🔥 POHKEET PAUKKUMAAN!!! 🔥

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Vispe
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 POHKEET PAUKKUMAAN!!! 🔥

Meta description: Tehokkaimmat harjoitteet, tekniikat ja rutiinit, joilla pohkeet kasvavat ja räjähtävät eloon.


Jätä raza ne sählyn peluut pois, niin ei tartte kärsiä :D

Tai sitten vaan jatkat nykysellä reenityylilläs ja ootat, että kroppas tottuu eli sekä kunto kasvaa, että massa pienenee sopivaksi. Sähly ei oo isojen poikien peli, koska oli sitten läsää tai lihasta, massa hidastaa.
 
Toi 100 tai 100+ toistoa pohkeille on muuten varma tapa tuhota ne käyttökelvottomiksi moneksi päiväksi.

Mä teen aina joskus pohjenousuja seisten ihan vaan omalla painolla - päivästä ja vauhdista jne riippuu paljonko, mutta yleensä 110 ja 140 välillä. Muuta ei tarvitse ja varmasti on jonkinlainen ärsyke taas annettu pohjeraukoille.

:kippis1:
 
Itte käyn 2-3 kertaa viikossa potkunyrkkeilyssä ja siinä, jos jossain on parasta jumppaa pohkeille. Treenit kestaa 1h 15 min ja siitä ajasta noin 90 % on pohje rumpaa. Sama tietysti koskee esim. nyrkkeilyä. Tietysti noita löytyy myös muita, mutta pari mainitakseni.
 
Muistelen tässä omia pohjekipujani. Tilanne oli melko vastaava. Piiiiiiitkän treenitauon jälkeen otin tulisen pohjetreenin vastaavin seurauksin. Oireet olivat sikäli erilaiset, että en saanut kantapäitäni maahan koska pohkeet kiristivät niin pirusti. Muutama päivä piti kulkea "varpaillaan" kuin balettitanssija;). Toinen paikka, jonka voi yhtä kipeäksi saada on habat. Ei tunnu kovin kivalta jos kättä ei voi muutamaan päivään suoristaa.

Mikko
 
Mulla oli sama juttu...

pari vuotta sitten ku kävin punttitreenin ohess pikajuoksutreeneissä pari kuukautta( siks että pääsin kisoihin) Sitte jossain vaiheessa tuli akillesjänteet kipeiksi, jatkoin trrenejä. Ja sitten yks päivä ku heräsin, pohkeet oli vitun kipee,kummat, ja tod. isot( olin ylpee niistä) en kuitenkaan päässy kunnolla käveen, mutta pitihän niitä käydä esittelemässä :)
 
Originally posted by Mico
Toinen paikka, jonka voi yhtä kipeäksi saada on habat
Asiasta toiseen, millaisella treenillä toi onnistuu? Mulla on ongelmia saada hauberit kipeeksi, ainut osa joka tulee mulla kipeeksi tiukasta habatreenistä on siinä kyynärtaipeen alueella mutta itse habalihas ei ikuna? Muilla lihaksilla ei tälläistä ongelmaa ole. Ja siltä se hauberi muuten näyttääkin kokonsa puolesta :(
 
Itekin onnistuin joskus tuhoamaan pohkeeni aika hyvin. Olin kesätöissä postinjakajana ja kun lajittelunopeus ei ollut maailman kovin, niin homma piti tietenkin paikata piirillä.. Eli juoksin koko lenkin läpi, muutama kymmenen rappukäytävää juostuna tekee ihmeitä pohkeille. Sitä tuskaa ei pysty kuvailemaan.
Tylyintä oli se, ettei tietenkään voinut jäädä toipumaan, vaan piti toistaa sama homma seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana, jne.

En tiedä, johtuuko tuosta, vai missä ole pohkeeni paskaksi laittanut, mutta vasenta pohjetta en pysty jännittämään lähes lainkaan silleen ilman painoja. Jotenkin ei ole kontrollia lihakseen lainkaan... :confused: Oikea pohje kyllä toimii normaalisti.
Ja kokoero on myöskin huomattava, oikean jalan eduksi... Ihme homma.


Jos jollain on vaikea saada tuntumaa pohkeisiin, niin ei muuta kuin postinkantajaa tuuraamaan kerran-pari viikossa...
 
Smithissä nousuja

Pohkeet tottuvat kyllä, ja kroppa myös.
Pohjetreenejäkin on kiva vaihdella parin viikon välein, ettei ala maistua liian hyvältä. Yksi suosikki on pohjenousu Smith-koneessa, painoa niskaan puolisentoista kertaa oma paino ja kolme kymppiä minuutin palautuksin - siihen päälle vapaita nousuja kiihdyttäen ja kiristävä "pomppu" loppuun.

Parin viikon jälkeen alkaa pelittää hyvin, ja sitten on aika vääntää pohkeet prässillä ja yhden jalan nousuilla jne.:cool:
 
Re: Smithissä nousuja

Originally posted by Salidyykkari
Pohkeet tottuvat kyllä, ja kroppa myös.
Yksi suosikki on pohjenousu Smith-koneessa, painoa niskaan puolisentoista kertaa oma paino ja kolme kymppiä minuutin palautuksin - siihen päälle vapaita nousuja kiihdyttäen ja kiristävä "pomppu" loppuun.


Jep, Smith -koneessa itsekkin pohkeeni tuhosin pudotussarjoilla niin, että aloitus n. omalla painolla ja siitä sitten painoja levy kerrallaan vähemmäksi sitä mukaa, kun puhti pohkeista loppuu - ilman palautusta niin monta sarjaa, että sata toistoa tulee täyteen.
Nyt alkaa jalat olla taas kunnossa, mutta sunnuntaina jäi vielä pohkeet jalkatreenistä pois, kyykky kulki jo ihan kivasti. Ja eilen kirmattiin taas salibändipallon perässä kuin nuori orhi konsanaan.

Ja tänään penkkiä penkkiä prkle :)
 
Antoisan olkapää+ojentajareenini päätteeksi ajattelin rykäistä muutaman setin pohkeille (jääny vähän vähemmälle, mutta muuteen reenaan jalat tunnollisesti) ja niinpä lastailin erittäin kevyt aloituspainot masiinaan. (stimuloin siis Jutiloitani istuen) Ensimmäistä sarjaa aloittaessani vasen SOLISLUUNI rupesi vihlomaan sitte niin saatanasti!!!! Oli siinä muilla varmaan naurussa pitelemistä kun samaan aikaan kiroilin ja nauroin hysteerisesti että mitä vittua! Oli pakko jättää leikki kesken ja lähtee himaan. Asentoni oli ihan normaali, en siis seissyt siinä päälläni tai harrastanut muutenkaan tuhannen ja yhden yön asentoja. Kai se rupee seuraavaksi vihlomaan epäkkäitä kun teen vatsoja.....
Että tämmöstä tälläkertaa :)
 
Sehän on kovan reenin merkki kun tulee rintaa reenattaessa selkä kipeeks, sanos amisjätkä! :D
 
Sunnuntai:
Pain menee salille ja treenaa jalat. Vaihtelun vuoksi Pain heittää tankoon astetta isommat painot ja tekee pohkeet pitkästä aikaa smithissä seisoen. 3x15, hyvä pumppi päälle. Heteromies ei venyttele.

Maanantai:
Rintapäivä, muuten lepoa. Pohkeissa kiva polte. Ehkä jopa vähän tavallista kipeämmät...

Tiistai:
Pain on töissä. Pain seisoo kymmenen ja puoli tuntia tuulikaapissa ottamassa ihmisiä vastaan ja harmittelee kylmää viimaa joka pyyhkii lattianpintaa pitkin. Pohkeet alkaa iltapäivästä tuntua hieman, hmm, kireiltä. Koko aikana ei tietenkään tule pahemmin käveltyä...

NYT:
Pain eteni bussipysäkiltä kotiovelle hulpeassa maailmanenätysajassa 35min. Ei siinä mitään, mutta kun bussipysäkki nyt sattuu olemaan rappukäytävän edessä. Ylittäessään kynnystään kontaten, Pain päästi sarjan hyvin voimakkaita manauksia. Tämä ei suinkaan johtunut eksistentiaaliangstista tai koko päivän jatkuneestaa "ihatemylifeihatemylifeihatemy.."-mantran hokemisesta, vaan siitä, että yksi Painin lihasryhmistä päätti sanpoa vuokrasopimuksensa irti. Manauksista suuttunut naapurin kurppamummo päätti lyödä Painia napakasti pohkeeseen käsilaukustaan löytyvällä kaapelipampulla, mutta hyppäsi hissikuiluun nähtyään kaapelipampun hajoavan atomeiksi osuessaan Painin pohkeisiin äänen, jota voi kuvailla aionoastaan "kilahdukseksi", säestämänä. Päästettyään asian johdosta testosteronia uhkuvan primaarirääkäisyn "V***U ST***A PERK*LE!!!" Pain tuupertui lattialle. Herättyään kahden tunnin kuluttua Pain raahautui lääkekaapille ja hieroi kaksi tuubia mobilaatia pohkeisiinsa. Kolmannen Pain otti sisäisesti.

Tällä hetkellä kirjoitan tätä lattialla maaten, jalat taipuneina pohkeista 176'3 asteen kulmaan, silmät kiinni kielelläni näppäimiä painellen.



SIIS OIKEESTI EI VOI OLLA TÄLLÄISTA KRAMPPIA! Pitää vissiin nukkumaan mennessä päättää missä asennossa haluaa huomenna olla, sillä uskon, että herättyäni pohkeeni ovat fossilisoituneet kiveksi.

Voiko kukaan auttaa jollain ihmekonstilla, vai soitanko duuniin, että vaihtaa pihalle kyltin "TELECOM 2002 JA NOTREDAMEN VASTAANOTTAJA".
 
Hmm.... Mielenkiintoista, pitäis kokeilla että saako tuollaista olotilaa itselle. :hmmm: (juu, en oo terve)
Ootko kokeillu kuumaa/kylmää vuorotellen niihin pohkeisiin?
Kevyt venyttely päälle ja käveleskelyä (sohva-jääkaappi väliä runsaasti). Eli saattas vähä aueta ja kävely vilkastuttais verenkiertoo.

Minä kyllä tosin nauttisin tuosta infernaalisesta olotilasta. :hmmm:
 
Tähän voisi muistuttaa tavasta jolla ne saa melkoisen varmasti tuohon kuntoon (jos sitä hakee).

Seisomaan kunnon korokkeelle, vaikka dippitankohässäkän yhteydessä on usein sellainen "lauta" joka on vielä päällystetty pitävällä materiaalilla. Vain oma paino ja tekee TÄYDEN liikeradan pohjenousuja - ei pysäytystä alhaalla, vaikka venyyykin ihan pohjaan asti , ylhäällä myös piikkiin asti ja kunnon puristus kun tulee ylätappiin - varsinaisesti kuitenkaan liikettä pysäyttämättä.

Eli non-stop -toistoja. Näitä niin kauan kun menee. Asettaa vaikka minimitavoitteen 100 ja jatkaa siitä vielä muutaman kymmenen. Tärkeintä on pitää liike jatkuvana ja ennen kaikkea välttää kiusausta nylkyttää lyhyttä liikerataa helvetinmoisella tempolla. Kipu alkaa usein jo 30-40 toiston kohdalla, mutta se on ylitettävissä.

Muuta ei pohkeille tällaisena päivänä tarvitse tehdä.
 
Heh, tuosta tulikin mieleeni kun olin tekemässä jalkaharjoitusta, tein juuri kyykkyä toista sarjaa kun puhelin pärähti soimaan.
Tietenkin ajattelin, että ehdin vastata puhelimeen kun jo kerran viimeistä toistoa suoritin. Puhelinhan on tietysti toisessa kerroksessa ja lähdin juoksemaan rappusia kiirellä kun olin laskenut painot telineille.
Ensimmäinen porras, jalat tuntuvat jäykiltä, mutta ei mitään ihmeempää... toinen porras jalat tuntuvat vieläkin jäykemmiltä ja jonkin verran kipua... kolmas porras, jalat tuntuvat vielä aikaisempaa raskaammilta ja kipu yltyy reisissä... neljäs porras kipu sen kun lisääntyy, mutta jalat liikkuvat vielä... viides porras, kipu alkaa olla sietämätön ja päätän pysähtyä, kun jalat eivät meinaa liikkua. Puhelimeen en ainakaan mene vastaamaan ja haukottuani henkeä jonkun aikaa päätin kääntyä takaisin kun sinne oli lyhyempi matka. Raahauduttuani takaisin sain 5-10 minuuttia reuntouttaa reisiä, että veri lähtee taas kiertämään.:D
Harjoituskin tuli tehtyä silti loppuun asti hammasta purren, mutta seuraavina päivinä jalkoja ei paljon tarvinnut taivutella, teki meinaan sen verran kipeää. Tämän jälkeen en heti sarjojen jälkeen ole ottanut turhia spurtteja.:p
 
Seisomaan kunnon korokkeelle, vaikka dippitankohässäkän yhteydessä on usein sellainen "lauta" joka on vielä päällystetty pitävällä materiaalilla. Vain oma paino ja tekee TÄYDEN liikeradan pohjenousuja - ei pysäytystä alhaalla, vaikka venyyykin ihan pohjaan asti , ylhäällä myös piikkiin asti ja kunnon puristus kun tulee ylätappiin - varsinaisesti kuitenkaan liikettä pysäyttämättä.

Niin, no, no niin...just noinhan mä niitä tein lisättynä vielä oma paino smithin tankoon..

Tänään kampesin sitten itseni sängystä hienolla heijariliikkeellä, mikä olisi aivan varmasti päättynyt alapuolisen naapurin keittiöön, jos olisin pienenä muistanut syödä aamupuuroni. Nyt ohimoni kuitenkin ystävällisesti pysäytti liikkeen yksiöni lattiaan.

Ei siinä mitään, venytin lihakset väkisin suoriks kuumassa suihkussa ja heitin sen jälkeen mobiilaaaatia sentin kerroksen ja sen jälkeen pohkeitten päälle villasukat, joista leikkasin kärjet auki. Oli muuten yllättävän hyvä keino, pystyi sentäs oleen töissä...

...polvet ja kyynärpäät on vaan vieläkin lumessa kotimatkasta. :evil:

DON´'T TRY THIS AT HOME!
 
Originally posted by Pain
Niin, no, no niin...just noinhan mä niitä tein lisättynä vielä oma paino smithin tankoon..


Mitenkään väheksymättä varmasti tehokasta ja (kivuliasta)pohjetreeniäsi:
en oikein näe tätä samanlaisuutta näissä kahdessa.. teitkö noin 120-150 toistoa putkeen?
 
Tottakai tein! Kai nyt jokainen itseään kunnioittava mies pystyy tekemään omapaino tangossa täydellä liikeradalla pysähtymättä pohkeita vähintään sen 150 toistoa - ja samaan aikaan hauiskääntöä vastaotteella ja dippiä peniksellä. :p








P.S Sori, jos edellinen meni vähän "tappotreenisi" pointin ohi, mutta olen todella väsynyt ja hysteerisessä tuskassa. Mutta pitääpä kokeilla tota sun tyyliäs heti ku selviän tästä...:hmmm:
 
Back
Ylös Bottom