiilarinlähteillä on vaan erilainen kylläisyysvaikutus ja asiassa lienee myös yksilöllisiä eroja.
Suosituksissa kun vain vapaa sokeri on pahasta kasasin huvikseen täydellisesti suosituksia noudattavan esimerkkipäivän sokeriaddiktille, kokonaissokeri 290,1g. Jos joku väittää tätä huonoksi on hän TIEDEVASTAINEN, sillä tämä perustuu parhaaseen tutkittuun tietoon ja pelastaa ilmaston!
Aika näppärää, kuituakin näyttää olevan reilusti. Teet täsmälleen sitä mitä kritisoin, eli koostat mahdollisimman paskan ruokavalion ja käytät sitä kritiikkinä yleisiä suosituksia vastaan. En nyt jaksa koko 120-sivuista lärpäkettä lukea läpi ja arvioida onko tuo joka ikisen kohdan mukainen, mutta ehkä sun lähestymiskulma tuli nyt selväksi eikä meidän tarvitse noista suosituksista sen enempää jatkaa kun kumpikaan ei niiden kanssa varsinaisesti samaa mieltä edes ole. Varmaan osaat tehdä aika paskan ketogeenisenkin ruokavalion halutessasi.
Vaikken loppuun asti vetäisikään niin kai tämä silti rasvanpolttoa kehittää. En halua ajatella, että tämä on joko tai, ketoosissa tai ei, vaan liukumo siinä välillä riippuen ravinnosta ja harjoittelusta. Tuntuu olevan vallalla ajatus, että jotain täytyy pullauttaa kynnyksen yli ja sitten vasta ollaan ketoosissa. Että välimallin dieetillä tai edestakaisin soutamisella ei 50% etuja saa.
Mulle tekoäly (MS Copilot) vastasi näin. Sori hankalalukuiset muotoilut.
Kysymys: Is ketosis an on/off state? Are ketone bodies made in a human body even if carbs are not limited to under 80g/day?
Vastaus:
Short answer: ketosis is not an on/off switch, and your body makes ketone bodies all the time, even when you eat a moderate or high‑carbohydrate diet.
Let’s unpack this clearly.
1. Is ketosis an on/off state?
No. Ketosis exists on a spectrum.
Ketone production and blood ketone concentration increase gradually as carbohydrate availability and insulin levels decrease. There is no single biological “switch” where the liver suddenly starts or stops making ketones.
Think of ketosis as a dimmer switch, not a light switch.
Typical blood β‑hydroxybutyrate (BHB) ranges
State
Approx. blood ketones
Normal mixed diet
~0.05–0.2 mmol/L
Overnight fast
~0.2–0.5 mmol/L
Prolonged fast / low‑carb
~0.5–1.0 mmol/L
Nutritional ketosis
~0.5–3.0 mmol/L
Starvation ketosis
~3–6 mmol/L
Diabetic ketoacidosis (pathological)
>10 mmol/L
The commonly used cutoff of 0.5 mmol/L for “nutritional ketosis” is a practical convention, not a hard physiological boundary.
2. Are ketone bodies made even if carbs are not limited to under 80 g/day?
Yes — absolutely.
Humans always produce ketone bodies, regardless of carbohydrate intake.
Why ketone production never goes to zero
Your liver continuously converts some fatty acids into ketone bodies because:
Fatty acids are constantly released from adipose tissue
The liver always performs some β‑oxidation
Acetyl‑CoA sometimes exceeds TCA cycle capacity
Ketone production helps shuttle energy to tissues like:
Brain
Heart
Skeletal muscle
Even on a high‑carb diet, fasting periods between meals cause small but measurable ketone production.
3. What actually determines ketone production?
Ketogenesis is regulated mainly by hormonal and energetic context, not a fixed carb number.
Key factors (ranked roughly by importance)
Insulin levels
Insulin suppresses lipolysis and ketogenesis
Lower insulin → more fatty acids → more ketones
Liver glycogen availability
Low glycogen increases fat oxidation
Ketogenesis rises when glycogen is depleted or low
Energy balance
Calorie deficit → more fat mobilization
Surplus → less need for ketones
Training status and activity
Endurance training increases fat oxidation and ketone use
Resistance training can transiently increase ketones post‑exercise
Protein intake
Excess protein can reduce ketones via gluconeogenesis
Moderate protein supports ketosis
4. Why “<80 g carbs” is not a universal rule
There is no universal carbohydrate threshold for ketosis.
Some people enter nutritional ketosis at:
~20–30 g/day
Others can maintain measurable ketosis at:
80–100 g/day (or more)
This depends on:
Muscle mass
Activity level
Insulin sensitivity
Liver glycogen turnover
Total calorie intake
For example:
An endurance athlete eating 80 g carbs/day may still produce substantial ketones
A sedentary person eating 80 g carbs/day may not
5. Practical framing (important for athletes)
Instead of asking:
“Am I in ketosis or not?”
A better question is:
“How much of my energy is coming from fat and ketones right now?”
For performance, body composition, or health:
Low‑level ketone production is normal and useful
High ketosis is context‑specific, not inherently better
You do not need to chase high ketone numbers to get metabolic benefits
6. Summary
Ketosis is not binary — it’s a continuum
Ketone bodies are always produced, even on moderate or high‑carb diets
Carb intake under 80 g/day is not required for ketone production
Insulin, energy balance, and activity matter more than a carb cutoff
“Nutritional ketosis” is a definition, not a biological switch
Koska minulle ei käynyt järkeen, että aivot tarvitsevat 120g glukoosia jonka voi melkein kokonaan korvata ketoneilla, mutta "ketoosi" alkaisi vasta jossain 20-30g hiilareilla, halusin tietää hajotetaanko aivojen käyttöön proteiinia sen sijaan että ketoneja muodostuisi heti kun tuo 120g ei ole saatavilla.
Kysymys: Is protein broken down to glucose for brain fuel before fat is broken down for ketones?
Vastaus:
Short answer: No. Protein is not preferentially broken down into glucose before fat is broken down into ketones.
In fact, fat → ketones is the default adaptation, and protein → glucose is a supporting, regulated process, not the primary fuel strategy.
Let’s walk through this step by step, because the sequencing matters.
1. What the brain needs — and when
The brain:
Always needs some glucose
Can progressively replace most (but not all) of its energy needs with ketones
Brain fuel use by state
Metabolic state
Brain fuel
Normal fed
~100% glucose
Overnight fast
Mostly glucose, small ketones
2–3 days low‑carb/fasting
~60–70% ketones
Prolonged ketosis
~70–80% ketones, ~20–30% glucose
Even in deep ketosis, the brain still needs ~30–50 g/day of glucose, because:
Some neurons lack ketone‑using enzymes
Red blood cells can only use glucose
2. What happens first when carbs drop?
When carbohydrate intake decreases, the body responds in this order:
① Liver glycogen is used first
Lasts ~12–24 hours depending on activity
No need for protein breakdown yet
② Fat oxidation and ketogenesis increase
Insulin drops
Fatty acids flood the liver
Ketone production rises quickly
③ Gluconeogenesis fills the remaining glucose need
Sources:
Lactate (Cori cycle)
Glycerol from fat breakdown
Amino acids (protein) — partially
Key point:
Fat → ketones ramps up before protein → glucose ramps up
3. Is protein “sacrificed” first to feed the brain?
No. The body actively tries to spare protein.
Early fasting or low‑carb states do show increased protein breakdown — but this is temporary.
Why early protein breakdown happens
Ketone production hasn’t fully ramped yet
The brain still relies heavily on glucose
Some amino acids are used to bridge the gap
What happens after adaptation (2–5 days)
Ketone production increases dramatically
Brain glucose demand drops by ~60–70%
Protein breakdown decreases
Nitrogen loss falls
Muscle is preserved
This is known as protein sparing via ketosis — one of the core evolutionary reasons ketones exist.
4. Fat contributes to glucose needs too (important!)
A common misconception is:
“Glucose comes from protein, ketones come from fat”
Reality is more nuanced.
When fat is broken down (triglycerides → fatty acids + glycerol):
Fatty acids → ketones
Glycerol → glucose (via gluconeogenesis)
In prolonged ketosis:
~40–60% of glucose production comes from glycerol
The rest comes from lactate recycling
Protein contribution becomes relatively small
So even glucose production is partly fat‑derived.
5. Hormonal control prevents runaway muscle loss
Protein → glucose is not automatic. It’s tightly regulated by hormones:
Low insulin allows fat breakdown
Rising ketones suppress muscle proteolysis
Cortisol and glucagon rise only enough to maintain minimum glucose
If protein were preferentially burned first:
Humans would lose muscle rapidly
Fasting would be lethal within weeks
Ketosis would serve no purpose
Instead, humans can fast for weeks largely on fat.
6. What about high protein intake?
Eating protein:
Can increase gluconeogenesis
But gluconeogenesis is demand‑driven, not supply‑driven
Eating more protein does not automatically:
Spike glucose
Shut off ketones
Force protein to be “burned first”
Unless:
Total calories are high
Insulin stays elevated
Ketone production is suppressed hormonally
7. Clear hierarchy of fuels (this answers your question directly)
When carbs are low, the body prioritizes fuels in this order:
Carbohydrate (if available)
Fat → ketones
Recycled substrates (lactate, glycerol)
Protein → glucose
(last resort, minimized)
So the idea that:
“Protein is broken down to feed the brain before fat is turned into ketones”
is physiologically backwards.
8. One‑sentence summary
Fat is broken down into ketones before protein is significantly broken down into glucose, and rising ketone availability actively protects muscle by reducing the brain’s glucose demand.
