ĂlĂ€, oikeasti. Lopeta jo tĂ€mĂ€ itsesi nolaaminen. TiedĂ€t ihan helvetin hyvin itsekin ettĂ€ Trumpilla ei ollut mitÀÀn helvetin kĂ€ryĂ€ mistÀÀn tuollaisesta ja ettĂ€ tuo on niin kaukaa haettua kuin olla ja voi.
Occamin partaveitsi ei kyllÀ ole teillÀ Trumpin puheita selittelevillÀ varmaan koskaan kÀytössÀ. Paitsi tietty jos joku Marin sanoo vÀhÀnkin epÀilyttÀvÀÀ, sitten vihervassarikommarit ovat kaikki just tÀllaisia.
Virheellinen kÀyttö
Occamin partaveistÀ voidaan kÀyttÀÀ myös vÀÀrin, jolloin siitÀ tulee
argumentointivirhe. Occamin partaveitsi
ei tarkoita, ettĂ€ âyksinkertaisin selitys on oikea selitysâ, vaan âyksinkertaisin selitys on
todennĂ€köisimmin oikea selitysâ. VÀÀrinkĂ€ytön kaava on seuraava:
- Teoria A on yksinkertaisempi kuin teoria B
- SiispÀ teoria A on tosi
Esimerkiksi
klassinen fysiikka on teoriana yksinkertaisempi kuin myöhemmÀt fysiikan teoriat, mutta sitÀ ei tulisi silti suosia myöhempien teorioiden sijasta, koska se on niihin nÀhden virheellinen monilla tavoilla. Teorian ensimmÀinen vaatimus on, ettÀ se toimii; ettÀ sen tuottamat ennusteet ovat oikeita, eikÀ sitÀ ole falsifioitu. Occamin partaveistÀ voidaan kÀyttÀÀ vasta sitten, kun teoriat ovat lÀpÀisseet nÀmÀ testit, ja ollaan valintatilanteessa kahden tai useamman sellaisen teorian kanssa, joita havaintoaineisto tukee samassa mÀÀrin.
Yksinkertaisimpia teorioita tulee siis suosia
ceteris paribus, muiden asioiden pysyessÀ muuttumatta. TÀssÀ tapauksessa muihin asioihin kuuluu teorian saama tuki havaintoaineistolta.
Occamin partaveistÀ voidaan kÀyttÀÀ vÀÀrin myös liian pitkÀlle viedyssÀ
skeptismissÀ:
Se, ettÀ kuukÀvelyt ovat studiossa lavastettuja, on paljon yksinkertaisempi selitys kuin ettÀ ihminen todella olisi kÀynyt Kuussa. Siksi ei ole mitÀÀn syytÀ pitÀÀ kuukÀvelyjÀ muuna kuin lavastettuna televisioteatterina.
TÀmÀ selitys ei kuitenkaan ota huomioon sitÀ, ettÀ kuukÀvelyhuijaus vaatisi niin laajamittaisen
salaliiton, ettÀ sen luominen ja salassapitÀminen olisi todennÀköisesti kuukÀvelyjen todellista suorittamista vaativampaa.
Galileo Galilei ivasi Occamin partaveitsen vÀÀrinkÀyttöÀ
Dialogissaan. SiinÀ periaatetta kÀyttÀÀ Simplicio. Galilei tuo esille ironisesti, ettÀ jos todella haluttaisiin aloittaa pienestÀ mÀÀrÀstÀ erilaisia entiteettejÀ, tÀllöin kirjaimet voitaisiin ajatella perustaviksi, koska niitÀ kÀyttÀmÀllÀhÀn voitaisiin koostaa kaikki inhimillinen tietÀmys.
Esimerkki 1
Kaksi puuta on kaatunut tuulisena yönÀ. Harkitse molempia mahdollisia selityksiÀ:
- Tuuli on kaatanut puut.
- Kaksi meteorittia ovat molemmat kaataneet yhden puun, törmÀnneet ja hÀvittÀneet jÀljet olemassaolostaan.
Vaikka molemmat selitykset ovat mahdollisia, Occamin partaveistÀ sovellettaessa meidÀn tulisi suosia ensimmÀistÀ selitystÀ, koska ensimmÀinen selitys on yksinkertaisempi ja se olettaa vÀhemmÀn entiteettejÀ.
Esimerkki 2
SÀhkölaite hajoaa ja nÀet siitÀ tulevan savua. Harkitse molempia mahdollisia selityksiÀ:
- SÀhkö on savua ja kun se pÀÀsee laitteesta ulos on laite toimintakelvoton.
- SÀhkölaitteessa on tapahtunut oikosulku, jonka seurauksena jokin komponentti tai osa laitteesta on ylikuumentunut ja aiheuttannut savun muodosyusta.
SÀhkötekniikkaa tuntemattomalle vastaus 1 on oikeampi ja sÀhkötekniikkaa tuntevalle vastaus 2.
Vaikka tuo yksinketaisuudessaan onkin hyvÀ, niin ei se joka asiaan pÀde...