Ärsyttävää aliarviointia!

[Taskuamatsoni]

Heips! Oletteko törmänneet tilanteisiin, joissa teidät aliarvioidaan ihan törkeästi? Ja vain sukupuolesi takia! Ihan voimaan ja sen sellaiseen liittyvää ja ihan mitä tahansa muutakin!

Itselläni tänään kävi seuraavaa. Työpaikallani on remontti ja meidät harjoittelijat kutsuttiin avustamaan kamojen siirrossa. Minulle tyrkytettiin kannettavaksi jotain tuoleja sun muita kun taas miehet kuljettivat raskaat pöydät ja muut ja ähisivät ja puhisivat. Itse kun tarjouduin auttamaan, he sanoivat: ethän sinä nyt jaksa, anna miesten hoitaa hommat. Sitten loppujen lopuksi kannoin sellaisen kukan rääpäleen ja kaikki olivat kauhuissaan, että katkaisen selkäni siinä hommassa. Yritin siinä sitten selittää, että olen jonkinverran treenaillut, mutta tuli aika olo... Hohhoijjakkaa...

Toinen taas tapahtui puolisen vuotta sitten kultani vanhempien kesiksellä, jossa kultani nakitti minut vedenkantoon (saunaan...). Appikokelaani nostivat tästä kamalan älämölöön, jotta eihän tuollainen pieni nainen jaksa painavia vesisankoja kantaa. :itku:

Ei nyt tule muuta mieleen, mutta jos muille tulee, kertokaa, niin voidaan sitten yhdessä kauhistella

 

[Ironbutt]

Mä en ole varsinaisesti koskaan törmännyt tuommoisiin tilanteisiin. Meitsi paukkaa yleensä ensimmäisenä paikalle jos on jotain kannettavaa ja rupeen heti rehkimään. Ympäristö on tottunut tähän niin hyvin, että ei tule koskaan mitään vähettelevää juttua. Melkein jo olettavat, että Buttishan se tuon täyden kaapin siirtää ihan yksinkin jne.

Inertia jaksaa aina vitsailla että vaimo on "juhta" - yhdessä jos liikutaan niin harvoin Inertialle jää mitään kannettavaa. Hyvä jos saa auton parkkiin niin mie oon jo tyhjentänyt takakontin ja viilettänyt kantamusten kanssa sisälle - oli sitten kaksi tahi kymmenen kassia ja vielä pari laatikkoa samassa lastissa.

Uskoisin, että nuo vähättelevät kommentit voidaan välttää pistämällä asioihin vauhtia.
Jos ihmiset ehtivät alussa ihmettelemään kuka siirtäisi tavaran x paikkaan y ja jahkailevat tämän kanssa sitten tuntitolkulla niin siinä ruvetaan ihan ajatustasolla karsimaan mahdollisia kantajia: Eihän se Missukka nyt voi kantaa kun kynsikin voi katketa, kyllä tämä on Pertin ja Jussin heiniä.

Ryhdyt vaan toimeen sen enempiä ihmettelemättä - nappaat esim. pöydän kulmasta kiinni ja pyydät poikia jeesaamaan toisesta päästä. Kyllä tulee apua ja saat kaupanpäälle vielä kehuja "kyllä se Missukka on rivakka mimmi".

 

[kata]

Kyllä mäkin olen törmännyt useasti noihin ihmisiin,jotka ei anna mun kantaa mitään ettei selkä katkea. Mutta toisaalta miesseurassa se on usein mukaavaa jos ne haluaa kantaa painavimmat ostokset. Ainoastaan vähän on haitannut kun naispuolinen, urheilua harrastamaton kaveri haluaa kantaa ite tavarat kun mä olen sitä vähän pienempi. Olen vaan miettinyt että mitäköhän se luulee mun tekevän salilla.

 

[Anonymity]

Minua ei henkilökohtaisesti haittaa tuollainen. En välttämättä koe, että nuo miespuoleiset haluavat "vähätellä" minua, vaan haluavat olla miehiä ja ikään kuin "suojella" naista. Periaatteessa tuo saattaa parhaimmillaan olla kohteliaisuutta ja onneksi sellaista on vielä olemassa. Ja eivät ne miehet aina välttämättä näe päällepäin, onko naisella voimia vai ei.

Minulla itselläni ei ole mitään tarvetta todistella miehille tällaisissa tilanteissa sitä, että minulla on voimia ja lakaa siinä sivussa raapimaan muniani. En nyt tarkoita, että alkuperäinen kirjoittaja toimisi näin, vaan totean tämän yleisellä tasolla. Minun mielestäni tasa-arvon ei tarvitse toteutua joka hetki ja joka tilanteessa. Miehillä on tänä päivänä aika vähän mahdollisuuksia olla perineinen miehekäs mies ja minusta on ihan mukavaa, jos he haluavat sitä olla.Toisaalta yleensä toimin kuten Ironbutt'kin ja tarttuu aika nopeasti yleensä tavaraan kuin tavaraan.

Mutta se ärsyttää, että älyäni kyseenalaistetaan naisena tai ettei minua oteta aina tosissaan pelkästään sen takia, että olen nainen. Harvemmin tähän onneksi törmää esim. omassa työpaikassani (miesvaltainen ala), mutta kyllä niitäkin suppean maailmankatsomuksen omaavia kaksilahkeisia välillä tapaa. Sinällään mielenkiintoista, että aivotoimintani saattaa välillä olla jopa vilkkaampaa kuin heillä... Tai sitten se, että naiset saavat huonompaa palkkaa samasta työstä kuin miehet.

 

[Taskuamatsoni]

Minulla itselläni ei ole mitään tarvetta todistella miehille tällaisissa tilanteissa sitä, että minulla on voimia ja lakaa siinä sivussa raapimaan muniani. En nyt tarkoita, että alkuperäinen kirjoittaja toimisi näin, vaan totean tämän yleisellä tasolla.

:lol2: Joo, en toimi. Olen kyllä Nainen isolla N:llä, enkä taatusti rupea äijäilemään, enkä kyllä edes voimiani halua todistella. Mielestäni vaan olisi fiksua, että jos kerran pyydetään niitä kamoja kuljettelemaan, niin silloin niitä myös kuljetellaan! Olen myös tottunut siihen, että kaikki tekee osansa hommista. Tuossa duunitapauksessa esim. oli kiire, joten ehkäpä miesten olisi kannattanut "nöyrtyä" ja antaa minunkin tehdä oma osani tai sitten olisivat vaikkapa kahvia komentaneet keittämään, parempi sekin kuin tyhjänpanttina seisoskella .
--z Kyllähän meilläkin tuo mies saa sen kauppakassin kantaa jos niitä sattuu 1 olemaan, mutta mikäli on 2 kappaletta, toisen kannan minä. Ja vedenkanto on naisten hommaa :D (kuten myös halonhakkuu ja pinoaminen, miehet kaataa ne puut Missukka on Peräjunttilasta kotoisin)
Jos jonkun miehen miehisyys on kiinni jostain huonekalujen siirtelystä. niin aika heikolla pohjalla ollaan! :lol2:

 

[Anonymity]

No tietysti jos ajatellaan asiaa asioiden sujumisen osalta, niin voidaan ajatella, että miehet olisivat voineet joustaa, jos sinä itse olet tarjoutunut auttamaan ja varsinkin, jos teillä oli kiire.

Noin yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että se tekee joka osaa asian paremmin riippumatta sukupuolesta. Tästä huolimatta minusta on mukavaa, että on naisten ja miesten töitä, mutta niiden ei pidä olla mikään vakiojuttu. Minä en esimerkiksi ompele ja piste (olen meinaan ihan paska, eikä edes kiinnosta opetella).

Luin aikoinaan jostain lehdestä kehonrakentaja Jussi Hokkasen entisen naisystävän (en muista nimeä) haastattelua. Nainen kilpaili myös kehonrakennuksessa. No joka tapauksessa tämä daami oli töissä muistaakseni kaupungilla jossain melko fyysisissä hommissa. Hän kertoi lehdessä, kuinka häntä aina nauratti, kun miehet automaattisesti alkoivat kantamaan jotain painavia keloja (tai jotain… keksin omasta päästäni) ja totesivat, että anna minä kannan, kun painavat niin paljon. Tämä daami oli itsekseen naureskellut ja miettinyt, että hän nostaa salilla rautaa enemmän kuin mitä nuo miespuoliset työkaverit jaksaisivat ikinä, mutta antoi miesten nostella ja kantaa.

P.S. Mun mielestä se halkojen hakkaaminen, pinoaminen ja kantaminen on kokonaan miesten hommaa. Minä keitän sillä aikaa kahvit... ;) No jos totta puhutaan, niin kyllähän sitä itsekin tekisi noita, jos olisi pakko.

 

[Sasuli]

Mulla on päinvastaisia kokemuksia.. :D
Olen niin isokokoinen luonnostaan että aina ollaan pyytelemässä apuun tavaroiden siirtelyssä ym.. Erityisesti jos pitää jonnekin korkealle yltää niin minua hihkutaan paikalle.

 

[Siekkari]

Joo, olin joskus nuoruudessani yhdessä uusimaalaisessa paikallislehdessä töissä ja siellä markkinointipäällikkö (nainen) pyysi yhtä miestoimittajaa nostamaan pöytää. En enää tarkkaan muista miksi, koska sitä piti vaan nostaa, ei siirtää. Ehkä sinne jalan alle piti tunkea mattoa tai jotain. No tää koko ikänsä konttorirottana ollut mies ei saanut sitä pöytää inahtamaankaan, koska ei osannut nostaa. Menin, kyykistyin vähän, kävin pöydän kulmaan kiinni ja nousin. Sileenhän ne raskaat esineet nousee. En ollut mikään lihaskimppu silloin. Jälkeenpäin kyllä vähän hävetti, koska ajattelin, että ehkä loukkasin tuota miespuolista työkaveria, joka oli todella mukava. Se vaan sanoi, että "kai tommonen urheilija...". Ehkä nyt en menisi nostamaan vaan kertoisin, mitä kannattaa tehdä, että pöytä nousee. :lol2:

Tuosta voimien vähättelystä on jonkin verran kokemusta. Tiedän, mistä puhutte. Toisaalta - tän oon todennu jossain muussa postissani - kun olen maalta kotoisin ja tottunut siihen, että ämmät tekee lähes kaiken, eikä kukaan kysele jaksaako ne vai ei, sitä joskus mieluusti antaa miesten kantaa, silloin kun tilaisuus tarjoutuu. Saavatpahan nekin jotain tekemistä :curs:

 

[T.K.]

Minulla itselläni ei ole mitään tarvetta todistella miehille tällaisissa tilanteissa sitä, että minulla on voimia ja alkaa siinä sivussa raapimaan muniani.

Hahaha, hassu! :D Olen kyllä täysin samaa mieltä. Mun tuttavapiirissäni on sellaisia gentlemanneja, jotka ylpeinä kantavat naisen puolesta kaiken käsilaukkua painavemman. Mun mielestä se on IHANAA!! :haart: Tiedän jaksavani yksinkin hinailla raskaita kauppakasseja kotiin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta todistella itselleni tai muille kykeneväni moisiin suorituksiin. Sama pätee raskaiden ovien avaamisiin yms. Sitäpaitsi, miksi en soisi miehelle sitä urheaa maskuliinista tunnetta, jonka hän saa auttaessaan kevytrakenteistä leidiä, haha! ;)

 

[Metri]

Tämä tapahtui kauan sitten kun en oikeastaan vielä käynyt ahkerasti puntilla, yleisurheilua olin kyllä harrastanut ja esim. rinnallevetoa harrastellut salilla.
Auttelin häävalmisteluissa ja piti kantaa pöytiä. Pari hiihtonuorukaista oli muutaman tytön kanssa jelppimässä. Ne pojat kantoivat pöydän yksinään, tytöt kantoivat kaksin yhden pöydän. Tuli miun vuoro eikä miulla ollut paria. Se jakelija kysäisi, jaksanko varmasti yksin. Onneksi ei miun tarvinnut vastata, kun morsiamen isä sanoi siitä läheltä, että "kyllä jaksaa, Metri on kova likka".

Joskus taannoin olin vastaanottamassa jotakin lähetystä koulullemme. Kuski kysäisi, että olisiko miesapua. Sanoin, että kohta tulee reksi ja talonmies, mutta että kyllä mie kannan suunnilleen sen mitä miehet. Selitys tietysti perään, että kun mie urheilen ... (laji mainittu myös) Eikä ne kantamukset mitään überpainavia olleet. Kanslistikin kerran kysyi, jaksanko varmasti kantaa erään kirjalaatikon yläkertaan. Se loota ei ollut edes puolillaan, annoin salkkuni yhelle tytölle ja kyöräsin opukset kielistudion taakse. Kanslisti kyllä myönsi ettei olisi ite lähtenyt yrittämään sitä. Hän siis oli nainen.

Oma isukkini kyllä arvostaa ja pyytääkin minua usein veneenkanto-, -kääntö- ym. -urakoihin. Äiti samoin kannattaa miulla mökkiruokalaatikot - jotka muuten eivät köykäisiä olekaan - autosta ja autoon. Kaupan kassaneidit kyllä joskus katselevat huolestuneina.

 

[homppa1973]

Sinun kuvia kun kattoo niin eipä kyllä varmaan ihan helposti uskalla mitkään kevytköriläät aliarvioida voimiasi :D
Itseäni ei kyllä haittaa jos miehet gentlemannia haluavat leikkiä...vaikka kyllä ehkä jaksaisin itsekin ;) Oma kulta on vähän mallia 'kyllähän naiset jaksaa sen minkä miehetkin' tai 'otatko kauppakassin toisen kahvan..' ihan mukavaa sinänsä mutta kyllä vanhanaikainen herrasmiesmäisyys on joskus :haart:
Puhumattakaan siitä ihastutttavasta itseensätyytyväisyyden määrästä kun saavat heikon neidon auttaa pulasta... :haart: Olkoot äijät äijiä, en tahdo alkaa kilpasille!

 

[BettyBlu]

Samoilla linjoilla T.K ja Anonymityn kanssa.

 

[Lilith]

Tuosta voimien vähättelystä on jonkin verran kokemusta. Tiedän, mistä puhutte. Toisaalta - tän oon todennu jossain muussa postissani - kun olen maalta kotoisin ja tottunut siihen, että ämmät tekee lähes kaiken, eikä kukaan kysele jaksaako ne vai ei, sitä joskus mieluusti antaa miesten kantaa, silloin kun tilaisuus tarjoutuu. Saavatpahan nekin jotain tekemistä :curs:

Samaa mieltä. Olen tottunut siihen että itse saan aina kaiken raahata, kotitilalla varsinkin saan testata voimiani ihan riittävissä määrin, porukoilla kun on selkäongelmia->Lilith, tuus kantaan tää säkki/kiskoon vasikkaa/kantaan rehua/...
Jos joku mieshenkilö joskus vahingossa erehtyy mulle avaamaan oven tai auttamaan kassin kanssa, olen varsin ilahtunut. Harvemmin näin tosin tapahtuu, yleensä saan kyllä ihan rauhassa toimia kuormajuhtana :lol2:

 

[S-T]

P.S. Mun mielestä se halkojen hakkaaminen, pinoaminen ja kantaminen on kokonaan miesten hommaa. Minä keitän sillä aikaa kahvit... ;) No jos totta puhutaan, niin kyllähän sitä itsekin tekisi noita, jos olisi pakko.

Mitääh? Halkojen hakkaaminenhan on ihan parasta - mun mielihommaa kesämökillä - olen ihan murtunut, jos ei ole halkoja mulle hakattavaksi :D

 

[Anonymity]

Mä olen tosi onneton halkojen hakkaaja. Osuu aina hutiin ja olen itselleni ja ympäristölle vaarallinen... ;) Joten jos mä vaikka keitän ne kahvit... Tosin en juo kahviakaan ja olen vähän onneton keittämään sitäkin.

No, mä suostun kyllä kantamaan halkoja, se on kivaa hommaa. Ja voin tehdä sitten ruuan sille halkojen hakkaajalle. Siinä mä olen hyvä.

 

[ZannaZ]

Täytyy myöntää että itseänikin harmittaa joskus tämä "aliarviointi". Viimeisin on ihan viikon sisällä tapahtunut. Bongasin työpaikkailmoituksen jossa haettiin yöduunaria varastolle, puhuttiin että työ on fyysisesti raskasta jne jne, kriteerit muuten täyttyivät kohdallani ja ajattelin että kun tässä nyt on punttaillut jo jonkin aikaa ni en mä nyt mikään särkyvä posliininukke ole että enköhän mä jaksa vähän laatikoilla kanniskella.

No soitin sitten tietty työnantajalle ja ilmoitin mielenkiintoni ko. paikkaa vastaan, ilmeisesti vanhanpuoleinen mieshenkilö sitten kyseli koulutusta jne jne, ja sitten "mutta työ on kovin raskasta fyysisesti, olet nainen, joten oletko aivan varma että jaksaisit?". Meikä oli siinä kohtaa että WTF. Siis koska olen nainen, vedetään heti johtopäätös että ei ole sopiva duuniin. . Siihen sitten tottakai sanoin että olen käynyt salilla jo jonkinaikaa ja tulosta on tullut progressiivisesti ja kyllä sitä voimaakin löytyy.

Ääneen tämä työnantaja ei sitä sanonut, mutta hänen äänestään ja äänensävystä oli selvästi luettavissa ettei hän uskonut että minusta olisi hommaan tai että ees puhuisin totta, sanoi vaan välinpitämättömästi "jaa! no vain niin!". Kieltämättä hieman keitti tämän tapauksen jälkeen! Olisi ees antanut mahdollisuuden tulla työhaastatteluun ja sitten tehnyt päätöksensä. Mutta ainakin musta tuntuu että päätös olla ottamatta mua oli puhtaasti siinä että "naiset ovat heikkoja ja avuttomia, he eivät voi pärjätä fyysisessä duunissa". Paskanmarjat sanon minä :pff:!

Sainpas avautua.

...Jos joku mieshenkilö joskus vahingossa erehtyy mulle avaamaan oven tai auttamaan kassin kanssa, olen varsin ilahtunut. Harvemmin näin tosin tapahtuu, yleensä saan kyllä ihan rauhassa toimia kuormajuhtana :lol2:

Mulla oli itseasiassa jossain vaiheessa jakso elämässä jollen melkeinpä otin nokkiini kun joku mies avas ovea tjsp, ajattelin että "perkele, osaan mä nyt itekin ovet aukoa, kassit kantaa jne". :lol2:, onneks oon päässy aika hyvin tästä kyl eroon. Nykyään IMO on aika herrasmiesmäistä jos tarjoudutaan kantamaan kantamuksia tai avaamaan ovea tai jotain vastaavaa, vaikkei siihen välttämättä olisi silminnähtävää syytäkään (esim. naishenkilö ei selvästikään jaksa / kykene tekemään jotain).

 

[Hannebaali]

hmmm... Tuosta aliarvionnista... joskus se vaan nyt on niin että ei voimat riitä.
Mä olen aika pienen kokoinen nainen enkä loukkaannu lainkaan kun joku kyseenalaistaa voimani. Yleensä en hyssyttelyjä kuuntele jos mulle sanotaan ettet jaksa tai se on raskas. JOs tiedän että jaksan laitan korvat lukkoon ja tratun tuumasta toimeen.

Mut ihan tosta duunihommasta. Täytyy ymmärtää että monesti kun työpaikkailomoituksessa mainitaan että työ on fyysissesti raskasta, niin se aivan varmasti on.
Vaikka useamman vuoden olen puntilla käyny niin silti en lähtisi suurelle itse luottamuksella repsikaks raksalle.
Jos kokopäivän joutuu kantamaan molemmissa käsissä 25 kg painosia sankoja täynnä sementtiä nostan suosiolla kädet ylös...

ZannaZ: jos etsit yöduunia niin käy ilmottautumassa henkilöstönvuokrausfirmoihin blokkariksi ravintoloihin. Ihan lepposta duunia ja tuntipalkka 7,89€

 

[Nee]

Joskus reilu kymmenen vuotta sitten selostin töissä vanhemmalle miesasiakkaalle erästä rakennuslupamenettelyä. Ääneni oli silloin vielä pikkuisempi kuin nykyään ja puhelimessa tämä vaikutelma korostui entisestään. Saatuani asian selvitetyksi, mies tokaisi: "Voi tyttö-kulta, eikö siellä ole ketään miestä paikalla?" Yhdistinpä sitten puhelun mieskollegalle, että asiakas sai kuulla samat asiat möreämmällä äänellä esitettynä. Eihän se tietty minulta ole pois, jos joku on idiootti, mutta ... :curs:

Mitä tulee naisten voimien vähättelyyn, luovutan suosiolla apinanhommat miehelle, jos hän ne haluaa tehdä tunteakseen itsensä isoksi, vahvaksi ja miehekkääksi. Miehillä vain suunnitteluun kuluu usein tuplasti se aika kuin rivakalta naiselta itse työn tekemiseen. ;)

 

[Angelica-82]

Joo. Turhanpäivänen aliarvioiminen ei oo kivaa mutta se on kyllä kivaa, jos joku mies haluaa auttaa Ei monikaan pidä mun mielestä kantoapua tms aliarvioimisena vaan kohteliaisuutena.

Ja se mitä Nee tossa kirjotti omasta kokemuksestaa on totta. Naispuolisen neuvoja ei aina oteta kovin tosissaan. Itekin kesätöissä joskus ollu vastaavassa tilanteessa, vaikkei itse asia ole ollut niin hankala, etteikö tällainen pikkutyttökin sitä osaisi

Ja sit fyysisistä töistä. Vaikka oonkin salilla käyny ja en kaikista sirointa naistyyppiä niin tiedän kyllä, ettei musta ole yhtä raskaisiin fyysisiin hommiin kuin miehistä. Tosin ei kaikki miehetkään ole mua vahvempia mut ne heikommat on kai kuitenkin vähemmistö. Itsellä kesätöissä on ollut sellasia hommia, joita en tyttönä pysty mitenkään tekemään, koska voimat ei vain riitä! Hyvä jos monella miehelläkään joihinkin juttuihin. Sillon en kyllä lähde ylpeästi väittämään, että muka jaksaisin jne. Parempi myöntää, ettei ole tarpeeksi vahva.
Ja mun mielestä kans tasa-arvon ei tarvis toteutua ihan joka asiassa, kun jos mies jaksaa jonkun asian tehdä paremmin niin tehköön! Turha siinä on naisen lähtee pinnisteleen vaan siksi, että pääsis näyttään.

Joskus oiskin oikein kiva, jos joku pitäis pienenä ja sievänä :D

 

[Leona]

Heh, minä olen aina ollut ihan vedätettävissä noissa nostamis- ja kantamistilanteissa. Ei tarvita kuin pieni kommentti tyyliin "Tiukkis ei varmaan tätä jaksa kantaa..." kun Tiukkis menee ja kantaa (tai ainakin yrittää). Sitten on niin hyvä mieli kun kaikki päivittelevät, jotta kylläpäs se Tiukkis on hurja tyttö (ja pääasiassa tietysti ovat tyytyväisiä kun saivat minusta ilmaisen työjuhdan). Olin tällainen jo silloin kun en ollut nähnytkään punttisalia ja tietysti saliharrastuksen myötä ilmiö on vain pahentunut

Joskus muinoin olin työpaikassa, jossa joutui ajoittain tekemään fyysisesti raskaita hommia. Kaikki työntekijät olivat naisia, eivät kuitenkaan mitään voimailijoita vaan ihan tavallisia naisia. Jostain syystä heidän oli hurjan vaikea ymmärtää, että minä jaksaisin tehdä samoja hommia kuin he. Raskaita lavoja vetäessäni sain osakseni sääliviä katseita ja kommentteja, jotta jaksatkohan sinä nyt varmasti... No, siitäkös Tiukkis sisuuntui ja teki entistä hurjemmin töitä. Olin siis hullun tunnollinen yllytyshullu, erittäin hyvää työvoimaa siis