Suomalainen politiikka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja DayOne
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Suomalainen politiikka – kotimaan gallup-myrsky, hallituskohut ja eduskunnan ikuinen sirkus

Meta description: Keskustelua puolueista, päätöksistä, hallitusväännöistä ja ajankohtaisista poliittisista ilmiöistä – mielipiteitä, analyysejä ja arjen havaintoja.


Miten Tanska onnistuu siinä, että työttömyysturva on hyvä ja työllisyys korkea?
Miksei Suomessa voitais pyrkiä samaan, silloinhan tämä olisi hyvä maa kaikille?
Palkatkaan eivät ole Tanskassa kovin alhaisia, jotenkin he silti saavat työnsä myytyä.
Mikä voisikaan olla tämä syy? Mitä eroja Suomesta ja Tanskasta löytyy, noin niinkuin lainsäädännön kannalta, joka voisi vaikuttaa työllisyyteen? Olisiko joustavampi työmarkkina (lue: ei irtisanomissuojaa), jonka takia työntekijän palkkaamisen riski on pienempi, jolloin työntekijän palkkaaminen on kannattavampaa (kannattavuus = hyöty - riski), jolloin työntekijöitä palkataan Suomea enemmän, jolloin työllisyys on korkeampi, jolloin työttömyystukia pitää maksaa vähemmän.

Voihan se olla toki joku muukin syy, joten odottelen selityksiä aiheesta. Sveitsissä ja USA:ssa on muuten myös helppoa irtisanoa työntekijöitä, ja taitaa molemmissa olla todells hyvä työllisyysaste ja palkatkin olla korkeat. Johtunee toki jostain muusta.
 
Mikä voisikaan olla tämä syy? Mitä eroja Suomesta ja Tanskasta löytyy, noin niinkuin lainsäädännön kannalta, joka voisi vaikuttaa työllisyyteen? Olisiko joustavampi työmarkkina (lue: ei irtisanomissuojaa), jonka takia työntekijän palkkaamisen riski on pienempi, jolloin työntekijän palkkaaminen on kannattavampaa (kannattavuus = hyöty - riski), jolloin työntekijöitä palkataan Suomea enemmän, jolloin työllisyys on korkeampi, jolloin työttömyystukia pitää maksaa vähemmän.

Voihan se olla toki joku muukin syy, joten odottelen selityksiä aiheesta. Sveitsissä ja USA:ssa on muuten myös helppoa irtisanoa työntekijöitä, ja taitaa molemmissa olla todells hyvä työllisyysaste ja palkatkin olla korkeat. Johtunee toki jostain muusta.
Ei niillä heikennyksillä kasvua saada, pitäisi myös ottaa käyttöön ne asiat mitkä on paremmin. Kannatan tuota Tanskan mallia, mutta ei se toimi pelkät heikennykset ottamalla.
 
Oiskohan Tanskan menestyksen takana enemmän Novo-Nordisk yksittäisenä tekijänä, jonka luoma kasvu sitten on säteillyt vuosia muille aloille kysyntänä. Vähän kuin aikanaan Nokia Suomessa, mutta isompana. Ei noihin valtioiden selvästi erilaisiin taludellisiin asemiin juuri voi valtiot vaikuttaa, jonnekin vaan sattuma synnyttää kulloisenkin Nokian, koulutuksella ja sen ylläpitämisellä voi edesauttaa uusia "Nokioita", mutta tuurissaan se läpilyönti on.

Kun on hyvä työllisyys tilanne kuten Tanskassa, vain elämäntapa pummit ovat työttömiä. Tilanne on aivan erilainen kuin Suomessa ja tuo menoerä Tanskassa versus Suomi on ihan järjettömästi pienempi Tanskassa työllistä kohti. 2010 Suomen ja Tanskan BKT/hlö oli kutakuinkin sama, nyt Tanska on liki 25% edellä. Vituiksmän iski Suomeen kun Nokiassa tehtiin huonoja päätöksiä, mutta merkittävämpi on kuitenkin tainnut olla painopaperien kysynnän sakkaus. Suomessa tehtiin paperia 2007 liki nelinkertainen määrä versus 2024. Pahvihousujen työllistyminen IT ammattilaiseen verrattuna on surkeaa. Muutenkin perusteollisuudesta on kadonnut matalasti koulutettujen miesten töitä aivan valtavasti. Ja se mitä on jäljellä tekee baltit ja muut entisestä kommunistisesta maailmasta tulevat.
 
Ei noihin valtioiden selvästi erilaisiin taludellisiin asemiin juuri voi valtiot vaikuttaa, jonnekin vaan sattuma synnyttää kulloisenkin Nokian, koulutuksella ja sen ylläpitämisellä voi edesauttaa uusia "Nokioita", mutta tuurissaan se läpilyönti on.
Siis uskooko joku ihan oikeasti tällaista? Toki se lienee tuurista kiinni, että vaikka Yhdysvallat, Sveitsi, Singapore, jne. ovat niin vauraita, kun taas vaikka Venäjä, Afrikan maat, jne. eivät. Tuuria vaan vuodesta ja vuosisadasta toiseen.

Kunhan olen seuraavan kerran koneella, niin pitääpä tehdä graafi maista niin, että vaaka-akselilla on taloudellinen vapaus ja pystyakselilla asukaskohtainen BKT. Senhän pitäisi olla täysi varpusparvi vaakasuoralla korrelaatioviivalla, koska tuuristahan tällaiset asiat ovat kiinni.
 
No ainakin Nokian tapauksessa oli mukana sattumaa, korkea koulutustaso tietenkin avitti sitä että Nokian tuotekehittely oli oikeanlaista. Mutta myös Saksassa ja vaikkapa Ranskassa on varmasti koulutus tikissä. Sattumalta vaan Ruotsiin ja Suomeen syntyivät aikansa matkapuhelimien kärkimerkit, Ericsson ja Nokia. Kyllä muutkin yritti, eikä varmaan ollut isoista jutuista kiinni, olisiko läpilyönnit tulleet muille valmistajille.

Vai oliko Suomi sinusta poikkeusellisen vapaa, sääntelemätön talous 80-luvun lopulla ja 90-luvulla??? Jos Suomen hyvyys synnytti Nokian menestyksen, miksi se synnytti vain yhden erittäin menestyneen yhtiön?
 
No ainakin Nokian tapauksessa oli mukana sattumaa, korkea koulutustaso tietenkin avitti sitä että Nokian tuotekehittely oli oikeanlaista. Mutta myös Saksassa ja vaikkapa Ranskassa on varmasti koulutus tikissä. Sattumalta vaan Ruotsiin ja Suomeen syntyivät aikansa matkapuhelimien kärkimerkit, Ericsson ja Nokia. Kyllä muutkin yritti, eikä varmaan ollut isoista jutuista kiinni, olisiko läpilyönnit tulleet muille valmistajille.

Vai oliko Suomi sinusta poikkeusellisen vapaa, sääntelemätön talous 80-luvun lopulla ja 90-luvulla??? Jos Suomen hyvyys synnytti Nokian menestyksen, miksi se synnytti vain yhden erittäin menestyneen yhtiön?
Ei muuta kuin kertomaan niille sadoille nokia-insinööreille keiden nimet on patenteissa, että sattumalta pärjättiin. Varmaan talvisodassakin sattumalta ylitimme kaikkien odotukset ylivoimaista hyökkääjää vastaan.

Taloudellisen vapauden kehittymisestä en osaa muuta sanoa, mutta omilla duunarivanhemmillani oli komea omakotitalo perheelleen kasareilla kun olivat vajaa 30v. Nyt itse DI:n koulutuksella lienen maksanut oman kerrostaloluukkuni juuri ennen eläkkeelle jäämistä 🥳
 
No ainakin Nokian tapauksessa oli mukana sattumaa, korkea koulutustaso tietenkin avitti sitä että Nokian tuotekehittely oli oikeanlaista. Mutta myös Saksassa ja vaikkapa Ranskassa on varmasti koulutus tikissä. Sattumalta vaan Ruotsiin ja Suomeen syntyivät aikansa matkapuhelimien kärkimerkit, Ericsson ja Nokia. Kyllä muutkin yritti, eikä varmaan ollut isoista jutuista kiinni, olisiko läpilyönnit tulleet muille valmistajille.

Vai oliko Suomi sinusta poikkeusellisen vapaa, sääntelemätön talous 80-luvun lopulla ja 90-luvulla??? Jos Suomen hyvyys synnytti Nokian menestyksen, miksi se synnytti vain yhden erittäin menestyneen yhtiön?
Ehkä vähän väärinymmärrystä johonkin suuntaan. Yksittäisisen firman menestykseen vaikuttaa toki melko paljon sattuma sitä kautta, että mitkä asiat nousevat aallonharjalle. Ymmärsin, että tällä koitettiin selittää maan pärjäämistä, esim. Nokia ja Suomi tai Novo ja Tanska. Jos nyt katsotaan vaikka Tanskan ja Suomen BKT/capita -kehitystä, niin aika vaikea noita on selittää sen enempää Nokialla kuin Novollakaan:

Sitten, kun lupasin graafeja, niin wikipediasta löytyy tai sitten voi mennä suoraan siellä viitattujen tahojen sivuille, mm. luettelo maista taloudellisen vapauden mukaan, BKT/capita, odotettu elinikä, GIN eli taloudellinen epätasa-arvo (lue: tuloerot), sekä HDI (Human Development Index), joten kaikki nämä voi hyvin helposti itse tarkistaa. Sellainen huomio, että mä olen jonkin verran yhdistänyt ja/tai keskiarvoistanut näitä, koska eri lähteistä saa toisinaan hieman eri lukuja ja sitten on siten, että yksi lähde ei sisällä dataa maasta X, mutta toinen lähde sisältää, jne. Mutta nämä erot osuvat lähinnä ääripään maihin, eli ei pitäisi olla merkitystä katsottaessa vaikka Eurooppaa, hyvä mainita silti. Toinen juttu on, että vaikka kaikenlaiset HDI-, elinikä, jne. mittarit ovat kivoja, niin tosiasiassa ne korreloivat niin vahvasti BKT/capitan kanssa, että olisi aina sama puhua vain ja ainoastaan taloudesta.

Tässä taloudellinen vapaus on niin, että mitä suurempi pisteluku, niin sen vapaampi talous. Taloudellinen vapaus on Heritagen ylläpitämältä listalta vuodelta 2025. Oikeasti pitäisi katsoa jotain pitkän ajan keskiarvoa, koska tämän päivän talous vastaa enemmän viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä asioita, kuin mitä juuri tänään on tehty, mutta suuret muutokset lyhyessä ajassa ovat harvinaisia, niin mennään nyt pienemmän vaivan nimissä tällä. Mitä vapaampi talous (oikealla), sitä vauraampi (korkealla).
1766991286215.webp


Ja kuten todettu, niin tämä menee samalla tavalla, jos otetaan pystyakseliksi HDI tai vaikka odotettu elinikä:
1766991413856.webp


Ja katsotaanpa sitten vastaavasti hyvinvointia suhteessa tuloeroihin. Korrelaatio käytännössä häviää:
1766991467786.webp


Eli: Ei ole sattumaa, koska tämä ilmiö pätee läpi maailman. Taloudellinen vapaus johtaa vahvaan talouteen ja vahva talous johtaa hyvinvointiin. Tuloeroilla ei ole käytännössä merkitystä. Ja vielä, että mitä tulee noihin yksittäisiin firmoihin, niin taloudellisesti vapaassa maassa perustetaan paljon ja menestyviä firmoja niin, että jos (luvut hatusta) yhdessä maassa perustetaan 1000 firmaa, joista 500 menestyy ja toisessa 10, joista 5 menestyy, niin todennäköisyys, että noista 500:sta löytyy "Nokia" tai "Novo" on aika paljon suurempi, kuin se, että noista 5:stä löytyy, mutta toki asiat voivat teoriassa mennä vastoin todennäköisyyksiä, joskaan maailma ei taida tuntea ainuttakaan esimerkkiä. Suomen ongelma tässä asiassa ei (vielä) ole se, ettei täällä perusteta yrityksiä, vaan se, että niiden Suomessa perustettujen menestyneiden yritysten omistus ei ole Suomessa. Ei pörssilistattujen (esim. Nokia), eikä yksityisten korkean potentiaalin (Wolt ennen myyntiään, Oura, Ice-eye, jne.). Toki omistus on hajautunutta ja myös suomalaiset omistavat noista osan, mutta jokainen ymmärtänee, mitä tarkoitan?
 
Paheneeko tilanne vielä tulevina vuosina?
Eipä tää huonommaks voi mennä, jotain on tehty huonostl.
Luulen että seuraava hallitus jossa luultavasti SDP niin muuttavat tiettyjä asioita niin menee parempaan suuntaan, kuten 300e suojaosa takaisin.
Isompi asia on kun sota loppuu niin rajat aukeaa ja vienti alkaa vetää, vaikuttaa duunipaikkoihin paljon.
Toki tääkin laitetaan seuraavan hallituksen eduksi.
 
Seuraavassa hallituksessa on toivottavasti SDP, Kokoomus, KD ja RKP. Toi työttömien suojaosa takaisin, mielummin vähän isompana. Työttömien porkkanalla aktivointi voisi olla ihan hyväksi, varsinkin kun Suomessa alkaa nousu ihan väistämättä, kun ei nykyhallituskaan ole tehnyt kaikkea ihan päin hanuria.

Mutta, todellisuudessa vientitaloutena ne vientimaiden taloudet ohjaa meidän taloutta.
 
Luulen että seuraava hallitus jossa luultavasti SDP...

Demareiden politiikka ja arvomaailma on tänäpäivänä niin kaukana kokoomuksen näkemyksistä ja puhumattakaan persuista ja kun ottaa huomioon tuoreen gallupin, missä kolmikon KOK, PS ja Kesk. yhteenlaskettu kannatus on jo yli 48% Ja kun kahden ensinmainitun kannatus yleisesti aina buustaa vaalien lähestyessä, niin on hyvinkin mahdollista että tuo kolmikko muodostaa seuraavan hallituksen. Eikä heidän edes tarvitsisi ottaa jarruksi yhtään "pienpuoluetta"
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tää huonommaks voi mennä, jotain on tehty huonostl.
Luulen että seuraava hallitus jossa luultavasti SDP niin muuttavat tiettyjä asioita niin menee parempaan suuntaan, kuten 300e suojaosa takaisin.
Isompi asia on kun sota loppuu niin rajat aukeaa ja vienti alkaa vetää, vaikuttaa duunipaikkoihin paljon.
Toki tääkin laitetaan seuraavan hallituksen eduksi.
Tuo suojaosan poisto oli todella typerää. Vetääkö muualla Euroopassa talouskasvu korot hienoiseen nousuun, mikä on myrkkyä meille.
 
Suojaosan poisto ei kuulu hallituksen parhaisiin ratkaisuihin, mutta millä tavalla se vaikuttaa työttömyyteen? Kysyn koska en oikeasti tiedä. Tilastoitiinko nämä 300 euroa tukien päälle tienaavat työllisiksi? Jos näin oli, niin nythän päästiin vain eroon ns. tempputyöllistetyistä.

Näin kansalaisen näkökulmastahan tuo 300 euroa tukien päälle olisi erittäin tervetullut lisä, mutta en voisi kokea itseäni hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi vaikka kävisin tekemässä kuukaudessa pari keikkaa baarin ovimiehenä. Kelarotta minä silti olisin. Kyllä ne työttömyyttä aiheuttavat ongelmat on jotain ihan muuta.
 
Back
Ylös Bottom