đŸ„“ Ketoosi - Keskustelua hyödyistĂ€, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: đŸ’„ Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen vĂ€ittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistĂ€, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikĂ€ toimii, mikĂ€ ei ja miksi keto herĂ€ttÀÀ niin vahvoja mielipiteitĂ€?**


MASSATASAPAINOMALLI (MBM)

TÀmÀn kirjoituksen tarkoituksena on tarjota suhteellisen helppolukuinen yhteenveto massatasapainomallin (engl. mass balance model; MBM) ydinideoista. Asioita on tarkoituksella yksinkertaistettu.

Toisin kuin oppikirjoissa kerrotaan, energian eli kalorien saannilla ja kulutuksella EI ole MITÄÄN tekemistĂ€ kehonmassan ja rasvamassan vaihteluissa. Energia on kykyĂ€ tehdĂ€ työtĂ€; se ei siis ole mitÀÀn ainetta eli sillĂ€ ei siten ole massaa (=painoa). Kalorit ovat lĂ€mpöÀ, joka haihtuu KOKONAAN pois elimistöstĂ€. Kehonmassan ja rasvamassan vaihtelut johtuvat ruoasta ja juomista saadusta MASSASTA (”massa sisÀÀn”) ja sen poistumisen (”massa ulos”) vĂ€lisestĂ€ suhteesta (Juomien osalta tĂ€ssĂ€ puhutaan niiden sisĂ€ltĂ€mistĂ€ energiaravintoaineista, ei tietenkÀÀn itse vedestĂ€). Eli siis ”massa sisÀÀn, massa ulos”, ei suinkaan ”kalorit sisÀÀn, kalorit ulos”.

Toistetaan vielĂ€ tĂ€mĂ€ pÀÀpontti: SE RAVINNON OMINAISUUS, JOKA VAIKUTTAA KEHONMASSAAN JA RASVAMASSAAN, ON SEN MASSA, EI ENERGIASISÄLTÖ (=KALORIT). TÄMÄN TAKAA UNIVERSAALI JA AINA PÄTEVÄ MASSAN SÄILYMISLAKI (TS. AINEEN HÄVIÄTTÖMYYDEN LAKI). Kemiallisissa reaktioissa, joita tapahtuu jatkuvasti elimistössĂ€, aineet muuttavat muotoaan, mutta massa sĂ€ilyy aina samana (ks. lopussa oleva esimerkkilaskelma).

TÀmÀ voi vaikuttaa ensikuulemalta vÀhÀpÀtöiseltÀ asialta muttei sitÀ ole. Kun ruokavalion energiaravintoainejakauma vaihtelee rajusti, myös massan sisÀÀnotto per kalori muuttuu rajusti. TÀmÀ johtuu siitÀ yksinkertaisesta tosiasiasta, ettÀ energiaravintoaineiden eli 1) hiilihydraattien, 2) rasvojen ja 3) proteiinien energiatiheys vaihtelee. Hiilihydraattien energiatiheys on n. 4 kcal/g, proteiinien samoin n. 4 kcal/g mutta rasvojen n. 9 g/kcal (pyöristelin hieman).

Kaikista oppikirjoista ja lukemattomista tiedeartikkeleista löytyvÀ energiatasapainoteoria (EBT) kumoutuu jo edellÀ mainitun massan sÀilymislain rikkomiseen. Olen joutunut massiiviselle professoriklaanille tÀtÀ selittÀmÀÀn rautalangasta, joten selitÀn sen myös tÀhÀn vÀliin.

EBT = kalorit (lÀmpö) sisÀÀn, kalorit (lÀmpö) ulos. Ja EBT:n mukaan kaikki kehoon imeytyneet kalorit ovat samanarvoisia kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kannalta, mutta tÀmÀ voi millÀÀn pitÀÀ paikkaansa, jos rasvat tuottavat rapiat kaksi kertaa enemmÀn lÀmpöÀ per gramma kuin hiilihydraatit ja proteiinit (9 kcal vs. 4 kcal). TÀmÀ siis tarkoittaisi sitÀ, ettÀ elimistöön imeytynyttÀ massaa katoaa mystisesti, jos energiaravintoaineiden (hiilihydraatit vs. rasvat) suhteet vaihtuvat (kaloreiden pysyessÀ samana) mutta kehonmassa ja rasvamassa pysyvÀt samana.

TÀssÀ yksinkertainen esimerkki:

10 g hiilihydraattia eli lĂ€mpöÀ 40 kcal. Samaan lĂ€mmöntuottoon (40 kcal) tarvitaan vain n. 4,4 g rasvaa, koska rasva tarjoaa sitĂ€ 9 kcal/g. Massat ovat siis 10 g vs. 4,4 g mutta ”lĂ€mpö sisÀÀn” (40 kcal) on SAMA. Ja muista, ettĂ€ EBT = lĂ€mpö sisÀÀn, lĂ€mpö ulos. Mihin sitĂ€ massaa mystisesti katoaa 5,6 g? Ei mihinkÀÀn.

EBT on siis yksiselitteisesti virheellinen. Homma menee sen sijaan ”massa sisÀÀn, massa ulos” –periaatteen mukaisesti. Ja tĂ€mĂ€n takaa niinkin kova takuumies kuin Mr. MassansĂ€ilymisen Laki, planeetan vankkumattomin luonnonlaki. TĂ€mĂ€ tinkimĂ€tön herra ei anna koskaan minkÀÀnlaisia myönnytyksiĂ€. Ei vaikka pari tuhatta proffaa rukoilisi viikon Tuomiokirkon takana.

Mainitsin jo edellÀ, ettÀ tÀmÀ voi vaikuttaa vÀhÀpÀtöiseltÀ asialta muttei missÀÀn tapauksessa sitÀ ole.

TÀssÀ esimerkki:

Henkilö syö alkuun pÀivÀssÀ 100 g proteiinia (=400 kcal), 150 g hiilihydraattia (=600 kcal) ja 50 g rasvaa (=450 kcal). Eli massan saanti pÀivÀssÀ 300 g ja kaloreiden saati 1450 kcal.

Sitten tÀmÀ heppu kuulee naapurin neitoselta, ettÀ tÀmÀ oli laihduttanut nopeasti vÀhÀhiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimÀÀrÀ oli pysynyt samana. NiinpÀ tÀmÀ jamppa muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:

Proteiinia edelleen 100 g (=400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (=120 kcal) ja rasvaa sen verran, ettĂ€ saadaan tĂ€hĂ€n esimerkkiin sama kokonaiskalorimÀÀrĂ€ eli n. 103 g (930 kcal). Eli kaloreiden saanti on siis edelleen 1450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g. Eli sen saanti pĂ€ivĂ€ssĂ€ on laskenut 67 g. TĂ€mĂ€ on pitkĂ€ssĂ€ juoksussa suuri ero ja johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista. KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvĂ€sti lihottavampi kuin rasvagramma.

EsimerkissĂ€ oletetaan, ettĂ€ massankulutus (”massa ulos”) pysyy samana. KyllĂ€, siis MASSANkulutus, ei energiankulutus. Kuten jo mainitsin, EBT on virheellinen, ja tĂ€ten myöskin oletus siitĂ€, ettĂ€ energiankulutuksella (”kalorit ulos”) olisi jotain tekemistĂ€ kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kanssa on virheellinen.

MBM Research Group

https://www.mbm-group.org/


TĂ€ssĂ€ esimerkkinĂ€ yhden triglyseridimolekyylin eli ”normirasvamolekyylin” palaminen (hapettuminen):

C55H104O +78O2 ------> 55CO2 + 52H2O + 8,084 kcal

Reagenssit: Tuotteet:

C55H104O 860 g 55CO2 2,420g

78O2 2,496 g 52H2O 936g

+ _________________ + _________________

3,356g 3,356g

Huomaa, ettÀ massaa on vain reagensseissa ja tuotteissa, muttei energiassa (kaloreissa).
 
Vaikka tĂ€mĂ€ on ketoketju, massatasapainomalli (MBM) ei sinĂ€llÀÀn liity millÀÀn tapaa ketoosiin tai ketoruokavalioon, mutta tĂ€llaisella ruokavaliolla massan sisÀÀnotto ruoasta vĂ€henee selvĂ€sti vs. saman kalorimÀÀrĂ€n omaava runsashiilihydraattinen ruokavalio (ks. syy ”ydinkirjoituksesta”).

Esimerkki (kuvio ohessa):

Kaksi 90-kiloista ylipainoista henkilöÀ, joilla on identtinen kehon koostumus ja painoa yllÀpitÀvÀ energiansaantitaso 2 750 kcal/vrk, josta 35 %:a tulee rasvasta, 50 %:a hiilihydraateista ja 15 %:a proteiinista. He ryhtyvÀt noudattamaan erilaista isokalorista eli saman kalorimÀÀrÀn sisÀltÀvÀÀ painopudotusruokavaliota, joka tarjoaa energiaa 2 000 kcal/vrk. VÀhÀrasvainen/runsashiilarinen ruokavalio (LFD) tarjoaa 20 %:a energiasta rasvasta, 65 %:a hiilareista ja 15 %:a proteiineista, kun taas vÀhÀhiilarisen/runsasrasvaisen ruokavalion (LCD) osalta vastaavat luvut ovat 70 %:a, 15 %:a ja 15 %:a. Tulokset nÀkyvÀt oheisen kuvion paneeleista a ja b. BW = kehon paino; BF = kehon rasvamassa.

Laihtumistahti mÀÀrÀytyy siis ravintoaineMASSAN mukaan: "Mass In, Mass Out"; kts. paneelit c ja d. Kaloreilla EI ole asian kanssa mitÀÀn tekemistÀ. "Calories In, Calories Out" tarkoittaa lÀmpöÀ sisÀÀn ja lÀmpöÀ ulos. Se ei siis vaikuta millÀÀn tapaa kehon massaan (=painoon).

PS. Mun vakioaamiainen eli munakas, tomaattia ja oliiviöljyÀ omaa melko lailla saman energiaravintoainejakauman kuin esimerkin LCD.

Muutamia englanninkielisiÀ MBM-tiedeartikkeleita:




1. artikkelin Supplementary Fileet löytyvÀt versiosta 9.
 

Liitteet

  • pakkis-toisto§.webp
    pakkis-toisto§.webp
    64,9 KB · Katsottu: 76
Viimeksi muokattu:
Nero ja O.E.S., ette ole ymmÀrtÀneet jutun ideaa. Lukaiseppa uudestaaan se ydinjutut kokoava teksti. :) Kyse on edelleen tasapainosta eli massan sisÀÀnoton ja massan kulutuksesta vÀlisestÀ tasapainosta.
Niin? Omassa viestissÀhÀn juuri vakioin sen massan. Eri energiaravintoaineilla tulee eri kalorit, vaikka yhteismassa sÀilyy samana (sekÀ massa sisÀÀn ettÀ ulos) . TÀmÀn perusteella voi siis ottaa sisÀÀn jopa tuhansia kaloreita enemmÀn lihomatta, jos vain lÀhteiden (hiilari, rasva) yhteismassa ei muutu. Sama asia vain toisin pÀin kuin omat esimerkkisi, joissa kalorit olivat vakio, mutta massa muuttui energiatiheyden mukaan.
 
Eli hiilarivetoisella ruokavaliolla ollut voi helposti syödÀ jopa tuhansia kaloreita yli vanhan energiamÀÀrÀn vaihtamalla hiilarigrammat rasvaan. Massa sama, energiatiheys eri! Miten tÀtÀ ei muka oltaisi huomattu aiemmin?
 
Niin? Omassa viestissÀhÀn juuri vakioin sen massan. Eri energiaravintoaineilla tulee eri kalorit, vaikka yhteismassa sÀilyy samana (sekÀ massa sisÀÀn ettÀ ulos) . TÀmÀn perusteella voi siis ottaa sisÀÀn jopa tuhansia kaloreita enemmÀn lihomatta, jos vain lÀhteiden (hiilari, rasva) yhteismassa ei muutu. Sama asia vain toisin pÀin kuin omat esimerkkisi, joissa kalorit olivat vakio, mutta massa muuttui energiatiheyden mukaan.
Et ole nyt ymmÀrtÀnyt kupletin junta. Ero hiilarit vs. rasvat ei ole hirveÀn iso mutta johtaa pitemmÀssÀ juoksussa huomattavaan eroon, jos niiden saannissa on selvÀ ero (esim. high-carb vs. keto).
 
Massa sama, energiatiheys eri! Miten tÀtÀ ei muka oltaisi huomattu aiemmin?
Ei tiedÀ... oltiin juututtu satavuotiseen EBT-paradigmaan (minÀ mukaan lukien), ja massaa ei oltu huomioitu lainkaan. ItsellÀnikin oli MBM-alkutaipaleella suuria vaikeuksia olla koko ajan ajattelematta niitÀ kaloreita eli vanhasta "ajatuskehikosta" oli vaikea pÀÀstÀ ulos, koska se oli iskostunut todella syvÀlle vuosikymmenien aikana.
 
Virheellinen EBT-paradigma on pysynyt nÀin kauan pystyssÀ, koska se ennustaa kohtuullisen hyvin kehon painon muutosta, jos ruokavalion energiaravintoainejakama (proteiini, rasva, hiilihydraatit) pysyy VAKIONA. TÀllöin nimittÀin myös ruokavalion massa (parametrit EPM & nEPM MBM:ssÀ) pysyy vakiona (tai lÀhes vakioina). Mutta jos jakauma vaihtelee (esim. low-carb vs. high-carb) EBT:n mukaiset ennusteet menevÀt varsin selvÀsti pieleen, koska EBT ei ota huomioon massansÀilymislakia. Oheisessa kuviossa on listattu tutkimuksia, joissa on vertailtu low-carb vs. high-carb. EBT:n tukijat vÀittÀvÀt, ettÀ nÀissÀ tutkimuksissa on pakko olla mennyt jotain pieleen, koska tÀllaiset tulokset heidÀn mukaansa rikkovat energiansÀilymislakia. Oletus on tÀysin virheellinen. NÀmÀ tulokset nimenomaan ovat kaikkien tunnettujen fysiikan lakien mukaisia. Ja tÀmÀ kuvio ei ole ihan tuore, joten vastaavia tutkimustuloksia on jo julkaistu enemmÀnkin.
 

Liitteet

  • pakkis-lka.webp
    pakkis-lka.webp
    61,2 KB · Katsottu: 72
Et ole nyt ymmÀrtÀnyt kupletin junta. Ero hiilarit vs. rasvat ei ole hirveÀn iso mutta johtaa pitemmÀssÀ juoksussa huomattavaan eroon, jos niiden saannissa on selvÀ ero (esim. high-carb vs. keto).
Annoit edellÀ esimerkin energiaravintoaineiden massan vÀhenemisestÀ 67g:lla tasakaloreilla, koska energiatiheyksissÀ on eroa. MBM:n mukaan jos syö 400g hiilaria ja 50g rasvaa on lihomisen kannalta sama kuin jos syö 50g hiilaria ja 400g rasvaa, vaikka energiaero on 2050kcal vs 3800kcal?
MikÀ se "juoni" on? Miten ja mikÀ hh ja rasvojen "pieni" ero on? Voitko vastata muutenkin kuin "et ymmÀrrÀ", koska koko ajan sanot, ettÀ energia ei merkitse ja tÀssÀ massa on nyt vakio. TÀllÀ logiikalla nÀillÀ kaloreilla ei ole vaikutusta lihooko vaiko ei?
 
Laitatko esimerkkijakaumat vertailuun niin tsekkaan. Huomenna (taas) tien pÀÀllÀ mutta tÀnÀ iltana vielÀ aikaa nÀitÀ vÀrkkÀillÀ. :)
 
"MBM:n mukaan jos syö 400g hiilaria ja 50g rasvaa on lihomisen kannalta sama kuin jos syö 50g hiilaria ja 400g rasvaa, vaikka energiaero on 2050kcal vs 3800kcal?"

NÀyttÀisi siltÀ, ettÀ olet ymmÀrtÀnyt esimerkin vÀÀrin. Anyways, laita energiaravintoainejakaumat, joita haluat verrata, niin teen karkean "kÀsilaskelman". Todellinen MBM-simulaatio vaatisi myös nEMP:t jne. jne. jne. (työstÀmiseen menisi tod.nÀk. vÀh. pari viikkoa) mutta tÀhÀn tarkoitukseen "kÀsilaskelma" lienee riittÀvÀ.
 
Viimeksi muokattu:
Sori... my bad. :) Olet oikeassa. Olin kylĂ€n pinnassa hoitamassa asioita ennen tien pÀÀlle lĂ€htöÀ ja ajatus katkesi. Tuo sinun ÄÄRIESIMERKKI itse asiassa pitÀÀ tĂ€ysin kutinsa. Kukaan ei kĂ€ytĂ€nnöstĂ€ tuollaista ruokavaliomuutosta tee (400 g rasvaa tai hiilaria pĂ€ivĂ€ssĂ€!), mutta asia on teoreettisesti ok. En ensi alkuun tajunnut, ettĂ€ ÀÀritilanteessa ero voisi olla noin suuri.
 
Viimeksi muokattu:
Eli olin itse tuossa vÀÀrÀssÀ. O.E.S.:n tarjoama esimerkki oli tÀysin ok. Bulkkaavat punttipatet tietÀvÀt, ettÀ 400 g hiilaria per pÀivÀ vielÀ menee "just ja just" (muutaman pÀivÀn) mutta sama mÀÀrÀ rasvaa aiheuttaa ns. rasvaripulin. Teoreettisesti kyllÀ mutta, jos rasva ei imeydy niin se pysyy pois laskuista.
 
Viimeksi muokattu:
Eli siis jos yllÀpitokulutus on 2500kcal niin se ei tarkoita tÀmÀn mukaan mitÀÀn, vaan yllÀpitokulutus mÀÀrÀytyy syödyn massan mukaan?

Eli yllÀpito kulutus on vaikka yht.500g tuli siitÀ vaikka mitÀ kaloreina laskettuna? Menikö metsÀÀn?

Mielenkiintoista kyllÀ, muistahan guru nukkua vÀlillÀ myös.
 
Kiitti kyssÀstÀ mutta en ole varma ymmÀrsinkö oikein, mistÀ oli kyse. MBM ei muuta energiankulutusyhtÀlöitÀ suuntaan eikÀ toiseen. FYI: Nukun kyllÀ tÀllÀ hetkellÀkin sen about 2 h/vrk, vaikka tÀrkeÀt hommat työn alla. :) PS. Olen huomisesta lÀhtien (taas) tien pÀÀllÀ, mutta jos on MBM-aiheisia kyssiÀ niin voi nakata tÀhÀn ja vastailen ASAP.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitti kyssÀstÀ mutta en ole varma ymmÀrsinkö, mistÀ oli kyse. MBM ei muuta energiankulutusyhtÀlöitÀ suuntaan eikÀ toiseen. PS. Nukun kyllÀ nytkin, kun hommia tehdÀÀn niin n. 2 h/vrk.

Jos söisin vaikka tuon 400g hh, 50g r ja 2g proteiinia/kg ja paino pysyisi tasaisena. Sitten vaihtaisin rasvan ja hiilarin toisinpÀin niin pysyiskö se elopaino vielÀ samana? Eli tuo ruan massa pysyis samana, mutta kalorit pomppais.

TÀsÀ samalla ite lueskelen ja torkun niin voi olla omakin ajatusten juoksu vÀhÀ tahmeaa.
 
Jos söisin vaikka tuon 400g hh, 50g r ja 2g proteiinia/kg ja paino pysyisi tasaisena. Sitten vaihtaisin rasvan ja hiilarin toisinpÀin niin pysyiskö se elopaino vielÀ samana? Eli tuo ruan massa pysyis samana, mutta kalorit pomppais.

TÀsÀ samalla ite lueskelen ja torkun niin voi olla omakin ajatusten juoksu vÀhÀ tahmeaa.
KyllÀ mutta tuota esimerkkiÀ ei voi toteuttaa kÀytÀnnössÀ, sillÀ rasvan imeytymiskapasiteetti tulee vastaan jo paljon ennen tuota neljÀÀ hunttia.
 
KyllÀ mutta tuota esimerkkiÀ ei voi toteuttaa kÀytÀnnössÀ, sillÀ rasvan imeytymiskapasiteetti tulee vastaan jo paljon ennen tuota neljÀÀ hunttia.

Niin kunhan jotain lukuja vaan heitin pÀÀstÀ, ettÀ pÀÀsen kysyyn olinko ymmÀrtÀnyt sinnepÀinkÀÀn.

Melko erikoiseltahan tÀmÀ nyt kuulostaa, mutta tutkia saa ja hutkiakkin. Jokainenhan joka haluaa ja uskoo voi todeta syömÀllÀ miten asia on.
 
Kiitti OES:ille tuosta esimerkistÀ. :) Vaikkei sitÀ voi toteuttaa kÀytÀnnössÀ, ero kalorisaannissa olisi tosiaan erittÀin suuri mutta paino pysyisi stabiilina. PS. LÀhden huomenna taas tien pÀÀlle mutta voi laittaa kyssiÀ, jos siltÀ tuntuu. Mulla toki lÀppÀri mukana ja kaivan sen takakontista jossain vÀlissÀ.
 
Miten tuossa perusaineenvaihdunnan vaatima ravinto lasketaan? Eli jos on levossa oleva ihminen joka ei kuluta muuten mitÀÀn. MillÀ se sopiva syöty massa selvitetÀÀn? Poistuvan paskan massa? Sama sitten ruokana. EntÀ jos ummettaa, niin voiko sitten paastota.
 
Back
Ylös Bottom