🍗 Carnivore dieetti

[zakabara]

Entä jos juuri mikään kestävyystreeni ei ole mukavaa? Vilkaisin pikaisesti numeroita, gainsseihin riittää näköjään jo 5-10 minuuttia päivässä ja isompi määrä ei juuri hyödytä, elinaikaa ~3 vuotta lisää. Odotin vähän kovempia numeroita.

No voihan näitä numeroita tulkita näinkin. Riittää muuten yksi 6-10 toiston sarja voiman ja lihasmassan kehittämiseen.

 

[Overwhelm]

Cooper testi pitää sitten vetää valvotuissa olosuhteissa ja radalla, muuten testillä ei ole mitään arvoa. Cooper on yksi eniten feikatuista testeistä. Puheissa jokainen on vetänyt ainakin sen 3km. Sitten kun katsotaan intin tuloksia niin suurin osa ei juokse edes 2500 metriä ja 3km juoksee n. 5% varusmiehistä.

 

[Mike]

Eiks sen voi vaan vetää kamera lippiksessä kiinni ja aika juoksemaan videolle. 5 kierrosta on 2000m. Jos nyt joku aidosti luulee, että mä alkaisin kusettamaan. Mun on ihan turha juosta metriäkään, se on sama vaikka vetäisin 1500 tai 4500, niin väärin se kuitenkin on. Mun ei tarttenut kun puhua tästä aiheesta, niin mun perskärpäset ovat jo täysin psykooseissa, niin sairasta tää on nykyään.

 

[Non Serviam]

Cooper nyt on jonkun sortin virallinen mittari kestävyyskunnolle ja alkuperäinen haaste tais nimenomaan tulla sulta Mike. Eihän se ole kuin perua haaste ja jättää asia sikseen, kyllä se ihmisten mielestä katoaa viimeistään kun joku keksii uuden asian josta jankata.

Perskärpäset lienee kuitenkin aivan ansaittuja, sikäli kun esim zakabaran kohdalla lähdit ihan itse lyömään vettä kiukaalle. Väitteet juoksu/kestävyyskunnosta on nimenomaan pelkkää puhetta siihen asti kunnes ne on lunastettu. Totta se pitäis jo 50 eletyn vuoden jälkeen olla tiedossa, että ei maksa vaivaa huudella, jos ei halua että siihen huutoon joku vastaa.

 

[Mike]

Cooper nyt on jonkun sortin virallinen mittari kestävyyskunnolle ja alkuperäinen haaste tais nimenomaan tulla sulta Mike. Eihän se ole kuin perua haaste ja jättää asia sikseen, kyllä se ihmisten mielestä katoaa viimeistään kun joku keksii uuden asian josta jankata.

Perskärpäset lienee kuitenkin aivan ansaittuja, sikäli kun esim zakabaran kohdalla lähdit ihan itse lyömään vettä kiukaalle. Väitteet juoksu/kestävyyskunnosta on nimenomaan pelkkää puhetta siihen asti kunnes ne on lunastettu. Totta se pitäis jo 50 eletyn vuoden jälkeen olla tiedossa, että ei maksa vaivaa huudella, jos ei halua että siihen huutoon joku vastaa.

Se ei lähtenyt juoksemaan kun polvet paskana. Olis saanut näyttää juoksemalla miten laiska mä olen. Olisko ero ollut kuinka monta sataa metriä? Ei voida tietää kun ei lähtenyt mukaan. Mitä perskärpäsiin tulee, niin arvaas paljonko tää mun ketoosijuttu on aiheuttanut unettomia öitä. Mut pitää vaan tehdä kaikenlaisia juttuja lisää, koska ne hakkaa Pakkotoistoa ihan raivolla ja etsii mun sanomisia, se on aina Googlen silmissä hyvä juttu. Harvoin nyt ilmaiseksi saa tollaista levitystä, se maksais jonkusen verran jos ostais vastaavan kampanjan.

 

[Ropelipiä]

Turhapa sitä Cooperia on juosta jos ei kiinnosta. Mutta puoli vuotta rentoa harjoittelua, ja voisi mennä 2400m. Saattaisit jopa jäädä koukkuun juoksemiseen ja sitten voisit podcasteissa puhua miten hyvä ja terve olo siitä ulkoilusta tulee. Voisit myöskin todistaa, ettei maltillinen juoksuharjoittelu tuhoa kehonrakennuksen gainsseja. Ja että ketollakin pystyy juoksemaan.

 

[zakabara]

Se ei lähtenyt juoksemaan kun polvet paskana. Olis saanut näyttää juoksemalla miten laiska mä olen. Olisko ero ollut kuinka monta sataa metriä? Ei voida tietää kun ei lähtenyt mukaan. Mitä perskärpäsiin tulee, niin arvaas paljonko tää mun ketoosijuttu on aiheuttanut unettomia öitä. Mut pitää vaan tehdä kaikenlaisia juttuja lisää, koska ne hakkaa Pakkotoistoa ihan raivolla ja etsii mun sanomisia, se on aina Googlen silmissä hyvä juttu. Harvoin nyt ilmaiseksi saa tollaista levitystä, se maksais jonkusen verran jos ostais vastaavan kampanjan.

Jos viittasit tohon mun alla olevaan viestiin, niin mielestäni minä en kohdistanut viestiäni sinuun. Ja cooperista, siitä sanoin että hyvä sulle jos juokset sen 3k tai vähän alle. Se ei edelleenkään ole minulta mitään pois, vaan ainoastaan positiivista sun terveyden kannalta. Ja tosta sun juoksemisesta niin en ehkä suosittele, jos et halua kuunnella sitä vittuilua kun se on melko varma et sitä tulee juokset sitte paljon tai vähän. Minä en ole siitä vittuilemassa, kun mua ei muiden tulokset kiinnosta. Tai jos juokset, niin tee se omaks iloksesi ja näät mikä on tulos.

Mun kohdalla se terveyshyöty on se, että ilman hiilareita en jaksa/pysty vetämään 6-9h/vko kestävyysharjottelua, josta 1-2 vk2/mk treeniä, kahden viikottaisen punttitreenin lisäksi. Ja kestävyysharjottelua sen takia, että sillä saadaan se yksittäinen tärkein terveyteen / elinikään vaikuttava mittari nousemaan.

Eli voisko sit sanoa, että ketoilu / vhh on niille laiskoille ketkä ei viitti tehdä oikeita asioita terveytensä eteen parempi vaihtoehto kun hiilareiden syöminen?

Ja jos nyt avaan mitä tuolla laiskuudella tarkotin. Jos ketolla / vhh:lla tietyt veriarvot parannettua, niin hyvä. Kuitenkin tekemättä riittävästi ja riittävällä intensiteetillä kestävyysharjoittelua jättää osan niistä hyödyistä saamatta. Ja sitten taas toisinpäin, kun sitä kestävyysharjottelua on riittävästi mukana, niin ei tarvi ketoilla niiden arvojen eteen vaan voi syödä niitä hiilareitakin.

Edelleenkään mä en sano, että kaikkien pitäisi alkaa kestävyysurheilijoiksi, mutta terveyden kannalta sitä kannattaisi sisällyttää omaan tekemiseensä riittävästi, sekä kevyttä ja vähän sitä raskaampaakin. Ihan arjessa jaksamisen kannalta. Alla miksi.

"Kestävyyden kulmakivi: kapillarisaation merkitys

On helppo kuvitella, että voimakas sydän ja suuret keuhkot ovat kaiken a ja o kestävyyssuorituksessa. Mutta mitä tapahtuu, jos veri ei pääse perille lihaksiin, jotka sitä tarvitsevat? Siinä kohtaa astuu esiin kapillarisaation rooli. Kapillaarit ovat kirjaimellisesti viimeinen lenkki hapenkuljetusketjussa. Ilman niitä veri ei yksinkertaisesti pääse sinne missä sitä tarvitaan.

Kapillaariverkoston tiheys määrittää, kuinka hyvin lihas kykenee käyttämään sydämen pumppaamaa verta hyväkseen. Mitä enemmän kapillaareja, sitä laajempi ”kontaktipinta” hapelle, sitä lyhyempi matka veren ja solun välillä ja sitä pidempi viipymisaika, jonka aikana happi voi siirtyä kudokseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet selkeän korrelaation hiussuonitiheyden ja VO₂max-arvon välillä. Mitä enemmän kapillaareja, sitä korkeampi maksimaalinen hapenottokyky. Mutta vaikutus ei rajoitu vain maksimisuorituksiin. Runsas hiussuonitus vaikuttaa myös kykyyn jaksaa pitkiä suorituksia submaksimaalisella teholla – juuri sitä, mitä maratonilla, hiihtovaelluksella tai pitkällä lenkillä tarvitaan.

Hiussuonitus ja maksimaalinen hapenotto

VO₂max, eli maksimaalinen hapenottokyky, on monelle kuntoilijalle tuttu termi. Se kertoo, kuinka paljon happea keho pystyy ottamaan ja käyttämään maksimaalisessa rasituksessa. Mutta harvempi tulee ajatelleeksi, että tämä arvo ei riipu pelkästään keuhkoista tai sydämestä. Myös lihasten hiussuonitus rajoittaa sitä merkittävästi.

Korkean VO₂max-arvon saavuttaminen edellyttää, että lihas pystyy vastaanottamaan ja hyödyntämään kaiken sen hapen, mitä veri tuo mukanaan. Jos lihaksessa ei ole tarpeeksi kapillaareja, osa hapesta jää käyttämättä. Näin jopa loistava sydän- ja keuhkokapasiteetti voi valua hukkaan.

Siksi harjoittelussa ei riitä pelkästään hengästyttävät intervallit tai hapottavat mäkivedot. Pitkät, rauhalliset lenkit rakentavat juuri niitä kapillaariverkostoja, joiden ansiosta sydämen pumppaama veri ei mene harakoille, vaan jokainen punasolu löytää perille lihassoluun.

Kapillarisaatio ja palautuminen

Palautuminen on yksi harjoittelun tärkeimmistä osista – ja senkin taustalla piilee hiussuoniverkoston tehokkuus. Kun lihas väsyy ja siihen kertyy kuona-aineita, tehokas kapillaariverkosto auttaa kuljettamaan nämä kuona-aineet pois ja tuomaan tilalle uusia rakennusaineita, kuten aminohappoja ja happea.

Tutkimuksissa on todettu, että henkilöillä joilla on runsaampi kapillaariverkosto, palautuminen on nopeampaa intensiivisen rasituksen jälkeen. Sama pätee laktaatin poistumiseen: mitä enemmän kapillaareja, sitä nopeammin laktaattitasot laskevat ja pH normalisoituu.

Lisäksi hiussuonitus mahdollistaa paremman verenkierron harjoituksen jälkeen. Elimistö jatkaa ”huoltotoimia” vielä pitkään suorituksen päätyttyä, ja runsas kapillaariverkko toimii kuin jakeluverkosto, joka kantaa korjaavat molekyylit sinne missä niitä tarvitaan. Tämä on myös yksi syy, miksi aktiivinen palautuminen – kevyt liike suorituksen jälkeen – on tehokasta: veri pääsee virtaamaan ja korjaamaan kudoksia juuri sen verkoston ansiosta, jota olet rakentanut lenkki lenkiltä.

Tehokas kuona-aineiden poisto

Kovassa suorituksessa lihaksiin kertyy kuona-aineita, erityisesti laktaattia ja vetyioneja. Ne muuttavat lihaksen sisäistä ympäristöä happamaksi, mikä heikentää voimantuottoa ja aiheuttaa väsymystä. Mutta mitä jos näitä kuona-aineita voisi huuhtoa pois tehokkaammin?

Hiussuoniverkosto on tässäkin avainasemassa. Kun kapillaaritiheys on korkea, veri pääsee virtaamaan lihaksessa useampia reittejä pitkin. Se tarkoittaa suurempaa kontaktipintaa, hitaampaa virtausta (eli pidempää aikaa kuona-aineiden poistoon) ja nopeampaa pH:n palautumista normaaliksi. Käytännössä siis palautuminen nopeutuu, ja seuraava harjoitus onnistuu paremmin.

Nopeampi lihasvoiman palautuminen

Raskaan harjoituksen jälkeen lihakset ovat hetkellisesti heikommassa tilassa: voimantuotto on alentunut, koordinaatio saattaa olla heikompaa ja lihassäikeissä esiintyy mikroskooppisia vaurioita. Tällöin tehokas ja nopea palautuminen nousee arvoon arvaamattomaan – ja siinä hiussuonitus on jälleen kerran avaintekijä.

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä parempi kapillaaritiheys lihaksessa on, sitä nopeammin se palautuu rasituksesta. Tämä johtuu useista syistä:

• Kuona-aineet poistuvat tehokkaammin, koska veri pääsee kiertämään laajemmin
• Happi ja ravinteet kulkeutuvat nopeammin väsyneisiin lihassäikeisiin
• Korjaavat prosessit käynnistyvät aiemmin ja etenevät tehokkaammin

Ajattele hiussuonistoa kuin kunnallistekniikkaa: jos kaupungissa on riittävästi vesiputkia ja viemäriverkosto toimii, vesi tulee ja jätevesi poistuu nopeasti. Mutta jos verkosto on suppea, syntyy tukoksia ja viiveitä – aivan kuten palautumaton lihas voi jäädä tukkoiseksi ja jäykäksi useiksi päiviksi.

Erityisen mielenkiintoista on, että hyvän hiussuoniverkoston omaava urheilija voi saada suuremman hyödyn myös kevyestä aktiivisesta palauttelusta. Jo pieni liike saa veren kiertämään tehokkaammin ja vie kuona-aineita pois. Tämän vuoksi verryttely ja kehonhuolto eivät ole vain päälle liimattuja rituaaleja – ne ovat osa älykästä fysiologista kokonaisuutta.


Rasva-aineenvaihdunta ja hiussuonitus

Kestävyysurheilussa ei ole kyse vain hapenotosta ja jaksamisesta. Myös se, mistä keho ottaa energiansa, vaikuttaa suuresti suorituskykyyn. Ja tässä kohtaa astuu esiin rasva-aineenvaihdunta – ja sen takana hiussuonitus.

Pitkissä suorituksissa keho siirtyy käyttämään enemmän rasvaa energianlähteenä, jotta säästäisi rajallisia hiilihydraattivarastojaan. Rasvat ovat tehokas ja runsas energianlähde, mutta niiden hyödyntäminen vaatii aikaa, happea ja rakenteellista valmistautumista. Tässä rakenteessa hiussuonitus on ratkaiseva.


Kun kapillaariverkosto on laaja, vapaat rasvahapot pääsevät helpommin lihassoluihin. Ne diffundoituvat kapillaarien läpi, pääsevät mitokondrioihin ja muuttuvat energiaksi. Samalla happea on enemmän tarjolla, mikä on välttämätöntä rasvojen polttamiseen.

Tutkimukset osoittavat, että kestävyysharjoittelu lisää sekä kapillaaritiheyttä että rasva-aineenvaihdunnan entsyymiaktiivisuutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että harjoiteltu lihas toimii kuin hybridi-auto: se hyödyntää taloudellisesti useita energianlähteitä, mutta erityisesti pitkäkestoisessa rasituksessa rasva on ykkösvalinta. Ja mitä enemmän hiussuonia, sitä tehokkaammin tämä prosessi toimii.


Taloudellinen energiankäyttö

Miksi jotkut juoksijat näyttävät liitävän kevyesti eteenpäin, kun toiset puuskuttavat vieressä? Osittain kyse voi olla juuri taloudellisuudesta – ei vain tekniikan tai rytmin, vaan myös kehon energian käytön osalta.

Kun lihas pystyy hyödyntämään rasvaa tehokkaasti, se säästää hiilihydraatteja ja kykenee työskentelemään pidempään väsymättä. Tämä saavutetaan vain, jos verisuonisto toimii hyvin ja erityisesti kapillaarit kuljettavat rasvahappoja sekä happea riittävän tehokkaasti.


Hiussuonitus parantaa lihasten kykyä käyttää rasvaa pääpolttoaineena erityisesti matalalla ja keskitasoisella teholla. Se tarkoittaa, että tietyllä harjoitusintensiteetillä keho voi tuottaa saman määrän energiaa, mutta käyttää siihen vähemmän glykogeenia ja tuottaa vähemmän laktaattia. Lopputuloksena on taloudellisempi, energiatehokkaampi suoritus – ja pidempi kesto ennen uupumusta.


Pitkän suorituksen salainen ase

Moni kestävyysurheilija ja kuntoilija kohtaa saman haasteen: jaksaminen loppuu ennen kuin matka tai tavoite. Usein syy ei ole tahdossa tai valmistautumisessa – vaan fysiologisessa rajoitteessa. Tässä kohtaa hiussuonitus voi olla se ero, joka ratkaisee.


Pitkässä suorituksessa, kuten maratonissa tai pitkällä hiihtolenkillä, kapillaaritiheys määrittää, kuinka tehokkaasti lihas saa tarvitsemansa polttoaineen ja kuinka nopeasti se pystyy poistamaan kuona-aineet. Kun veri kiertää tehokkaasti, lihas toimii taloudellisemmin, ei hapotu yhtä helposti ja pystyy työskentelemään kauemmin.

Siksi hiussuonitus ei ole vain peruskestävyysharjoittelun tulos – se on pitkäkestoisen suorituskyvyn salainen ase. Ja toisaalta myös terveyden edistämisen kannalta merkittävä: kapillaariverkosto suojaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta ja metaboliselta oireyhtymältä, koska se auttaa hallitsemaan verensokeria ja rasvojen käyttöä.

”Lepotilassa jopa 80% hiussuonista on sulkeutuneena. Pienikin liikkeelle lähtö saa hiussuonituksen avautumaan”


Harjoittelun suunnittelu kapillarisaation näkökulmasta

Miten siis harjoitella, jos tavoitteena on kehittää hiussuonitusta? Yksi tärkeimmistä nyrkkisäännöistä kuuluu: kapillaarit kasvavat kilometreillä. Eli mitä enemmän pitkäkestoista ja matala- tai keskitehoista harjoittelua, sitä paremmat mahdollisuudet hiussuonten kasvuun.

Peruskestävyysharjoittelu on tehokkain tapa lisätä kapillaaritiheyttä. Pitkät rauhalliset lenkit, hiihtovaellukset ja pyöräilyt, jotka kestävät tunnista useisiin tunteihin, luovat optimaaliset olosuhteet uusien hiussuonien muodostumiselle. Näissä harjoituksissa veren virtaus on jatkuvaa ja lihaksisto työskentelee tasaisesti – juuri ne ärsykkeet, joita kapillaarien synty tarvitsee.

Korkean intensiteetin harjoitukset (kuten intervallit tai maksimikestävyystreenit) kehittävät tehokkaasti muita suorituskyvyn osa-alueita, kuten sydämen pumppauskykyä ja mitokondrioita. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä hiussuonituksen optimointiin. Parhaan tuloksen saavuttaa yhdistämällä molemmat – kuten kahden kärjen taktiikka: rauhallista pitkäkestoista treeniä ja ajoittain korkeatehoisia harjoituksia.

Harjoittelun jaksotus ja pitkäjänteisyys

Hiussuonten muodostuminen ei tapahdu yhdessä yössä. Kyse on viikkojen ja kuukausien prosessista, jonka vaikutukset näkyvät selkeimmin pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi harjoittelun jaksotus ja johdonmukaisuus ovat ratkaisevia.

Aloittelija näkee ensimmäiset muutokset jo 6–8 viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen. Tällöin lihaskudoksen kapillaaritiheys voi nousta 30–50 %. Mutta huippukestävyysurheilijalla, jonka hiussuonitus on jo lähtökohtaisesti hyvä, parannukset vaativat vuosien pitkäjänteistä harjoittelua. Tässä kohtaa pelkästään volyymin ja säännöllisyyden merkitys korostuu – määräharjoittelun viisaus ei ole vanhentunut.

Myös kausisuunnittelu kannattaa tehdä kapillarisaation näkökulmasta. Esimerkiksi siirtymäkaudella (off-season) hiussuoniston ylläpito kevyellä kestävyysharjoittelulla voi estää saavutettujen hyötyjen katoamista. Pitkä tauko ilman ärsykettä voi vähentää hiussuonien määrää – vaikka mitokondrioentsyymit laskevat ensin, myös hiussuoniverkosto voi alkaa harventua ajan myötä, jos ärsykettä ei ole.

Entä jos harjoittelun lopettaa?

Elimistö ei tuhlaa resursseja turhaan. Jos lihasta ei käytetä, sitä ei myöskään ylläpidetä. Sama pätee hiussuonitukseen. Kun harjoittelu loppuu, elimistö käy läpi jatkuvaa ”YT-neuvottelua” – tarpeettomat rakenteet puretaan ja energia kohdistetaan olennaiseen.

Hiussuonitus ei katoa heti, mutta vähitellen se alkaa heikentyä. Useamman viikon tai kuukauden harjoittelutauko johtaa siihen, että kapillaaritiheys laskee ja suorituskyky kärsii. Siksi on tärkeää, että harjoittelussa pyritään jatkuvuuteen – vaikka intensiteetti laskisi hetkellisesti, pienikin määrä säännöllistä aerobista liikuntaa ylläpitää kapillarisaatiota ja estää alasajon.

Rakenteelliset muutokset ovat hitaita molempiin suuntiin. Se on hyvä uutinen siinä mielessä, että lyhyt tauko ei nollaa kaikkea tehtyä työtä. Mutta samalla on tärkeää muistaa, että pitkäkin kehitys voidaan menettää, jos harjoitusärsyke katoaa liian pitkäksi aikaa.

Käytännössä aihe herättää paljon kysymyksiä. Yksi asiakkaamme esitti kerran:

“Kehittyykö hiussuonisto pyöräillessä vain jaloissa, vai myös ylävartalossa?”

Vastaus: Hiussuonitus kehittyy niissä lihasryhmissä, joita harjoitellaan. Pyöräillessä suurin työ tehdään alaraajoilla, keskivartalolla ja lantion alueella. Käsivarret sen sijaan eivät juuri osallistu pyöräilyn liikkeeseen – siksi niihin ei kohdistu riittävästi kuormitusta, joka aiheuttaisi uusia kapillaarien muodostumista. Elimistö toimii loogisesti: lisää rakennetta sinne missä sitä tarvitaan.

Toinen usein esitetty kysymys kuuluu:

“Voiko liian kovatehoinen harjoittelu estää kapillaarien kehittymistä?”

Vastaus: Kyllä. Tutkimukset osoittavat, että erittäin kovatehoinen harjoittelu voi lyhyellä kestolla jopa estää angiogeneesiä, koska elimistö erittää suojaavia tekijöitä, jotka rajoittavat verisuonikasvua. Tämä ei tarkoita, että kova harjoittelu olisi haitaksi – mutta se korostaa peruskestävyysharjoittelun merkitystä kapillarisaation näkökulmasta.

Yhteenveto: Miksi hiussuonitus ratkaisee?

Hiussuonitus ei ole vain fysiologinen kuriositeetti, vaan suorituskyvyn kivijalka. Kapillaariverkosto määrittää, kuinka tehokkaasti lihas saa happea ja ravinteita, kuinka nopeasti se palautuu ja kuinka pitkään se jaksaa työskennellä. Ilman riittävää hiussuonitusta kehon kapasiteetti jää vajaaksi – kuin ralliauto ilman polttoaineputkia.

Hiussuonten kehittäminen ei vaadi ihmeitä. Se vaatii aikaa, johdonmukaisuutta ja oikein kohdennettua harjoittelua. Pitkät peruskestävyysharjoitukset, yhdistettynä satunnaisiin tehoharjoituksiin, luovat optimaalisen ympäristön kapillaarien kasvulle. Ja mitä parempi hiussuonitus, sitä parempi suorituskyky – niin kilpailussa, arjessa kuin terveydessäkin.


Usein kysytyt kysymykset (UKK)

1. Miten nopeasti hiussuonitus kehittyy?
Ensimmäiset muutokset näkyvät jo 6–8 viikon säännöllisellä kestävyysharjoittelulla. Parhaat tulokset edellyttävät kuitenkin kuukausien tai jopa vuosien pitkäjänteistä harjoittelua.

2. Mikä on tehokkain harjoitusmuoto kapillarisaation kehittämiseen?
Pitkät, matalatehoiset aerobiset harjoitukset – esimerkiksi tunnin pyöräily tai pitkä rauhallinen juoksulenkki – ovat tehokkaimpia.

3. Voiko liian intensiivinen harjoittelu estää hiussuonien kehittymistä?
Kyllä. Liian kovatehoinen ja lyhytkestoinen harjoittelu voi jopa estää angiogeneesiä. Kevyen ja rasittavan harjoittelun suhteellisen osuuden painotus on tärkeää.

4. Mitä tapahtuu hiussuonitukselle harjoittelutauon aikana?
Lyhyellä tauolla ei tapahdu suuria muutoksia, mutta kuukausien tauko voi vähentää kapillaaritiheyttä merkittävästi, mikä heikentää suorituskykyä ja hidastaa palautumista.

5. Onko hiussuonitus tärkeä myös terveyden kannalta?
Ehdottomasti. Hyvä kapillaariverkosto tukee aineenvaihduntaa, suojaa diabetekselta ja parantaa verenkiertoa – myös levossa ja arjessa."

 

[Non Serviam]

Mitä perskärpäsiin tulee, niin arvaas paljonko tää mun ketoosijuttu on aiheuttanut unettomia öitä. Mut pitää vaan tehdä kaikenlaisia juttuja lisää, koska ne hakkaa Pakkotoistoa ihan raivolla ja etsii mun sanomisia, se on aina Googlen silmissä hyvä juttu. Harvoin nyt ilmaiseksi saa tollaista levitystä, se maksais jonkusen verran jos ostais vastaavan kampanjan.

Jatkuva provokaatio ihan vain provokaation vuoksi, usein johtaa siihen, että ennen pitkään kaikkia sanomisia aletaan pitämään pelkkänä paskapuheena ja puhujaa paskanjauhajana. Se, että onko se sen arvoista, niin en osaa ottaa kantaa.

 

[Mike]

Turhapa sitä Cooperia on juosta jos ei kiinnosta. Mutta puoli vuotta rentoa harjoittelua, ja voisi mennä 2400m. Saattaisit jopa jäädä koukkuun juoksemiseen ja sitten voisit podcasteissa puhua miten hyvä ja terve olo siitä ulkoilusta tulee. Voisit myöskin todistaa, ettei maltillinen juoksuharjoittelu tuhoa kehonrakennuksen gainsseja. Ja että ketollakin pystyy juoksemaan.

Eihän se varmaan huono idea olis, mutta ihan kokemuksesta, jos samaan aikaan kyykkää ja sitten kesällä vetää 20k-30k askelta fribassa, niin kyllä se jalkatreeneissä tuntuu. Jos siihen vielä alkais juoksemaan, niin en tiedä moniko kestäis tai monellako olis siihen ees aikaa.

 

[Mike]

Jatkuva provokaatio ihan vain provokaation vuoksi, usein johtaa siihen, että ennen pitkään kaikkia sanomisia aletaan pitämään pelkkänä paskapuheena ja puhujaa paskanjauhajana. Se, että onko se sen arvoista, niin en osaa ottaa kantaa.

Kyllä mä ihan oikeasti ketoosilla olen. Luuleeko joku että mä vedän tässä hiilaria kun painokin vetänyt 13kg alas?

 

[zakabara]

Eihän se varmaan huono idea olis, mutta ihan kokemuksesta, jos samaan aikaan kyykkää ja sitten kesällä vetää 20k-30k askelta fribassa, niin kyllä se jalkatreeneissä tuntuu. Jos siihen vielä alkais juoksemaan, niin en tiedä moniko kestäis tai monellako olis siihen ees aikaa.

Mä en välttämättä kyllä juoksemista sun painolla suosittelis. Niitä on paljon nivelystävällisempiäkin lajeja. Ja jos kesällä tulee ton verran askeleita, niin tuskin on tarvetta enää muuta pk-lenkkiä tehdä, mut sinne vois ottaa vaikka soutulaitteella yhden 3-6x3min 30 sek palautuksella mk treenin, alottaen tuolla kolmella kerralla.

 

[Ropelipiä]

Mä en välttämättä kyllä juoksemista sun painolla suosittelis. Niitä on paljon nivelystävällisempiäkin lajeja. Ja jos kesällä tulee ton verran askeleita, niin tuskin on tarvetta enää muuta pk-lenkkiä tehdä, mut sinne vois ottaa vaikka soutulaitteella yhden 3-6x3min 30 sek palautuksella mk treenin, alottaen tuolla kolmella kerralla.

Tuo friban peluu kyllä tukee hyvin juoksuharjoittelua, vaikka onkin käytetyn ajan kannalta tehotonta, mutta sitten selviää vähemmälläkin juoksemisella kuntoon. Tuokin on hyvä idea, että siellä salilla intervallia soutulaitteella silloin tällöin, ja peruskestävyys tulee päivittäisistä askelista. En välttämättä sanoisi, että juoksu tuhoaa jalat, jos vauhti ja määrä on painon ja kunnon mukainen.

 

[zakabara]

Tuo friban peluu kyllä tukee hyvin juoksuharjoittelua, vaikka onkin käytetyn ajan kannalta tehotonta, mutta sitten selviää vähemmälläkin juoksemisella kuntoon. Tuokin on hyvä idea, että siellä salilla intervallia soutulaitteella silloin tällöin, ja peruskestävyys tulee päivittäisistä askelista. En välttämättä sanoisi, että juoksu tuhoaa jalat, jos vauhti ja määrä on painon ja kunnon mukainen.

Mä en ymmärrä tätä nykyihmisten lukemisen ymmärtämistä. Sanoinko tuossa että juoksu tuhoaa jalat? EN, vaan sanoin etten suosittelisi ja on olemassa nivelystävällisempiäkin lajeja. Olettaen nyt mun niin sanoneen, kun mun viestiä lainasit.

 

[Non Serviam]

Kyllä mä ihan oikeasti ketoosilla olen. Luuleeko joku että mä vedän tässä hiilaria kun painokin vetänyt 13kg alas?

Ihan yleisellä tasolla koitin kommentoida tapaasi viestiä perskärpästen huomion saamiseksi ja googlen aktivoimiseksi aiheesta sekä alustasta riippumatta, olisi ilmeisesti pitänyt siistiä se viittaus ketoosiin siitä alkuperäisestä lainauksesta. Pahoitteluni sekaannuksesta.

 

[zakabara]

Tuo friban peluu kyllä tukee hyvin juoksuharjoittelua, vaikka onkin käytetyn ajan kannalta tehotonta, mutta sitten selviää vähemmälläkin juoksemisella kuntoon. Tuokin on hyvä idea, että siellä salilla intervallia soutulaitteella silloin tällöin, ja peruskestävyys tulee päivittäisistä askelista. En välttämättä sanoisi, että juoksu tuhoaa jalat, jos vauhti ja määrä on painon ja kunnon mukainen.

Toki jos ainoa tavote on sen cooper tuloksen maksimointi, niin silloin on pakko juosta ja vielä aika koviakin vetoja. Ja siinä tapauksessa noin paljon kävelyä tekee sille hallaa. Mä ajattelin tota kestävyyshommaa vähän pidemmältä kantilta, en sen cooper tuloksen osalta. Kun se on vähän samanlainen kun lihakset, että jos et treenaa niin se katoaa.

Tämä nyt ei taas koske ketään suoraan tässä keskustelussa, mutta on melkosen nurinkurista kun kestävyysharjottelijat luulee et parilla voimatreenillä viikossa niistä tulee bodareita ja bodarit luulee et parilla kolmella kestävyysharjottelulla viikossa niiden kaikki lihat katoaa (tai oletan se on monella syy olla tekemättä kestävyysharjottelu, sen laiskuuden lisäksi).

 

[Overwhelm]

Eiks sen voi vaan vetää kamera lippiksessä kiinni ja aika juoksemaan videolle. 5 kierrosta on 2000m. Jos nyt joku aidosti luulee, että mä alkaisin kusettamaan. Mun on ihan turha juosta metriäkään, se on sama vaikka vetäisin 1500 tai 4500, niin väärin se kuitenkin on. Mun ei tarttenut kun puhua tästä aiheesta, niin mun perskärpäset ovat jo täysin psykooseissa, niin sairasta tää on nykyään.

Pyydä Jesse Pynnönen ottaan aikaa ja meette vetään sen testin jollekin yu-kentälle ja kamera käyntiin. Jessehän on noita järkkäilly voimailijoille aiemminkin. Sitten ei ole kenelläkään nokan koputtamista.

 

[testobodari]

Sitten kun katsotaan intin tuloksia niin suurin osa ei juokse edes 2500 metriä ja 3km juoksee n. 5% varusmiehistä.

Intin tulokset on aikalailla viimeisiä joita katsoisin, kun eihän siellä ole juuri motivaatiota yrittää. Kuntoa alkaa löytyä äkkiä, kun on oikea motivaatio, esim. itsellä oli kerran aivan järjetön krapula ja heräsin 20 minuuttia ennen 21, siinähän sitten juoksua vihaavakin juoksi hirveää vauhtia kaljakauppaan ~3km päähän, olisin ollut intissä top 1% sillä tuloksella. Oli kyllä hiki ja pulssi korkealla, mutta onnistui.