đŸ‡ș🇾 Donald Trump

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja makhak
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: đŸ’„ Donald Trump – Mies, myrsky ja ilmiö joka jakaa mielipiteet kaikkialla

Meta description: Keskustelua Trumpin vaikutuksesta politiikkaan, mediaan ja kulttuuriin – miksi hĂ€n herĂ€ttÀÀ niin vahvat mielipiteet puolesta ja vastaan?*


^Heh, Valkoisen talon omat sivut ei ihan taida antaa objektiivisinta kuvaa veroleikkauksista tai sÀÀstöistÀ. TÀllÀ hetkellÀ BBB ei olisi menossa lÀpi, sillÀ republikaaneissa on tarpeeksi niitÀ, joiden mielestÀ sÀÀstöt eivÀt ole lÀhellÀkÀÀn riittÀviÀ. Ja oikeassahan he ovat - tÀssÀhÀn niitÀ tuntuvia sÀÀstöjÀ on mahdollisuus toteuttaa, jos niitÀ halutaan tehdÀ. Doge show jÀi lÀhinnÀ pöhköksi yritykseksi tehdÀ viihdettÀ verovarojen kÀytöstÀ.
TÀhÀn taisi tulla sunnuntaina muutos:


President Donald Trump’s "one big, beautiful bill" survived a key hurdle in the House of Representatives on Sunday night, putting it one step closer to a chamber-wide vote later this week.

It comes after a rebellion by four House conservatives upended plans to advance the bill on Friday morning.
 
TÀssÀ karkea yhteenveto bbb:stÀ. Veronalennukset ihmisille ja yrityksille tuottojen kannalta tÀrkein osio. KyseessÀ olisi siis Yhdysvaltain historian suurimmat veroalennukset:




Yritykset luonnollisti kannattavat vahvasti.


Okei eli eikö tÀstÀ ole mitÀÀn puolueettomampaa selvitystÀ? Kyselin Grokilta tuosta ja se sanoi, ettÀ vaarana on budjettivajeen kasvu.

Samaan aikaan jenkkien luottoluokitusta laskettiin Moodysilla ja 30v bondien korko nousi yli 5%.
 
Okei eli eikö tÀstÀ ole mitÀÀn puolueettomampaa selvitystÀ? Kyselin Grokilta tuosta ja se sanoi, ettÀ vaarana on budjettivajeen kasvu.

Samaan aikaan jenkkien luottoluokitusta laskettiin Moodysilla ja 30v bondien korko nousi yli 5%.
Ehdottomasti vaarana on budjettivajeen kasvu, kun verotulot laskevat. Sama juttu kuin jos Suomessa lÀhdettÀisiin laskemaan verotusta kilpailukyvyn parantamisen nimissÀ.

Yhdysvallathan tekee nyt hartiavoimin töitÀ, ettÀ rahan haaskaus saataisiin minimoitua maan sisÀllÀ ja ettÀ mahdollisimman vÀhÀn rahaa annettaisiin ulkomaille kaikenlaisiin "vastuullisiin hankkeisiin." WHO, YK, USAID jne jne.

Tuo luottoluokituksen lasku on merkki juuri siitÀ, ettÀ velkaantuminen pitÀÀ saada kuriin ja jotta se saadaan kuriin, pitÀÀ mm. pystyÀ pienentÀmÀÀn kauppataseen alijÀÀmÀ, jota yritetÀÀn nyt tariffeilla.
 
Ehdottomasti vaarana on budjettivajeen kasvu, kun verotulot laskevat. Sama juttu kuin jos Suomessa lÀhdettÀisiin laskemaan verotusta kilpailukyvyn parantamisen nimissÀ.

Yhdysvallathan tekee nyt hartiavoimin töitÀ, ettÀ rahan haaskaus saataisiin minimoitua maan sisÀllÀ ja ettÀ mahdollisimman vÀhÀn rahaa annettaisiin ulkomaille kaikenlaisiin "vastuullisiin hankkeisiin." WHO, YK, USAID jne jne.

Tuo luottoluokituksen lasku on merkki juuri siitÀ, ettÀ velkaantuminen pitÀÀ saada kuriin ja jotta se saadaan kuriin, pitÀÀ mm. pystyÀ pienentÀmÀÀn kauppataseen alijÀÀmÀ, jota yritetÀÀn nyt tariffeilla.

Joo mutta meillÀ on lÀhtökohtana paljon kireÀmpi verotus. En ole perehtynyt tuohon Trumpin verotussuunnitelmaan, niin en pysty enempi sanomaan siitÀ, mutta nuo nousevat bondien korot on huolestuttavia ja ne kertoo siitÀ, ettÀ riski on noussut.

Minusta pitÀisi myös etsiÀ tietoa muualta, kuin valkoisen talon omilta sivuilta, koska Trump ei ole rehellinen. Tuo on samaa luokkaa, kuin ryssien omat ilmoitukset, ettÀ ei ole yritystÀkÀÀn olla rehellinen, vaan tÀrkeintÀ on nÀyttÀÀ hyvÀltÀ. Jenkkien hallinto on ottanut saman linjan ja minusta mitÀÀn mitÀ sieltÀ ilmoitetaan ei voi enÀÀ uskoa.
 
Korko ja luottoluokitus on monisyisempiÀ juttuja. Toki nykyinen hallinto vaikuttaa niihin ja tÀssÀ Trumpilla on varmasti negatiivinen vaikutus johtuen epÀtavallisesta toimintatavastaan, joka nÀhdÀÀn (ihan oikein) arvaamattomana ja huonosti ennakoitavana, joka nostaa riskitasoja ja korkohan on kÀytÀnnössÀ riskitason mÀÀrittelyÀ.

Mutta sitten muuten Yhdysvaltojen velka nÀyttÀisi olevan reilu 120 % BKT:sta ja mun ymmÀrtÀÀkseni historiassa vielÀ yksikÀÀn valtio ei ole kyennyt kÀÀntÀmÀÀn yli 100 %:n yli mennyttÀ velkalastia. Toki sitÀ ei ihan tÀysiÀ ole yritettykÀÀn, eikÀ vÀlttÀmÀttÀ tarvitse, jos homma on muuten stabiilia, mutta ihan ymmÀrrettÀvistÀ syistÀ noin korkeaa velkatasoa pidetÀÀn riskinÀ, vaikka maailmasta löytyy paljon maita, joilla velkataso on vielÀ korkeampi.

Oma nÀkemys on, ettÀ tyypillisestihÀn hallinnot pyrkivÀt mikromanageroimaan asioita ja optimoimaan pÀÀtöksillÀ korkotasoa kÀytÀnnössÀ niin, ettÀ seuraavat korkotasoa ja luottoluokittajien viestintÀÀ ja pyrkivÀt sitten tekemÀÀn ja sanomaan asioita, jotka vakuuttaisivat luottoluokittajia. TÀtÀ tehdÀÀn sitten ison kuvan kustannuksella, eli taloutta ei varsinaisesti pyritÀ viemÀÀn johonkin suuntaan, vaan enemmÀnkin hoidetaan juoksevia asioita ja kÀytetÀÀn toiminnan ohjaamiseen luottoluokittajien sanomaa. Trump ja varsinkin Musk, on hÀn sitten mukana nÀissÀ pÀÀtöksissÀ tai ei, poikkeavat tÀstÀ linjasta todella kovasti ja katsovat enemmÀn, mihin talous halutaan viedÀ miettimÀttÀ, ettÀ mitÀ luottoluokittajat ovat mieltÀ lyhyellÀ aikavÀlillÀ.

Kansalaisen tai veronmaksajan nÀkökulmasta tÀmÀ mahdollistaa todella hyvÀn lopputuloksen, koska kyllÀhÀn pitkÀn pelin pelaaminen töyssyistÀ vÀlittÀmÀttÀ on parempi tapa, JOS pitkÀ peli hoidetaan hyvin. Mutta toisaalta suuremmat riskit, koska JOS pitkÀ peli ryssitÀÀn ja samalla vielÀ jÀtetÀÀn töyssytkin vÀistÀmÀttÀ, niin lopputulos on huonompi kuin se, ettÀ pitkÀ peli menee tuuliajolla, mutta on sentÀÀn keskitytty vÀistÀmÀÀn töyssyjÀ. MÀ en ole erityisen vakuuttunut Trumpin hallinnon tavasta hallinnoida taloutta, mutta voi ne onnistuakin. Mutta joka tapauksessa pelkkÀ luottoluokitus tai korkotaso lyhyellÀ vÀlillÀ on aika huono mittari ja siihen vaikuttaa enemmÀn aiemmin tehdyt jutut, kuin pÀÀllÀ olevat. Esim. Virossa valtionlaina on luokkaa 20 %:ia BKT:sta, niin aika kovaa saavat ryssiÀ, ettÀ luottoluokitus yhtÀkkiÀ romahtaisi, mutta toisaalta noissa alijÀÀmÀllÀ pyörivissÀ yli 100 %:n valtioissa ilman muutosta lasku on vain ajan kysymys.
 
KyllÀ tuo 15% leikkaus verojen mÀÀrÀÀn keskituloisilla paikkansa pitÀÀ siihen tÀhdÀtÀÀn. 4 biljoonaa veroleikkauksia ja 1,5 biljoonaa sÀÀstöjÀ. Ei varmaan mikÀÀn suurin ihme maailmassa, jos sÀÀstöt jÀÀ vÀhÀn vajaaksi ja otetaan pikkusen enempi velkaa kuin ajateltiin, nÀinhÀn nÀmÀ aina menevÀt. Puolueet ajavat omat juttunsa lÀpi ja what gives on se velanotto. Juuri nÀhtiin Bidenin kaudellakin tÀmÀ. Mutta kyllÀ tÀmÀ Amerikkaa entistÀ kilpailukykyisemmÀksi ja houkuttelevammaksi tekee.
 
Joo mutta meillÀ on lÀhtökohtana paljon kireÀmpi verotus. En ole perehtynyt tuohon Trumpin verotussuunnitelmaan, niin en pysty enempi sanomaan siitÀ, mutta nuo nousevat bondien korot on huolestuttavia ja ne kertoo siitÀ, ettÀ riski on noussut.

Minusta pitÀisi myös etsiÀ tietoa muualta, kuin valkoisen talon omilta sivuilta, koska Trump ei ole rehellinen. Tuo on samaa luokkaa, kuin ryssien omat ilmoitukset, ettÀ ei ole yritystÀkÀÀn olla rehellinen, vaan tÀrkeintÀ on nÀyttÀÀ hyvÀltÀ. Jenkkien hallinto on ottanut saman linjan ja minusta mitÀÀn mitÀ sieltÀ ilmoitetaan ei voi enÀÀ uskoa.
Jenkkimediasta löytyy paljon asiaa tÀstÀ aiheesta. Left-bias-mediat nÀkevÀt sen negatiivisena ja riskaabelina, right-bias-mediat positiivisena ja talouskasvua generoivana.

Tuo WH:n yhteenveto oli hyvÀ lÀpileikkaus siitÀ, mitÀ BBB:ssÀ tullaan tekemÀÀn ja mitÀ sillÀ halutaan saavuttaa. Jos se menee lÀpi, aika nÀyttÀÀ oliko se toimiva konsepti mutta sen minkÀ se aika takuuvarmasti tekee, on S&P500:n nousu ja se on minulle henkilökohtaisesti tÀrkeintÀ.
 
Korko ja luottoluokitus on monisyisempiÀ juttuja. Toki nykyinen hallinto vaikuttaa niihin ja tÀssÀ Trumpilla on varmasti negatiivinen vaikutus johtuen epÀtavallisesta toimintatavastaan, joka nÀhdÀÀn (ihan oikein) arvaamattomana ja huonosti ennakoitavana, joka nostaa riskitasoja ja korkohan on kÀytÀnnössÀ riskitason mÀÀrittelyÀ.

Mutta sitten muuten Yhdysvaltojen velka nÀyttÀisi olevan reilu 120 % BKT:sta ja mun ymmÀrtÀÀkseni historiassa vielÀ yksikÀÀn valtio ei ole kyennyt kÀÀntÀmÀÀn yli 100 %:n yli mennyttÀ velkalastia. Toki sitÀ ei ihan tÀysiÀ ole yritettykÀÀn, eikÀ vÀlttÀmÀttÀ tarvitse, jos homma on muuten stabiilia, mutta ihan ymmÀrrettÀvistÀ syistÀ noin korkeaa velkatasoa pidetÀÀn riskinÀ, vaikka maailmasta löytyy paljon maita, joilla velkataso on vielÀ korkeampi.

ChatGPT löysi heti useamman valtion, joka oli tehnyt noin tai ainakin vÀhentÀnyt velkaa merkittÀvÀsti.

CountryPeak Debt-to-GDPYear of PeakDropped Below 100%How It Was Achieved
Canada~110%Early 1990sEarly 2000sFiscal austerity, economic growth, low interest rates
Sweden~105%Early 1990sEarly 2000sBanking reform, structural adjustments, fiscal consolidation
Belgium~130%Early 1990sMid-2000sTight fiscal policy, eurozone growth, debt management
United States~120%1946 (post-WWII)Mid-1950sStrong post-war growth, inflation, controlled spending
Israel~100%Early 2000sMid-2000sStructural reforms, tech-led growth, fiscal discipline


Se minkÀ epÀilen olevan Trumpin tavoite on neuvotella korot uusiksi. Korkokulut alkaa jo lÀhennellÀ 20% liittovaltion budjetista ja jos bondien korot nousevat voimakkaasti, niin tilanne pahenee entisestÀÀn. Jos muistatte, niin tuon takiahan Trump veti jo tullit jÀihin.


Oma nÀkemys on, ettÀ tyypillisestihÀn hallinnot pyrkivÀt mikromanageroimaan asioita ja optimoimaan pÀÀtöksillÀ korkotasoa kÀytÀnnössÀ niin, ettÀ seuraavat korkotasoa ja luottoluokittajien viestintÀÀ ja pyrkivÀt sitten tekemÀÀn ja sanomaan asioita, jotka vakuuttaisivat luottoluokittajia. TÀtÀ tehdÀÀn sitten ison kuvan kustannuksella, eli taloutta ei varsinaisesti pyritÀ viemÀÀn johonkin suuntaan, vaan enemmÀnkin hoidetaan juoksevia asioita ja kÀytetÀÀn toiminnan ohjaamiseen luottoluokittajien sanomaa. Trump ja varsinkin Musk, on hÀn sitten mukana nÀissÀ pÀÀtöksissÀ tai ei, poikkeavat tÀstÀ linjasta todella kovasti ja katsovat enemmÀn, mihin talous halutaan viedÀ miettimÀttÀ, ettÀ mitÀ luottoluokittajat ovat mieltÀ lyhyellÀ aikavÀlillÀ.

Kansalaisen tai veronmaksajan nÀkökulmasta tÀmÀ mahdollistaa todella hyvÀn lopputuloksen, koska kyllÀhÀn pitkÀn pelin pelaaminen töyssyistÀ vÀlittÀmÀttÀ on parempi tapa, JOS pitkÀ peli hoidetaan hyvin. Mutta toisaalta suuremmat riskit, koska JOS pitkÀ peli ryssitÀÀn ja samalla vielÀ jÀtetÀÀn töyssytkin vÀistÀmÀttÀ, niin lopputulos on huonompi kuin se, ettÀ pitkÀ peli menee tuuliajolla, mutta on sentÀÀn keskitytty vÀistÀmÀÀn töyssyjÀ. MÀ en ole erityisen vakuuttunut Trumpin hallinnon tavasta hallinnoida taloutta, mutta voi ne onnistuakin. Mutta joka tapauksessa pelkkÀ luottoluokitus tai korkotaso lyhyellÀ vÀlillÀ on aika huono mittari ja siihen vaikuttaa enemmÀn aiemmin tehdyt jutut, kuin pÀÀllÀ olevat. Esim. Virossa valtionlaina on luokkaa 20 %:ia BKT:sta, niin aika kovaa saavat ryssiÀ, ettÀ luottoluokitus yhtÀkkiÀ romahtaisi, mutta toisaalta noissa alijÀÀmÀllÀ pyörivissÀ yli 100 %:n valtioissa ilman muutosta lasku on vain ajan kysymys.

Hallinnot pyrkivÀt normaalisti pitÀmÀÀn vakautta yllÀ ja vakuuttamaan, ettÀ "business as usual" vaikka johto vaihtuisikin. Trump taas tekee radikaaleja pÀÀtöksiÀ ja markkinat reagoi noihin. Jokainen joka ymmÀrtÀÀ jotain taloudesta tajuaa kyllÀ sen, ettÀ nuo tariffisekoilut eivÀt ole jÀrkeviÀ. Ne ovat tÀysin valtavirran taloustieteen vastaisiin teorioihin perustuvia ja jutut siitÀ miten loppukuluttaja ei maksaisi niitÀ on ihan hölynpölyÀ.

Tuota voisi verrata siihen, ettÀ meillÀ tulisi Vasemmistoliitto valtaan ja ilmoittaisi Suomen siirtyvÀn kommunismiin Vietnamin punakhmerien tyyliin. Varmasti romahtaisi luottoluokitus.

Uskon myös, ettÀ Trumpin epÀvakauden takia sijoittajat eivÀt nÀe enÀÀ jenkkejÀ samalla tavalla turvasatamana, vaan he sijoittavat mielummin muualle. Ja jos jenkit kÀy kauppasotaa eurooppaa vastaan, niin eihÀn silloinkaan haluta tukea heitÀ ostamalla heidÀn velkakirjoja.
 
ChatGPT löysi heti useamman valtion, joka oli tehnyt noin tai ainakin vÀhentÀnyt velkaa merkittÀvÀsti.

CountryPeak Debt-to-GDPYear of PeakDropped Below 100%How It Was Achieved
Canada~110%Early 1990sEarly 2000sFiscal austerity, economic growth, low interest rates
Sweden~105%Early 1990sEarly 2000sBanking reform, structural adjustments, fiscal consolidation
Belgium~130%Early 1990sMid-2000sTight fiscal policy, eurozone growth, debt management
United States~120%1946 (post-WWII)Mid-1950sStrong post-war growth, inflation, controlled spending
Israel~100%Early 2000sMid-2000sStructural reforms, tech-led growth, fiscal discipline

HyvÀ korjaus, olen selkeÀsti muistanut vÀÀrin tai ollut muuten vain tietÀmÀtön. Noh, korkea velkataso on tietty haaste joka tapauksessa, mutta virheellistÀ informaatiota silti minulta.
 
S&P500 on nyt hyvin lĂ€hellĂ€ ATH-tasoa vaikkei vielĂ€ olla varsinaisesti ”tehty mitÀÀn”. Jos bbb-menee lĂ€pi, niin siinĂ€ vaiheessa yritysten kilpailu- ja tuloksentekokyky harppaa ison askeleen ylöspĂ€in veronalennusten ansiosta. LisĂ€ksi, sen jĂ€lkeen kun kahdenvĂ€liset kauppaneuvottelut on saatu valmiiksi tĂ€rkeimpien kauppakumppaneiden kanssa, niin lopputuloksena ne joutuvat laskemaan tai jopa poistamaan Yhdysvalloille asettamansa tariffit, joka edelleen buustaa jenkkiyritysten kilpailukykyĂ€. NythĂ€n Donun puheille on massiivinen jono maita pyrkimĂ€ssĂ€ kauppaneuvotteluihin mutta Bessentin mukaan kaikkien 150 maan kanssa ei ole tarkoitus neuvotella vaan pelkĂ€stÀÀn relevanttien kanssa, koska muuten se ottaisi liikaa aikaa. Ei-tĂ€rkeille kauppakumppaneille jÀÀ voimaan ne huhtikuussa julkaistut korkeimmat tariffit. Kuoppia varmasti nĂ€hdÀÀn lĂ€hitulevaisuudessa lisÀÀ eikĂ€ ole sanottua vaikka tulisi joku huhtikuistakin syvempi hetkellinen dyykkaus. Riippuu paljon Kiina-diilistĂ€.

SP500.webp
 
Uskon myös, ettÀ Trumpin epÀvakauden takia sijoittajat eivÀt nÀe enÀÀ jenkkejÀ samalla tavalla turvasatamana, vaan he sijoittavat mielummin muualle. Ja jos jenkit kÀy kauppasotaa eurooppaa vastaan, niin eihÀn silloinkaan haluta tukea heitÀ ostamalla heidÀn velkakirjoja.

TÀhÀn piti vielÀ laittaa, ettÀ on mahdollista. Tosin tÀmÀ on mun nÀhdÀkseni ollut taas monessa paikkaa esillÀ ollut juttu, jota vain heitellÀÀn spekulatiivisesti ja sitten siitÀ on tullut toiston kautta totta. Toisaalta tÀmÀ on sellainen asia, jota on todella helppo seurata. JOS sijoittajat alkavat vÀlttÀmÀÀn jenkkejÀ turvasatamana, niin rahavirrat alkaisivat muuttumaan, joka nÀkyisi suoraan pörssin arvostuksessa. Vastaavasti tuota rahaa pitÀisi sitten alkaa tunkemaan jonnekin muualle, eli joko se menisi pankkitilille hautumaan tai todennÀköisemmin sijoitettaisiin jonnekin muualle maailmaan. KÀytÀnnössÀ iso osa tÀstÀ varmaan pÀÀtyisi Eurooppaan, koska vaihtoehtoja ei ihan loputtomiin ole tarjolla.

Eli jenkkien pörssi laskuun ja Eurooppa nousuun? EikÀ nyt puhuta mistÀÀn parin kuukauden jutusta, vaan tÀllainen olisi varmaan vuosia kestÀvÀ trendi, sillÀ vaikka nÀin tulisi tapahtumaan, niin ei ne isot rahastot pÀivÀssÀ siirrÀ omistuksiaan yhtÀÀn mihinkÀÀn. JÀÀmme odottamaan ja omasta puolesta voin sanoa, ettÀ en pidÀttele hengitystÀni tÀtÀ odotellessa, vaikka omat rahat ovatkin pitkÀlti sijoitettuna Eurooppaan, eikÀ allokaatio ole muuttunut jenkkien presidenttien mukaan.
 
S&P500 on nyt hyvin lĂ€hellĂ€ ATH-tasoa vaikkei vielĂ€ olla varsinaisesti ”tehty mitÀÀn”. Jos bbb-menee lĂ€pi, niin siinĂ€ vaiheessa yritysten kilpailu- ja tuloksentekokyky harppaa ison askeleen ylöspĂ€in veronalennusten ansiosta. LisĂ€ksi, sen jĂ€lkeen kun kahdenvĂ€liset kauppaneuvottelut on saatu valmiiksi tĂ€rkeimpien kauppakumppaneiden kanssa, niin lopputuloksena ne joutuvat laskemaan tai jopa poistamaan Yhdysvalloille asettamansa tariffit, joka edelleen buustaa jenkkiyritysten kilpailukykyĂ€. NythĂ€n Donun puheille on massiivinen jono maita pyrkimĂ€ssĂ€ kauppaneuvotteluihin mutta Bessentin mukaan kaikkien 150 maan kanssa ei ole tarkoitus neuvotella vaan pelkĂ€stÀÀn relevanttien kanssa, koska muuten se ottaisi liikaa aikaa. Ei-tĂ€rkeille kauppakumppaneille jÀÀ voimaan ne huhtikuussa julkaistut korkeimmat tariffit. Kuoppia varmasti nĂ€hdÀÀn lĂ€hitulevaisuudessa lisÀÀ eikĂ€ ole sanottua vaikka tulisi joku huhtikuistakin syvempi hetkellinen dyykkaus. Riippuu paljon Kiina-diilistĂ€.

katso liitettÀ 271375
Elokuun puolivÀlissÀ loppuisi jenkkien ja kiinan tulitauko niin silloin voi tyrskytÀ viimestÀÀn.
 
Veroale tai ei, niin eiköhÀn USAn heikkoutena edelleen pysy massiivinen velka, sen on ennustettu jatkavan entistÀ jyrkemmin ylös. Toinen megatrendi vastassa on Kiinan ja Aasian nousu, yhÀ enenevÀssÀ mÀÀrin maailma voi elÀÀ ilman Amerikkaakin. Kehitys ja muutos on hidasta kuitenkin. NÀiden asioiden takia Kiinan kanssa on tariffit ja pakotukset. Kiina on pohjimmiltaan diktatuuri ja EU kilpailijana hajanainen ja ylibyrokratisoitunut, enpÀ usko ettÀ USAn asema reservivaluutan ja sijoitusten ykkösmaana kuitenkaan on oikeasti mitenkÀÀn uhattuna seuraavan parin vuosikymmenen aikana.
Katsotaan nyt kun veroalet alkavat ja tuleeko myös koronalennuksia, niin tÀstÀ voi vielÀ tulla vaikka se "golden era" sijoittajille. Jos vielÀ sotakin loppuisi, niin varsinkin eurostocksit voisivat saada melkoisen buustauksen.
 
Veroale tai ei, niin eiköhÀn USAn heikkoutena edelleen pysy massiivinen velka, sen on ennustettu jatkavan entistÀ jyrkemmin ylös. Toinen megatrendi vastassa on Kiinan ja Aasian nousu, yhÀ enenevÀssÀ mÀÀrin maailma voi elÀÀ ilman Amerikkaakin. Kehitys ja muutos on hidasta kuitenkin. NÀiden asioiden takia Kiinan kanssa on tariffit ja pakotukset. Kiina on pohjimmiltaan diktatuuri ja EU kilpailijana hajanainen ja ylibyrokratisoitunut, enpÀ usko ettÀ USAn asema reservivaluutan ja sijoitusten ykkösmaana kuitenkaan on oikeasti mitenkÀÀn uhattuna seuraavan parin vuosikymmenen aikana.
Katsotaan nyt kun veroalet alkavat ja tuleeko myös koronalennuksia, niin tÀstÀ voi vielÀ tulla vaikka se "golden era" sijoittajille. Jos vielÀ sotakin loppuisi, niin varsinkin eurostocksit voisivat saada melkoisen buustauksen.
Vladimirovich vaikuttaa kyllÀ nyt niin pÀÀttÀvÀiseltÀ viemÀÀn operaatio loppuun maksimaalisin tuloksin, ettÀ veikkaan sodan lopettamisen olevan Donun ensimmÀinen vaalilupaus, joka jÀÀ pysyvÀsti lunastamatta. Tuo sota tuskin loppuu mitenkÀÀn muuten kuin sotimalla. Yhdysvalloille tai siis republikaanien ÀÀnestÀjillehÀn se ei ole mikÀÀn niin iso juttu mutta Ukrainalle tietysti on. Ja Donulle henkilökohtainen tappio.
 
Vladimirovich vaikuttaa kyllÀ nyt niin pÀÀttÀvÀiseltÀ viemÀÀn operaatio loppuun maksimaalisin tuloksin, ettÀ veikkaan sodan lopettamisen olevan Donun ensimmÀinen vaalilupaus, joka jÀÀ pysyvÀsti lunastamatta. Tuo sota tuskin loppuu mitenkÀÀn muuten kuin sotimalla. Yhdysvalloille tai siis republikaanien ÀÀnestÀjillehÀn se ei ole mikÀÀn niin iso juttu mutta Ukrainalle tietysti on. Ja Donulle henkilökohtainen tappio.

Katotaan ny, vastahan tÀssÀ on neljÀ kuukautta mennyt. Ei kait nyt kukaan sellaista ole sanonut, ettÀ tÀllainen olis helppoa ja pÀivÀssÀ-parissa tehty? :D
Mut joo huonolta tuo nÀyttÀÀ. Ukraina viime aikoina nÀyttÀnyt enempi kompromissihalua ja aitoa pyrkimystÀ rauhaan. Jos Putte pitÀÀ kiinni Khersonin ja Zaporizzjan vaatimuksista, niin rauhaa ei tule, koska niitÀ alueita ei Putelle anneta millÀÀn diilillÀ. VenÀlÀisille tÀmÀ olis ollu tilaisuus jotenkin sÀilyttÀÀ kasvot, tehdÀ aselepo ja lÀhentyÀ edes pikkusen takaisin lÀnteen pÀin, mutta hulluhan se Putte on.
 
Trump on ollut kyllÀ tÀysin munaton VenÀjÀn suhteen. Heikoin presidentti ikinÀ mitÀ jenkeillÀ on ollut. Jopa Biden oli paljon vahvempi. Jenkkien arvovalta on kÀrsinyt valtavasti tuon Trumpin nöyristelyn myötÀ.
 
Trump on ollut kyllÀ tÀysin munaton VenÀjÀn suhteen. Heikoin presidentti ikinÀ mitÀ jenkeillÀ on ollut. Jopa Biden oli paljon vahvempi. Jenkkien arvovalta on kÀrsinyt valtavasti tuon Trumpin nöyristelyn myötÀ.

No jos ihan objektiivisesti katsotaan, niin Obama, Merkel ym olis heikoimmat VenÀjÀn suhteen. Putin otti Krimin ja Donbasin Obaman aikana. Sen pÀÀlle vaan rustailtiin VenÀjÀn kanssa Minskin sopimuksia, kaasu virtasi Eurooppaan tÀysillÀ, tehtiin putket ja lÀnsimaat kilvan menivÀt bisneksiin Putinin VenÀjÀlle. Jopa siviilimatkustajakone ammuttiin alas tÀynnÀ EU kansalaisia ja ja kaasu virtasi.
Obama ei antanut mitÀÀn aseistusta Ukrainalle.
Trump alotti aseistuksen antamisen.
Mutta tietysti hyvesignalointi oli sitten kivempi Obamalla ja toimittajat aivan ihastuneita.
 
Katotaan ny, vastahan tÀssÀ on neljÀ kuukautta mennyt. Ei kait nyt kukaan sellaista ole sanonut, ettÀ tÀllainen olis helppoa ja pÀivÀssÀ-parissa tehty? :D
Mut joo huonolta tuo nÀyttÀÀ. Ukraina viime aikoina nÀyttÀnyt enempi kompromissihalua ja aitoa pyrkimystÀ rauhaan. Jos Putte pitÀÀ kiinni Khersonin ja Zaporizzjan vaatimuksista, niin rauhaa ei tule, koska niitÀ alueita ei Putelle anneta millÀÀn diilillÀ. VenÀlÀisille tÀmÀ olis ollu tilaisuus jotenkin sÀilyttÀÀ kasvot, tehdÀ aselepo ja lÀhentyÀ edes pikkusen takaisin lÀnteen pÀin, mutta hulluhan se Putte on.
ZelenskyillÀ on nÀköjÀÀn vielÀ luottoa Yhdysvaltoihin, kun esitti oikein eilen julkisen vetoomuksen, ettÀ Trump jatkaisi vÀlittÀjÀnÀ rauhanpyrkimyksissÀ. Toki siinÀ mielessÀ ymmÀrrettÀvÀÀ, ettÀ jos Donu heittÀÀ hanskat tiskiin vÀlittÀjÀnÀ, niin se viimeinen pienikin toivo rauhasta katoaa sillÀ hetkellÀ ja sen jÀlkeen soditaan katkeraan loppuun asti.

Aika huvittava muuten kun Eurooppa nyt vinkuu, ettÀ Jenkkien pitÀisi laittaa vÀlittömÀsti 500% tuontitariffit niille maille, jotka ostavat VenÀjÀltÀ öljyÀ. Samaan aikaan Eurooppa kuitenkin vinkuu, ettÀ korkeat tariffit tuhoavat Yhdysvaltojen ja maailmankin talouden, kun USA yrittÀÀ korjata niiden avulla kauppatasettaan. Euroopan mielestÀ tariffit ovat siis hyvÀ asia silloin kun ne tukevat sen omia etuja mutta katastrofaalisia silloin, kun ne tukee jonkun muun etuja.

MinkÀhÀn takia muuten EU ei ole asettanut itse 500% tuontitariffeja niille maille, jotka ostavat venÀlÀistÀ öljyÀ? TÀssÀhÀn olisi oiva tilaisuus nÀyttÀÀ esimerkkiÀ ja asettaa ne esim. Kiinalle, joka vie massiivisesti rojua Eurooppaan, lÀhes 600 miljardin euron edestÀ vuodessa. 500% tullit iskisivÀt tÀhÀn aika napakasti
 
No jos ihan objektiivisesti katsotaan, niin Obama, Merkel ym olis heikoimmat VenÀjÀn suhteen. Putin otti Krimin ja Donbasin Obaman aikana. Sen pÀÀlle vaan rustailtiin VenÀjÀn kanssa Minskin sopimuksia, kaasu virtasi Eurooppaan tÀysillÀ, tehtiin putket ja lÀnsimaat kilvan menivÀt bisneksiin Putinin VenÀjÀlle. Jopa siviilimatkustajakone ammuttiin alas tÀynnÀ EU kansalaisia ja ja kaasu virtasi.
Obama ei antanut mitÀÀn aseistusta Ukrainalle.
Trump alotti aseistuksen antamisen.
Mutta tietysti hyvesignalointi oli sitten kivempi Obamalla ja toimittajat aivan ihastuneita.

EivÀtkÀ olleet heikompia. 2014 Ukraina oli tÀysin sekaisin vallankumouksen jÀlkeen ja silloin oli vallalla luulo, ettÀ ItÀ-Ukrainassa oli kapina, eikÀ ryssien armeija hÀÀrÀÀmÀssÀ. VenÀjÀ kÀvi silloin hybridisotaa. Se oli ihan eri juttu.

Obama myös kyllÀ tuki silloin Ukrainaa muilla tavoin.

Trump taas on kuuman sodan alkamisen jÀlkeen toisella kaudella ollut tÀysin munaton pelkuri. Ei ole koskaan ennen jenkeillÀ ollut noin munatonta presidenttiÀ joka mielistelee ja nöyristelee venÀlÀisille. Et voi mitenkÀÀn puolustella tuota Trumpin alistumista Putinille.
 
Back
Ylös Bottom