Rohkea veto hallitutukselta. Millä mittareilla arvioimme heidän suoriutumistaan?
Erinomainen kysymys. Hallituksen suoriutumista ei voi mun mielestä seurata, koska eihän heillä ole mitään konkreettista tehtävää, jota vastaan suoriutumista voisi arvioida. Jos hallituksen tehtävä olisi vaikka nostaa Suomen asukaskohtaista GDP:tä, niin tätä voisi arvioida, mutta kun ei ole. Oikeastaan hallituksen ainot funktio on pärjätä vaaleissa, jolloin suoriutumista voi arvioida äänestystuloksen kautta. Yleisemmin ihmiset peilaavat mielikuvaansa hallituksen toiminnasta omiin subjektiivisiin odotuksiinsa, mutta tämä on tosiaan kaukana objektiivisesta tarkastelusta.
Mun mielestä aika ristiriitainen asia. Jo pidennetty koeaika pitäisi osoittaa suoriutumiskyvyn, ja jos kyky laskee niin työterveys ja esimies esimerkiksi mukaan ja riippuen syistä sitten työpisteen vaihto jos löytyy sopivampaa työtä tai sitten ulos jos ei löydy. Ja esim Fiskarsilla kun ihmiset ikääntyy niin ensin aletaan vähentämään yövuoroja, sitten ilta, yms sitä työtaakkaa kevennetään tuolta osin mikä mahdollista ennen eläkettä. Paljon humaanimpi ja arvostetumpi lähestyminen kuin jos 67v et kykene juoksemaan 20v tahdissa vuorohommissa ni kenkää heti.
En usko, että tällaista tullaan näkemään, mutta eihän sitä toki ikinä tiedä. Mikäli muutos tulisi menemään läpi, niin on varmasti mahdollista seurata, että kuinka paljon ihmisiä irtisanotaan alisuoriutumisen perusteella. Pelkästä numerosta voinee päätellä aika paljon ja sitten sen jälkeen arvioida muita seurauksia, tai analysoida enemmän sitä, että miten tätä säädöstä sovelletaan. Jos otetaan esimerkiksi ääripäät ja mietitään, että miten ne voisivat näkyä jälkikäteen?
Mä arvaan, että jos työnantajat alkaisivat kenkimään vanhaa kaartia ym. pihalle ja ottamaan nuorta tilalle vain siksi aikaa, kun alkaa meno hidastumaan ja taas vanhat kiertoon ja uutta sisään, niin tämähän tarkoittaisi todella korkeaa työvoiman vaihtuvuutta, joka taas on ihan numeerisesti mitattavissa. Eli siis jos työvoiman vaihtuvuus ei raketoi, niin näin ei ole käynyt. Jäämme seuraamaan.
Toinen ääripää voisi olla, että firmat hankkiutuvat eroon todella tarkasti sellaisista henkilöistä, jotka eivät ole motivoituneita hoitamaan hommiaan ja myrkyttävät työilmapiiriä. Mistä tämä olisi nähtävissä? Ainakaan työvoiman vaihtuvuus ei nousisi merkittävästi, kuin ehkä hetkellisesti. Positiivisia vaikutuksia voinee joutua hakemaan kauempaa. Voisi kuvitella työn tuottavuuden nousevan, joka näkyisi firmojen parantuneissa tuloksissa, parempana työmarkkinan vetona ja työntekijöiden nousevissa palkoissa, mutta nämä tietty kehittyvät hitaasti ja niihin vaikuttaa voimakkaasti maailman taloustilanne ja moni muu asia. Mä en oikeastaan keksi mitään älyttömän hyvää indikaattoria ja varmaan seuraisin tätä itse enemmän sitä kautta, että näkyykö mitään negatiivista (lue: työvoiman vaihtuvuuden raketoiminen) ja jos ei, niin lopputulos oli hyvä.
/img-s3.ilcdn.fi/4911b69e641c063ba1f54efb4bd02aee8ae0cb211596990cad9b9986a367957f.jpg)
www.iltalehti.fi
