🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: 💥 Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen väittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikä toimii, mikä ei ja miksi keto herättää niin vahvoja mielipiteitä?**


Critter sanoi:
2.Transrasvojen saantia ei laskettu kaupan tuotteista vaan KTL:n omista resepteistä. Jos esim. ihminen kertoi syövänsä 100g kaupan pipareita, niin KTL katsoo reseptistään, mitäs siihen pipariin nyt tulikaan. Jaahas, eihän siihen tule kuin siirappi, kananmunaa, voita ja sokeria. Noissahan ei ole transseja kuin voissa, todetaan. Hienosti syö Suomen kansa. Tai ranskalaiset perunat, eihän rypsiöljy, perunat tai suola sisällä transrasvoja. Mitäs väliä sillä, vaikka Suomalaiset pakastealtaassa myytävät ranskalaiset sisältävätkin transhappoja muita Euroopan maita enemmän :rolleyes:

Tiedätkö sä miten vastaava tutkimus tehtiin jenkeissä? Onko siellä tehty sama virhe, eli vaikka KTL:n määrittely bugittaa ja kertoo liian matalat arvot, niin siltikin saanti on täällä oikeasti paljon pienempi kuin jenkeissä? Anssi tossa mainitsi että todellinen arvo jenkeissä olisi suurempi kuin toi ensiksi raportoitu 6 grammaa joka vähän viittaisi siihen että samantyylistä mittavirhettä on sielläkin.

Siinä mielessähän kinastelu on hedelmätöntä että kukaan ei toistaiseksi kykene sanomaan tarkkaa arvoa jota keinotekoisten transien saannissa ei sopisi ylittää (no, 0 grammaa olisi yksi heitetty ehdotus). Tai jos kykenee niin olisi kiva tietää kuka ja millä perusteilla.

P.S: Onko kaikissa eineksissä transfatteja? Käyttävätkö kaikki eineksiä syövät suomalaiset paljon eineksiä/valmisruokia joissa on paljon transfatteja?
 
Näihin kuuluisiin TRANSFAIR-tutkimuksiin näytetään viittaavan täällä melko usein, which is nice. Samalla tuntuu kuitenkin olevan hyvin epäselvää, minkälainen tutkimus oli kyseessä ja kuinka se järjestettiin, puhumattakaan sen järjestelyiden tasosta. Sou, copypastean tähän nyt eräältä toiselta liikunta-alan forumilta ravitsemustutkija Patrik Borgin analyysin kyseisistä tutkimuksista:

"TRANSFAIR 1999

1. transrasvojen kokonaissaanti miehillä 2,3 g/vrk ja naisilla 1,9. Miehissä vähiten saanut 10 % sai 1,1 g/vrk ja eniten saanut 10 % sai 3,7 g/vrk. Naisissa vastaavat luvut 0,9 ja 2,9.

2. ylivoimaisesti yleisin transrasvahappo kaikkien maiden ruokavalioissa oli C18:1t, jota vastasi reilusti yli puolesta kaikkien transrasvahappojen saannista.

3. suurimmat suomalaisten transrasvojen lähteet ruokalajeittain: oils and fats (24 %), meat and meat producst (23 %), milk and milk products 15 %, voi 10 %, juusto 7 %. Lukuisille lopuille jäi alle 3 % osuuksia kokonaissaannista. Noissa luvuissa ei ollut eroteltuna kovetettuja rasvoja ja luontaisia transeja, mutta suurin kovetettujen transien lähde oli tuo eka ryhmä, jonka osalta tulee muistaa, että tutkimuksen toteutus oli 90-luvun puolivälissä, jolloin transien poisto leipämargariineista vasta alkoi. Teollisuusmargariinien transit tuossa tutkimuksessa näkyy käsittääkseni leivonnaisryhmän yms. saanneissa.

TRANSFAIR 2000

1. Ne, joilla kokonaistransrasvahappojen saanti oli suurinta, ei ollut erilaisia lipiditasoja (HDL, LDL, LDL/HDL) kuin niillä, joilla se oli vähäisempää.

2. Yksittäistä transrasvahapoista C14:1t ja C22:1t olivat yhteydessä epäedullisiin lipidimuutoksiin (kaikki yllä mainitut mittarit), muut transit eivät. Koska näiden transien suhteellinen osuus kokonaistransien määrästä oli varsin pieni (n. 5 %) niin ei ihme ettei kokonaistranseilla näyttänyt olevan riskiä.

Muissa tutkimuksissa on nähty, että yleisin transrasvahappo c18:1t olisi lipidivaikutukseltaan epäedullinen mutta tässä tutkimuksessa sitä ei todettu.

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että saannit ovat keskimäärin vähäisiä ja huomio pitäisi kiinnittää myös tyydyttyneen rasvan saanteihin, joka tutkimusaineistoissa oli suositeltua suurempaa.

Jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä mutta tulokset olivat siis nuo.



Transrasvat analysoitiin kaupan hyllyiltä haetuista tuotteista - mukana oli myös tuotteita teollisuuden raaka-aineista ja olisin ihmeissäni, jos siellä ei ollut teollisuusmargariineja. Tuotteet valittiin siten, että ne edustavat yli 95 % suomalaisten rasvanlähteistä.

Tämän jälkeen tuotteista analysoitu tieto transrasvasta upotettiin mukaan 3 vuorokauden ruokapäiväkirjoista saatuun ruuankäyttödataan. Näin sitten saatiin arvio transrasvan saannista.

Kyllä tuo on ollut minusta erittäin tyylikäs tutkimus. Kaikissa tutkimuksissa on aukkoja ja jos niitä haluaa spekuloida, niin ensimmäisenä tulee mieleen aliraportointi joka kohdistuu yleensä herkkuihin eli mm. kekseihin ja leivonnaisiin joissa kovetettuja kasvirasvoja on. Aliraportointia on aina jonkin verran, mutta tuossa tutkimuksessa heidän omien analyysien ja energiansaantilukemien perusteella aika vähän - joka tapauksessa tuosta voi olettaa hienoista transrasvan saannin aliarviota.

Lisäksi tuotteet on kerätty jo liki vuosikymmen taaksepäin mutta jos jokin suuntaus on ollut, niin se on ollut kovetettujen kasvirasvojen vähenemiseen niiden huonon maineen vuoksi - se puolestaan tarkoittaisi, että tutkimusyliarvioi saantia. Muitakin ongelmia voi olla analysoitujen tuotteiden edustavuudessa jne mutta sellaista se aina on tutkimuksissa. Kun noi vedetään yhteen, niin eiköhän tulos kohtuullisesti osu tähän päivään.

Kriitikko kiinnittäisi myöskin huomiota siihen, että useimmissa maissa mukana tutkimusryhmässä on teollisuuden edustaja. Se on saattanut olla tarpeellista tutkimuksen toteuttamiselle, mutta aina se jättää sen pohdinnan onko se vaikuttanut tuloksiin. Minä kuitenkin satun luottamaan ko. suomalaistutkijoihin.

Siellä oli kudosnäytteet. Transrasvan saantiarviolla ja niiden määrällä kudoksissa oli yhteys - ei voimakas, mutta riittävä antamaan kuvan että arviot ei nyt ainakaan ihan pielessä ole. "

Yeah. 'nuff said&done. ;)
 
Counani sanoi:
Voidaanko tästä nyt myös samantien vetää johtopäätös, että ketoosi on ainakin näin pohjoisessa asuville ihmisille, ellei kaikille ihmisille normaalitila, koska (lajin selviämiseen tähtäävä) evoluutio on aikojen saatossa muokannut ihmisen elimistön hyödyntämään lähinnä eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa?

Dietaarinen ketoosi on todellakin normaali fysiologinen tila.
 
No kiitos nyt tuosta Patrikin tekstistä. Minulle jäi kyllä muutama asia epäselväksi:

-Jos kerran Suomessa olisi tutkittu transrasvojen määrä kaupan tuotteista, niin miksi noita kaupan valmistuotteiden mikro-ja makroravinnepitoisuuksia ei voitu laittaa fineliin? Mitä salailtavaa?
-Finelin 2880 euroa maksavalla paketilla näkee joidenkin raaka-aineiden kokonaistransrasva pitoisuudet. Miksei esim. elaidiinihappoa ole eritelty muista transseista, vaikka se vaikuttaakin erikoisen ikävältä?

lainaus lähteestä: http://www.efsa.eu.int/science/nda/nda_opinions/588_en.html

"Dairy and beef fat typically contains around 3-6% TFA (wt. % of total fatty acids), while levels in lamb and mutton can be somewhat higher. The TFA content in margarines and fat spreads may vary considerably, depending on the proportion of partially hydrogenated oils used. Data from the TRANSFAIR study carried out in 14 European countries during 1995-96 showed that soft spreads generally had TFA contents ranging from below 1% up to 17%, while hard stick margarines contained somewhat higher levels. Data from more recent analyses show that TFA levels in most edible fats are below 1-2%. In many cases this reduction has been accompanied
by an increased level of saturated fatty acids (SFA). The TFA content of bakery products (rusks, crackers, pies, pirogues, cookies, biscuits, wafers etc), as well as some breakfast cereals with added fat, French fries, soup powders and some sweets and snack products, may vary considerably (from below 1% up to 30% of total fatty acids) depending on the type of fat used. Vegetable oils and liquid margarines have a low proportion of TFA, usually below 1%."

Mutta tuohon suomen rajallehan ne pysähtyvät ja Suomi on transsivapaa valtio. :kippis1: Kun katsoo listaa niin JOS ajatellaan että JOS tyypillinen Suomalainen söisi vain kauniisti puhtaista raaka-aineista valmistettavaa ruokaa niin saahan sen arvioitua aika vähäiseksi. Mitä sensijaan nykytrendin mukaan suuri joukko suomalaisia popsii? On niin kiva tehdä kauniita arviolaskelmia transienkin saannista kun käyttää niitä JOS sanoja oikein paljon. Eli minä en kyllä millään usko noita Patrikin postaamia lukemia.

- Tuon jos luette läpi, niin en saa vastakauksia n.vuoteen :) Mutta tuon pläjäytyksen kaavio 9 on ihan katsomisen arvoinen ;)
http://www.efsa.eu.int/science/nda/nda_opinions/588/opinion_nda09_ej81_tfa_en1.pdf
 
Viikot ajattelin ketoilla ja sitte tankkailla sunnuntaisin. Mitenkäs voikos tossa kroppa kuivaa liikaa tai jotai muuta paskaa tulla? Efuilla varmaan no probs. :evil:
 
Juo vettä paljon, vedä vitamiini/kivennäisaine+magnesium/kalsium komboja 1-2 x vrk. Kerropas kun olet aloittanu, tuliko kramppeja yms.
 
Luin jenkkiforumilta, että low-carb toimii paremmin. Tauriini+vitamax oli alussa kehissä ja mineraalisuolaa jatkossa. Ei kramppaillu ollenkaan. Kaliumia tuli tarpeeksi herasta, munista ja rahkasta.
 
Hyvä kuulla. :)

EDIT: Siellä sanottiin että ketosta ei ole mitään parempaa hyötyä verrattuna hyvä/vähähiilariseen safkaan dietillä.
 
Mielenkiintoista(joskaan ei mitään mullistavaa) dataa pätevässä tiedeläpyskässä, olkoonkin Sears mukana. :D

Astrolle:

"Participants and study design

Sedentary, overweight men and women [aged 20–60 y; body mass index (BMI; in kg/m2) > 25] were screened for diagnosed disease and use of prescription medications. Participants (n = 20) were stratified by age, sex, and BMI and randomly assigned to 1 of 2 experimental diets: the ketogenic LC (KLC) diet or the low-fat, nonketogenic LC (NLC) diet.
All participants gave written informed consent. The Institutional Review Board of Arizona State University approved the study protocol.

During the 6-wk feeding trial, all food and beverages were provided to participants, who remained sedentary. Hot lunches were prepared and served to participants Monday through Friday at the test site. Breakfast, dinner, and weekend meals were prepared and packaged for participants to take home. After the 6-wk trial, participants were instructed to continue following their diet plan (KLC or NLC) on their own for 4 wk. A registered dietitian discussed the diet details with each participant and provided daily meal plans and recipes for these 4 wk.

Before the start of the trial and at weeks 2 and 6, participants provided a 24-h urine sample; the next morning, resting energy expenditure (REE) was measured after a 12-h fast and a 24-h avoidance of light-to-heavy activity. A fasting blood sample was collected from participants at trial weeks 0, 2, and 6.
Experimental diets

The protein content of the 2 experimental diets was comparable— 30% energy—but the KLC diet was high in fat (60% of energy; saturated fat, 21% of energy) and very low in carbohydrates (beginning with 5% of energy), whereas the NLC diet was low in fat (30% of energy; saturated fat, 9% of energy) and carbohydrates ( 40% energy). The carbohydrate content of the KLC diet was increased by 5 g/wk in weeks 3–6, and subjects following this diet were instructed to consume 40 g carbohydrates/d during the self-monitored phase of the trial. The NLC diet had 67% of the recommended dietary intakes for the micronutrients; the KLC diet was less nutritious: fiber, vitamin E, folate, iron, magnesium, and potassium were <67% of recommended dietary intakes.

All participants were provided a daily multivitamin and mineral tablet beginning at the second week of the 6-wk trial. Within diet groups, participants consumed similar meal plans, but daily energy intakes were individually adjusted by altering portion size to provide 70% of that needed for weight maintenance."

:kippis1:
 
voisko joku aina taviksille tiivistää suomen kieleen? ei oikeesti onnistu tuo supertieteellisen tekstin lukeminen lukion enkulla, vaikka 8 onkin.
 
Hiukan sivuten tuota tutkimista, onko miten yleistä että lopputulokset mitataan ns. tasavertaisesti, eli uhrit olisi jonkinlaisella tasaus jaksolla diettien jälkeen että voisi 99% sulkea painon vaihtelut esim. eri diettien nestetasapainoon tai lihasglykogeeniin vaikuttavien tekijöiden osalta? Sama olisi varmaan aiheellista esim. placebo vs. kreatiini tutkimuksissa..
 
Milloin tuolla ketolla voi siis pitää sen ekan hiilaripäivän kun nyt on kuusi päivää takana ja tekis mieli päästä jo hieman ahtamaan sapuskaa :D
 
Yksi tapa on tankata 1-2 päivää viikonloppuna lähes pelkästään hiilaria. Eli kakkea mahdollista mitä mieli tekee. Mie en ainakaan laskenut mitään, koska normipäivinä annokset jäi aika vähiin kun ei maistunut ja tankkauspäivinä ei taas pystyny syömään kovin paljoa kun tuli insuliinihässäkkä ja ja ähky olo. MUtta treenit kulki.
 
Onko siinä mitään järkeä?

Onko kenelläkään kokemuksia ainakin kuulostaa ihan hyvältä, eikä pitäisi paljoa lihasmassaakaan viedä. Saa ainakin proteiinia tarpeeksi:hyper:

Pitäisi saada paino jonnekin 90 tienoille... tällä hetkellä 102 :itku:

[mod]Päivitys aloituspostiin Vilun keräämällä tietopaketilla. -JohnnyB[/mod]

Ketoosi on ketogeeninen tila, jossa ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla, johtuen hiilihydraattien puutteesta. Maksan glykogeenivarastot (hiilihydraatit varastoituvat maksaan ja lihaksiin glykogeeniksi, tosin lihaksista sitä ei enään pysty juurikaan purkamaan glukoosiksi, joten ei vaikuta ketoosiin) tyhjenevät noin 12-24h sisällä ilman lisätäydennyksiä, jolloin keho alkaa etsiin vaihtoehtoisia energianlähteitä perus elintoimintoihin mm. glukoosiin. Tällöin ketoaineiden tuotanto lisääntyy, joka johtaa yleensä muutamassa päivässä "ketoosiin". Ketoosissa siis elimistö käynnistää glukoneogeneesin joka tuottaa aminohapoista, rasvojen glyserolista ja maitohapoista glukoosia. Glukoneogeneesin rinnalle käynnistää ketogeneesi, jolloin gluukosia ei tarvitse tuottaa niin paljon, joka säästää aminohappoja. -> Maksa alkaa tuottamaan vapaista rasvahapoista ketoaineita, joita keho käyttää pääasiallisena energianlähteenä = Rasva alkaa palaan :)

Ketoositilan voi tarkistaa esim. apteekista saatavilla ketostixeillä, tai kuunnellen omaa kroppaansa. Yleensä siirtymävaiheessa kannattaa mättää rasvaa suhteellisen paljon naamaan, jolloin kroppa oppii nopeammin käyttämään rasvaa energianlähteenä. Ensimmäiset pari päivää voi olla vähän väsynyt ja nuutunut olo, mutta olo piristyy kun ketoaineiden tuotto vilkastuu. Ketoosin rajaa on yleisesti pidetty max. 20g hiilihydraattia/päivä, johtuen varmaan Atkinsin dieetin määrittelemästä rajasta siirtymävaiheessa, mutta tämä on todettu useasti täälläkin hyväksi rajaksi. Toki ketoosiin pääsee vielä ~50g hiilareilla useat, mutta silloin ne tarvii ajoittaa jo oikein, jotta eivät pääse juurikaan varastoitumaan maksaan, vaan lihaksiin.

Elikkä lyhyesti: Ketoosiin pääsee vaikka 5000kcal, kunhan hiilihydraatit ovat alhaalla. Mitään pussikeittodieettejä en ketoosidieetiksi suosittele, vaan ihan kunnon ruualla, pitäen vaan hiilihydraatit alhaalla. Ja kyllä, usko pois, ruokaa on paljon ilman hiilihydraatteja, ei muutakun kaupan hyllyille pakkausselosteita tutkimaan.

e. Ketoosin tunnistaa parhaiten parisuhteessa elävät ihmiset, jolloin puoliso alkaa valittamaan pahan hajuisesta hengityksestä, ketoaineiden tuottaman asetonin takia.
fedit. Tekstistä varmaan löytyy joitakin virheitä, mutta korjailkoot, joku jos näkee tarpeelliseksi.

Jatketaan vielä edelliseen ja koitetaan muodostaa semmonen ketoosi-for-dummies posti. Eli niistä hiilareista. Jos nyt ajatellaan, että mennään n.20g/päivä, moni suosittelee ottamaan nuo hiilarit ennen reeniä buustatakseen verensokeria ja toiset taas reenin jälkeen nopeuttamaan palautumista. Oma mielipide on se, että jos ketoosi toimii kunnolla, ei mitään 10g "sokeribuusteria" tarvita ennen reeniä, eikä myöskään reenin jälkeen. Ketonien pitäisi hoitaa kyllä palautuminen, ainakin jossain määrin, ei toki niin hyvin kun ilman dieettiä, mutta välttävästi. Mieluummin säästän tuon hiilarimäärän tasaisesti jaettuna ruokailuihin. Parin viikon lihansyönnin jälkeen on ilo heittää vaikka 12g hiilaria sisältävä vihannessekotuspussi siihen pihvin kylkeen.

Sitten ruokiin: Ravintopuolelta löytyy VHH-safkat ketju, jossa jonkunverran hyviä reseptejä, kun jauheliha-kananmuna kombo alkaa tuleen korvista pihalle. Pääosin siis ruoka koostuu lihasta, kanasta, kalasta, kurkusta, kananmunista, pekonista, öljyistä, kinkuista, meetwurstista, vihreistä, juustoista ym vihanneksista. Hedelmät voi melkein unohtaa. Aromisuolasta ja makeutusaineista on erinäkösiä väitteitä, katkaseeko ketoosin vai ei. Omalla kohdalla menee ainakin 1,5l Zero Colaa päivässä ongelmitta.

Viinan kanssa ei suositella kauheesti läträttävän ketoosilla, pienet määrät on ok, mutta kunnon ränni voi johtaa hengenvaaralliseen ketoasidoosiin. Tilastojen mukaan ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen kuolee 8% sairastuneista, joten kannattaa olla tarkkana. Jos on isot juhlat tiedossa, niin päivää/paria päivää aikasemmin kannattaa tankata maltilla hiilareita kroppaan. Ketoosilla muutenkin kolisee alkoholi aika lujaa, joten maltilla

Hiilaritankkauksia voi ja kannattaa pitää sillontällön, tosin osa ei pidä ollenkaan. Joka viikko ei kannata ketoosia katkasta, mutta vaikka joka toinen. Tällöin päivän aikana hiilaria naamaan ja mahdollisimman vähän rasvaa.

Aluksi rasva/proteiini suhdetta suositellaan sinne 70/30% tuntumaan, josta voi alkaa pikkuhiljaa karsimaan rasvaa pois. Huomaa kuitenkin laskiessa, että 1g rasvaa on n. 9kcal ja 1g proteiinia 4kcal, joten esim 70g rasvaa ja 30g proteiinia ei ole 70%/30%.

Roinaamisesta ja ketoosista yhdessä en tiedä mitään, joten joku muu saapi kertoa tästä. Mutta eiköhän näillä alkuun päästä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
On kokemusta. Saa nesteet ja kivasti rasvaakin pois, mutta molemmat tulee takaisin tuplanopeudella kun yrittää siirtyä takaisin ns. normaalille ruokavaliolle - oli sitten pluskaloreilla tai ei. Enpä lähtis suosittelemaan, mikäli ei ole tarkoitus elää lowcarbilla/ketolla sitten pidempäänkin. Kolmen vastaavan dieetin perusteella olen tähän johtopäätökseen tullut. Dieetatessa se aina tuntuu hyvältä idealta (ja mulla toimii myös todella hyvin, on helppo noudattaa ja fiilis dieetillä on loistava), mutta näin jälkikäteen vois sanoa että enpä montaa asiaa tässä elämässä niin paljon kadu kuin sitä, että on tullut aina hypättyä sinne ketolle jossain vaiheessa...

:wall:
 
.. mutta näin jälkikäteen vois sanoa että enpä montaa asiaa tässä elämässä niin paljon kadu kuin sitä, että on tullut aina hypättyä sinne ketolle jossain vaiheessa...

:wall:

Kerroppa tarkemmin miksi kaduttaa? Mä kyllä tiedän, että tuolta ketolta "normaaliin" ruokavalioon siirtyminen on suurin piirtein yhtä helppoa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä. Pitää olla toooosi tarkkana sapuskojen kanssa alussa. Mutta sen suurempia haittoja mä en ole löytänyt.
 
Niin juuri ajattelin tässä elää low-carbilla pitempäänkin sen jälkeen... ja sitten hakea suhteen hiilari/protsku/rasva millä ei tulis kauheasti läskiä lisää, vaan ihan sitä ihteänsä... nyt viikko dieettiä takana ja niinkun moni väittää ettei jaksa treenata ketodieetillä, niin mulla ainakin treenit kulkee ihan hyvin :whip:
 
Back
Ylös Bottom