Nostoa vanhalle, mutta mulla meni totaalisesti maku Marco Bjurströmiin muutama vuosi takaperin, että siksi ääneni hälle.
Olin studioyleisössä hänen silloin juontamassa ohjelmassa. Tottakai se naminami-meininki oli päällä, mutta mitäs tapahtui kameroiden sammuessa. Mies muuttuu hirveän happamaksi ja kärttyisäksi. Tiuskii kameramiehelle, että vähän parempaa kuvaa seuraavaksi ja menee naama happamana istumaan studion takaosassa olevaan pöytään ja sieltä katsoo tuimalla ilmeellä yleisöön tyyliin, että mitä hittoa nuo tuolla toljottaa. Päälle vielä tiuskasi yhdelle yleisössä istuvalle lapselle. Sitten tuli olo, että tämäkö on se koko kansan sympaattinen naminami-Marco. Jopa minä pidin häntä semmoisena ennen kuin livenä törmäsin. Muutenkin kuullut ihmisiltä vastaavaa palautetta hänen persoonasta, että ei välttämättä mennyt huonon päivän piikkiin jos semmoinen oli alla. Taas ysi tuttu sanoi, että ehä on takoitus tuolla meiningillä korostaa sitä yliposiitivista suomenruotsalaisuutta ja siksi tuo naminami on teatteria ja vahvasti käsikirjoitettua.
