Muokkasin hieman ns. ydintekstiÀ. Ei siinÀ mikÀÀn asia ole muuttunut mutta ehkÀ muutama painotus menee nyt paremmin jakeluun.
MASSATASAPAINOMALLI (MBM)
TÀmÀn kirjoituksen tarkoituksena on tarjota helppolukuinen yhteenveto massatasapainomallin (engl. mass balance model; MBM) ydinideoista. Asioita on tarkoituksella yksinkertaistettu.
Toisin kuin oppikirjoissa kerrotaan,
energian eli kalorien saannilla ja kulutuksella EI ole MITĂĂN tekemistĂ€ kehonmassan ja rasvamassan vaihteluissa. Energia on kykyĂ€ tehdĂ€ työtĂ€; se ei siis ole mitÀÀn ainetta eli sillĂ€ ei siten ole massaa (=painoa). Kalorit ovat lĂ€mpöÀ, joka haihtuu KOKONAAN pois elimistöstĂ€. Kehonmassan ja rasvamassan vaihtelut johtuvat ravinnosta saadun MASSAN (âmassa sisÀÀnâ) ja sen poistumisen (âmassa ulosâ) vĂ€lisestĂ€ suhteesta. Eli siis âmassa sisÀÀn, massa ulosâ, ei suinkaan âkalorit sisÀÀn, kalorit ulosâ.
Toistetaan vielÀ tÀmÀ pÀÀpontti:
SE RAVINNON OMINAISUUS, JOKA VAIKUTTAA KEHONMASSAAN JA RASVAMASSAAN, ON SEN MASSA, EI ENERGIASISĂLTĂ (=KALORIT). TĂMĂN TAKAA UNIVERSAALI JA AINA PĂTEVĂ MASSAN SĂILYMISLAKI (TS. AINEEN HĂVIĂTTĂMYYDEN LAKI). Kemiallisissa reaktioissa, joita tapahtuu jatkuvasti elimistössĂ€, aineet muuttavat muotoaan, mutta massa sĂ€ilyy aina samana (ks. lopussa oleva esimerkkilaskelma).
TÀmÀ voi vaikuttaa ensikuulemalta vÀhÀpÀtöiseltÀ asialta muttei sitÀ ole. Kun ruokavalion energiaravintoaineJAKAUMA vaihtelee rajusti, myös massan sisÀÀnotto per kalori muuttuu rajusti. TÀmÀ johtuu siitÀ yksinkertaisesta tosiasiasta, ettÀ energiaravintoaineiden eli
1) hiilihydraattien,
2) rasvojen ja
3) proteiinien energiatiheys vaihtelee. Hiilihydraattien energiatiheys on n. 4 kcal/g, proteiinien samoin n. 4 kcal/g mutta rasvojen n. 9 g/kcal (pyöristelin hieman).
Kaikista oppikirjoista ja lukemattomista tiedeartikkeleista löytyvÀ energiatasapainoteoria (EBT) kumoutuu jo edellÀ mainitun massan sÀilymislain rikkomiseen. Olen joutunut massiiviselle professoriklaanille tÀtÀ selittÀmÀÀn rautalangasta, joten selitÀn sen myös tÀhÀn vÀliin.
EBT = kalorit (lÀmpö) sisÀÀn, kalorit (lÀmpö) ulos. Ja EBT:n mukaan kaikki kehoon imeytyneet kalorit ovat samanarvoisia kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kannalta, mutta tÀmÀ ei voi millÀÀn pitÀÀ paikkaansa, koska rasvat tarjoavat reilut kaksi kertaa enemmÀn energiaa per gramma kuin hiilihydraatit ja proteiinit (9 kcal
vs. 4 kcal). TÀmÀ siis tarkoittaisi sitÀ, ettÀ elimistöön imeytynyttÀ massaa katoaa mystisesti, jos energiaravintoaineiden (hiilihydraatit
vs. rasvat) suhteet vaihtuvat (kaloreiden pysyessÀ samana) mutta kehonmassa ja rasvamassa pysyvÀt samana.
TÀssÀ yksinkertainen esimerkki:
10 g hiilihydraattia eli energiaa 40 kcal (10 x 4 kcal/g). Samaan kalorimÀÀrÀÀn (40 kcal) tarvitaan vain n. 4,4 g rasvaa, koska rasva tarjoaa sitĂ€ 9 kcal/g (4,4 g x 9 kcal/g = n. 40 kcal). Massat ovat siis 10 g vs. 4,4 g mutta âkalorit sisÀÀnâ (40 kcal) on SAMA. Ja muista, ettĂ€ EBT = âkalorit sisÀÀn, kalorit ulosâ. Mihin sitĂ€ massaa mystisesti katoaa 5,6 g? Ei mihinkÀÀn.
EBT on siis yksiselitteisesti virheellinen. Homma menee sen sijaan âmassa sisÀÀn, massa ulosâ âperiaatteen mukaisesti. Ja tĂ€mĂ€n takaa niinkin kova takuumies kuin Mr. MassansĂ€ilymisen Laki, planeetan vankkumattomin luonnonlaki. TĂ€mĂ€ tinkimĂ€tön herra ei anna koskaan minkÀÀnlaisia myönnytyksiĂ€.
Mainitsin jo edellÀ, ettÀ tÀmÀ voi vaikuttaa vÀhÀpÀtöiseltÀ asialta muttei missÀÀn tapauksessa sitÀ ole.
TÀssÀ esimerkki:
Henkilö syö alkuun pÀivÀssÀ 100 g proteiinia (100 g x 4 kcal/g =400 kcal), 150 g hiilihydraattia (150 g x 4 kcal/g =600 kcal) ja 50 g rasvaa (50 g x 9kcal/g = 450 kcal). Eli massan saanti pÀivÀssÀ 300 g ja kaloreiden kokonaissaati 1450 kcal.
Sitten tÀmÀ henkilö kuulee naapurin neitoselta, ettÀ tÀmÀ oli laihduttanut nopeasti vÀhÀhiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimÀÀrÀ oli pysynyt samana. NiinpÀ tÀmÀ henkilö muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:
Proteiinia edelleen 100 g (100 x 4 kcal/g = 400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (30 x 4 kcal/g =120 kcal) ja rasvaa sen verran, ettÀ saadaan tÀhÀn esimerkkiin sama kokonaiskalorimÀÀrÀ eli n. 103 g (103 x 9 kcal/g = n. 930 kcal). Eli kaloreiden kokonaissaanti on siis edelleen 1450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g (100 g + 30 g + 103 g = 233). Eli sen saanti pÀivÀssÀ on laskenut 67 g (300 g - 233 g = 67 g). TÀmÀ on pitkÀssÀ juoksussa suuri ero massan sisÀÀnotossa ja johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista.
KOTILĂKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvĂ€sti lihottavampi kuin rasvagramma per kalori. TĂ€mĂ€ johtuu siitĂ€ yksinkertaisesta syystĂ€, ettĂ€ rasvassa on reilut kaksi kertaa enemmĂ€n kaloreita (9 kcal/g
vs. n. 4 kcal/g), joten voit syödÀ
enemmÀn kaloreita pienemmÀllÀ massan sisÀÀnotolla.
PS. EsimerkissĂ€ oletetaan, ettĂ€ massankulutus (âmassa ulosâ) pysyy samana. KyllĂ€, siis MASSANkulutus, ei energiankulutus. Kuten jo mainitsin, EBT on virheellinen, ja tĂ€ten myöskin oletus siitĂ€, ettĂ€ energiankulutuksella (âkalorit ulosâ) olisi jotain tekemistĂ€ kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kanssa on virheellinen.
Alussa mainittu esimerkkilaskelma
Yhden triglyseridimolekyylin eli ânormirasvamolekyylinâ palaminen (hapettuminen):
C55H104O +78O2 ------> 55CO2 + 52H2O + 8,084 kcal
Reagenssit: Tuotteet:
C55H104O 860 g 55CO2 2,420g
78O2 2,496 g 52H2O 936g
+ _________________ + _________________
3,356g 3,356g
Huomaa, ettÀ massaa on vain reagensseissa ja tuotteissa, muttei energiassa (kaloreissa).