Se ei varmaan olekaan mikään helpoin temppu alkaa järjestelmällisesti testata eri lihasryhmiä eri tavoin riittävän pitkään, ja sovittaa niistä vielä joku järkevä treenijako. Ite kyllä pitkään ihmetelly että suurin osa salillakävijöistä varmaan jatkaa elämänsä loppuun jollain kolmijakoisella, rinta-selkä-jalat-tyylisellä jaolla.
Siihen on syynsä. Sitä sanotaan palautumiseksi, noin yleisesti, se tarkoittaa, että annetaan lihaksen palautua ensimmäisestä treenistä ennen kuin tarjotaan sille uusi, jotta se kehittyisi eikä kutistuisi. Jos esim. treenaa ensin rinnan ja kädet vaikka maanantaina, niin ne on harjoituksesta arat eli toipumassa vähintään keskiviikkoon asti, eli et pysty tekemään selkä-hartia treeniä kuin vasta to-pe, koska treenisärky pilaa liikeradat, väsyneet ojentajat ja hauiksen ei kestä toistoja jne.
Siksi on hyvä tehdä ne jalat keskellä viikkoa, ei haittaa mitään. Sitten jos ottaa minkä tahansa muun jaon, täytyy tehdä kompromissejä liikevalintojen suhteen, treenin raskauden suhteen jne. jotta voi optimoiden sen palautumisen, ja siinä sitten riittääkin tekemistä. Esim. jos penkkaa täysilä 2 x viikkoon, niin se tulisi nykytiedon mukaan jakaa niin, että ekassa treenissä esim, ylärinta ja sille apuliikkeet viparit jne. vinopenkissä, tokassa treenissä tasapenkki ja sille apuliikkeet niin, ettei yritäkkään rasittaa sitä ylärintaa mitenkään.
Sitten jos ei jaa, niin uusi treeni kesken palautumisen vie sitä tulosta pois, ei tuo sitä lisää. Se on vähän kuin yrittäisit pumpata vuotavaa rengasta, aina sinne jotain jää, mutta aina myös jotain tuleee ulos. Siksi sillä treenijaolla varmistetaan se, että se kehitys joka on vaivalla hankittu, ei vuoda pois...
Ja jos et tunnista sen harjoitussäryn ja treenin yhteyttä, niin sitten kannattaisi pohtia sitä, miksi oikein treenaa millään jaolla? Kun lihasta rasittaa, seuraa tila jota kutsutaan hypertrofiaksi, ts. lihassolut on kuluneet ja keho korjaa niitä vahvemmiksi ja paksummiksi. Sen kuuluu tuntua kehossa lihassärkynä, liikekipunakin, ko. lihasta liikuttaessa. Sen kuuluu olla niin, se ei toki ole mikään tavoite, vaan tapa jolla sinulle kerrotaan, että palautuminen on kesken. Jos sitä tuntuu, hyvä, jos sitä ei tunnu, pitää tietää miksi ei. Eli joko tahallaan tai vahingossa treenaat niin, ettei hypertrofiaa kehity = heikkotehoinen treeni = heikkotasoinen kehitys.
Jos sitä tulee aina aivan vitusti, vaikka treenaa säännöllisesti, niin treenaat liikaa joko määrälisesti, ajallisesti tai liian usein = treenaat lihasta pois kehosta = ei ole hyvä idea, lainkaan. Siksi kannattaisi olla tieto ja kokemus, jolla sovittaa se treenin ja palautumisen määrä omalle keholle ja treenille sopivaksi, jotta saa optimituloksen. Ei treeniä liian usein, ei treenissä liikaa sarjoja, eikä sarjoissa liikaa kuormaa per toisto..
