🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

[Rasssberry]

Päinvastoin inssuliiniresistenissi ja paastoinsuliinit näyttää ihan toiseen suuntaan. Ja jos sä meet ketoosilla pitkään ja sitten otat hiilaria ja meeet verikokeeseen, niin se tuskin on kovinkaan fiksua, ellei nimenomaan halua jotenkin saada mahdollisimman vääristävää tulosta.

Carnivore vaikuttajilla ollut tätä ongelmaa? Glukoneogeneesi ilmeisesti tehostuu ja insuliiniresistenasi johtuu kaiketi rasvan estäessä insuliinin toimimisen soluun?

 

[Rasssberry]

Carnivore vaikuttajilla ollut tätä ongelmaa? Glukoneogeneesi ilmeisesti tehostuu ja insuliiniresistenasi johtuu kaiketi rasvan estäessä insuliinin toimimisen soluun?

Insuliiniresistenssi korjaan.

 

[mjäm]

Se on tässä samassa ketjussa, koska yhdistelin näitä samoja aiheita.

Löytyykö tuo artikkelisarja siis tästä ketjusta? En ole onnistunut löytämään.

Katsoin tuon tuoreimman keskustelun Tikan kanssa. Kiitos siitä!! Markun mukaan keho käyttää ihan viimeisenä lihaksen proteiineja.

Täsyä seurasi seuraava ajatusketju: Kun on rasva-adaptoiduttu niin miten dieetti toimisi sen jälkeen jos vuorokauden ravintona on vain vaadittu proteiinin tarve (esim. 2g rasvaton painokilo) heran muodossa ja mahdollisimman väjän rasvaa. Käyttäisikö kroppa silloin vain kehon rasvoja vai puuttuisiko se kuitenkin lihaksiin?

 

[Mike]

Löytyykö tuo artikkelisarja siis tästä ketjusta? En ole onnistunut löytämään.

Katsoin tuon tuoreimman keskustelun Tikan kanssa. Kiitos siitä!! Markun mukaan keho käyttää ihan viimeisenä lihaksen proteiineja.

Täsyä seurasi seuraava ajatusketju: Kun on rasva-adaptoiduttu niin miten dieetti toimisi sen jälkeen jos vuorokauden ravintona on vain vaadittu proteiinin tarve (esim. 2g rasvaton painokilo) heran muodossa ja mahdollisimman väjän rasvaa. Käyttäisikö kroppa silloin vain kehon rasvoja vai puuttuisiko se kuitenkin lihaksiin?

Mä veikkaan, että mitä enemmän on "turhaa" lihasta, niin sitä isompi tendenssi on sitä polttaa. Isompi lihasmassa on muutenkin vaikeampi ylläpitää. Mutta tossa sun tapauksessa, oletetaan että oot miinuksella ja hyvin rasva-adaptoitunut, syöt 2g/painokilo proteiinia, niin glukoosia saadaan tehtyä syödystä proteiinista, eikä lihaksiin tarvi koskea, tämä sillä oletuksella, että treenaat kokoajan kovaa. Proteiinisyneesi pysyy kun sulla on niitä aterioita.

 

[mjäm]

Mä veikkaan, että mitä enemmän on "turhaa" lihasta, niin sitä isompi tendenssi on sitä polttaa. Isompi lihasmassa on muutenkin vaikeampi ylläpitää. Mutta tossa sun tapauksessa, oletetaan että oot miinuksella ja hyvin rasva-adaptoitunut, syöt 2g/painokilo proteiinia, niin glukoosia saadaan tehtyä syödystä proteiinista, eikä lihaksiin tarvi koskea, tämä sillä oletuksella, että treenaat kokoajan kovaa. Proteiinisyneesi pysyy kun sulla on niitä aterioita.

Pitääpä tehdä empiirinen koe. Sillä se sit selviää. Tosi hyvin on pysynyt voimatasot tallella vaikka kiloja on karissut reilusti. En tosin ole punninnut, mutta vyötä on saanut kiristää reilusti enemmän. Hyvin jaksaa myös pitkiä (10-12) sarjoja. Treeni 2-jakoista ja salilla 3-4 kertaa viikossa. Kävin inbodyssa 5 päivää dieetin aloituksesta. Tarkoitus olisi jatkaa pitkälle keväälle, jollei jopa toukokuulle. Lihasmassa 46.6kg, rasvaton massa 80kg. Rasvaa 24.8kg. Tavoitteena tiputella rasvat 10 tai alle. Salitavoitteena saada high barilla 200kg 1RM ja penkissä 10×100kg. Voi olla tiukka tavoite, mutta ainahan sitä voi haaveilla kaikenlaista ;)

 

[Markku Tikka]

Päinvastoin inssuliiniresistenissi ja paastoinsuliinit näyttää ihan toiseen suuntaan. Ja jos sä meet ketoosilla pitkään ja sitten otat hiilaria ja meeet verikokeeseen, niin se tuskin on kovinkaan fiksua, ellei nimenomaan halua jotenkin saada mahdollisimman vääristävää tulosta.

Carnivore vaikuttajilla ollut tätä ongelmaa? Glukoneogeneesi ilmeisesti tehostuu ja insuliiniresistenasi johtuu kaiketi rasvan estäessä insuliinin toimimisen soluun?

Carnivore ei automaattisesti tarkoita ketoosia. Tämä on se missä kohtaa tämä ajatus menee vikaan. Kuten Mikekin sanoo niin KETOOSI ajaa insuliinit alas jne, ... mutta jos keho tuottaa (aminohapoista) liikaa glukoosia, niin et ole ketoosissa. Jos olet ketoosissa, niin glukoosia ei silloin veressä pysty olemaan liikaa!! Keto-ruokavaliossa ei voi / saa syödä liikaa proteiinia, vaan 2g per painokg ("ihannepainoa") alkaa olla jo tiukka raja tai EHKÄ vielä 2.2g (eli 1g per pauna) menettelee, jos omaa selvästi suuremman lihasmassan ja sen hajotuksen treenissä (vaatinee jotain miestä vahvempaa käytössä).

Kuten Podcastissa käytiin läpi, niin lähtökohtaisesti keho tekee aminohapoista vain pienen osan glukoosistaan (10-15%). Mutta jos proteiinia syödään selvästi yli tarpeen eli alkaa olemaan lähemmäs 2.5g per painokg ja siitä ylöpäin, niin tuo määrä nousee selvästi. Koska pakkohan kropan on sille proteiinille jotain tehdä... eli se varastoidaan rasvana. Mutta proteiinia ei pysty varastoimaan suoraan rasvana, vaan ensin se pitää muuttaa glukoosiksi.

Lisäksi carnivorella puolet tai enemmän rasvasta mitä syödään tapaa olla tyydyttynyttä rasvaa ... koska liharuuan rasvasta noin puolet sitä mallia on. Lähtökohtaisesti ei välttämättä ongelma, mutta joillakin ihmisillä on geneettinen variantti, mikä aiheuttaa sen, että tyydyttynyt rasva rasvoittaa maksaa ja heikentää insuliiniherkkyyttä. Ja tätä efektiä voimistaa entisestään edellä mainittu glukoneogeneesin kautta liian korkea glukoosikuorma.

Varmasti selvästi harvinaisempaa kuin HH-syömisen kanssa, mutta mekanismiensa osalta täysin mahdollista, että carnivore aiheuttaa insuliiniresistenssin / esidiabeteksen.

 

[mjäm]

Carnivore ei automaattisesti tarkoita ketoosia. Tämä on se missä kohtaa tämä ajatus menee vikaan. Kuten Mikekin sanoo niin KETOOSI ajaa insuliinit alas jne, ... mutta jos keho tuottaa (aminohapoista) liikaa glukoosia, niin et ole ketoosissa. Jos olet ketoosissa, niin glukoosia ei silloin veressä pysty olemaan liikaa!! Keto-ruokavaliossa ei voi / saa syödä liikaa proteiinia, vaan 2g per painokg ("ihannepainoa") alkaa olla jo tiukka raja tai EHKÄ vielä 2.2g (eli 1g per pauna) menettelee, jos omaa selvästi suuremman lihasmassan ja sen hajotuksen treenissä (vaatinee jotain miestä vahvempaa käytössä).

Kuten Podcastissa käytiin läpi, niin lähtökohtaisesti keho tekee aminohapoista vain pienen osan glukoosistaan (10-15%). Mutta jos proteiinia syödään selvästi yli tarpeen eli alkaa olemaan lähemmäs 2.5g per painokg ja siitä ylöpäin, niin tuo määrä nousee selvästi. Koska pakkohan kropan on sille proteiinille jotain tehdä... eli se varastoidaan rasvana. Mutta proteiinia ei pysty varastoimaan suoraan rasvana, vaan ensin se pitää muuttaa glukoosiksi.

Lisäksi carnivorella puolet tai enemmän rasvasta mitä syödään tapaa olla tyydyttynyttä rasvaa ... koska liharuuan rasvasta noin puolet sitä mallia on. Lähtökohtaisesti ei välttämättä ongelma, mutta joillakin ihmisillä on geneettinen variantti, mikä aiheuttaa sen, että tyydyttynyt rasva rasvoittaa maksaa ja heikentää insuliiniherkkyyttä. Ja tätä efektiä voimistaa entisestään edellä mainittu glukoneogeneesin kautta liian korkea glukoosikuorma.

Varmasti selvästi harvinaisempaa kuin HH-syömisen kanssa, mutta mekanismiensa osalta täysin mahdollista, että carnivore aiheuttaa insuliiniresistenssin / esidiabeteksen.

Onko niin, että kroppa varastoi tuon proteiinista muutetun hiilihydraatit juurikin rasvaksi eikä täytä sillä lihasten puutteellisia hiilihydraattivarastoja?

 

[Markku Tikka]

Onko niin, että kroppa varastoi tuon proteiinista muutetun hiilihydraatit juurikin rasvaksi eikä täytä sillä lihasten puutteellisia hiilihydraattivarastoja?

Aiheellinen tarkennus ... toki jos lihaksessa ja/tai maksan glykogeeneissä on tilaa sekä kysyntää, niin ensisijaisesti menee myös glukoneogeneesin kautta tehty glukoosi sinne. Aivan kuten HH-ruokavaliossakin.

Jos energiaa tulee yli tarpeen, niin ensisijaisesti varastoidaan ravinnon rasvoja. Ainakin ns. normaalissa makrojen osalta "tasapainoisessa" HH-syömisessä se mitä hiilarista varastoidaan rasvana on muistaakseni vain 2% luokkaa ja kaikki muu varastoitu on ravinnon rasvoja... mikä nyt ihan loogista, koska rasvan varastointi rasvaksi on kropalle kätevin vaihtoehto.

Mutta tämä ei toki sitä poista, että edelleen maksa ja verenkierto saa glukoosi- / insuliinivasteen osakseen... vaikkakaan se ei yhtä suuri ole kuin jos vastaavan määrän glukoosia söisi hiilihydraateista. Koska glukoneogeneesi on kuitenkin aina jossain määrin enemmän tarpeeseen tapahtuvaa kuin substanssi lähtöistä ... eli tarve ohjaa enemmän kuin raaka-aineen olemassaolo.

Tosin voidaan olettaa, että kun ei juurikaan syö HH, niin kyllä glukoosille aina on tarvetta ja paikka mihin laittaa.

 

[mjäm]

Aiheellinen tarkennus ... toki jos lihaksessa ja/tai maksan glykogeeneissä on tilaa sekä kysyntää, niin ensisijaisesti menee myös glukoneogeneesin kautta tehty glukoosi sinne. Aivan kuten HH-ruokavaliossakin.

Jos energiaa tulee yli tarpeen, niin ensisijaisesti varastoidaan ravinnon rasvoja. Ainakin ns. normaalissa makrojen osalta "tasapainoisessa" HH-syömisessä se mitä hiilarista varastoidaan rasvana on muistaakseni vain 2% luokkaa ja kaikki muu varastoitu on ravinnon rasvoja... mikä nyt ihan loogista, koska rasvan varastointi rasvaksi on kropalle kätevin vaihtoehto.

Mutta tämä ei toki sitä poista, että edelleen maksa ja verenkierto saa glukoosi- / insuliinivasteen osakseen... vaikkakaan se ei yhtä suuri ole kuin jos vastaavan määrän glukoosia söisi hiilihydraateista. Koska glukoneogeneesi on kuitenkin aina jossain määrin enemmän tarpeeseen tapahtuvaa kuin substanssi lähtöistä ... eli tarve ohjaa enemmän kuin raaka-aineen olemassaolo.

Tosin voidaan olettaa, että kun ei juurikaan syö HH, niin kyllä glukoosille aina on tarvetta ja paikka mihin laittaa.

Voisiko tämän tiivistää seuraavasti: (Tähän väliin kuitenkin maallikovaroitus, jolloin mutkia saatetaan ajaa pahasti suoriksi)

Ollessasi rasva-adaptoitunut (ja ketoosissa) hyvä tapa polttaavrasvaa on runsasproteiininen (n 2g/ rasvaton massa) mutta maltillisesti rasvaa sisältävä ruokavalio. Hiilarit pidetään max. 20g. Isommatkaan miinuskalotit eivät syö lihaksia tarpeettoman paljon, kunhan treenataan riittävästi ja pidetään riittävästä proteiinisynteesistä huolta. Tämä optimoidaan jakamalla päivän proteiinit vaikkapa kolmeen kertaan. Esim. 50g kerta. Näistä 2 annosta treenin molemmin puolin ja kolmas vaikkapa ennen nukkumaan menoa.

Ketoosissa ollessa ja miinuskaloreilla lihaksissa ja maksassa on jatkuvasti tilaa hiilihydraateille. Vaikka proteiinin määrä ylittyisi lihasten "vastaanottokyvyn", proteiinista muutettu hiilihydraatti hakeutuu pääasiassa maksaan tai lihaksiin. Nämä menevät sitten tuotantoon heti seuraavassa treenissä.