''Hesari on haastatellut jotain psykiatria, joka kertoo aika lailla samoja juttuja mitä esim. Martti J. Kari. Keskivertoryssä ei nakkaa paskaakaan koko sodasta niin kauan kun ei osu omalle kohdalle. Isä-Tsaari on erehtymätön, eikä tätä vastaan pidä kättänsä nostaa. Valittaa vielä kun länsi langetti viisumikieltoja ja kun luottokortit ei enää toimi lännessä.''
---
Miksi venäläiset eivät käyttäydy niin kuin suomalaiset odottavat?
Suomalaiset ihmettelevät venäläisten käyttäytymistä, joka ei vastaa heidän odotuksiaan. Massaprotesteja ei näy, ja sota jatkuu. Psykiatri Aleksandr Kursakov avaa venäläistä mielenmaisemaa.
Jenni Jeskanen HS
2:00 | Päivitetty 7:32
Moskova
VENÄJÄN hyökkäyssodasta on uutisoitu Helsingin Sanomissa nyt yhdeksän kuukautta. Yhtä kauan HS:n lukijat ovat juttujen yhteydessä ihmetelleet venäläisten käyttäytymistä.
Venäläiset vaikuttavat passiivisilta ja välinpitämättömiltä. He eivät juuri nouse vastustamaan sotaa tai kritisoi vallanpitäjiään.
Miksi venäläiset eivät käyttäydy suomalaisten ja monien muiden länsikansalaisten odottamalla tavalla?
Moskovalainen
Aleksandr Kursakov lupautuu selittämään venäläistä mielenmaisemaa. Kursakov on psykiatri, psykoterapeutti ja helmikuun alussa perustamansa, psykiatriaan ja psykoterapiaan erikoistuneen Mindset-klinikan toimitusjohtaja.
Moskovalainen psykiatri Aleksandr Kursakov sanoi, että venäläisillä ei ole kansana kokemusta kehittyneestä demokratiasta ja oikeuksiensa kunnioittamisesta. ”Yksittäisen ihmisen mielipidettä ole otettu erityisesti huomioon. Se ei ole ollut mikään arvo.” KUVA: HS
SUOMESSA hämmästellään, miksi sodanvastainen liike on Venäjällä niin heikko. Lainaus HS.fi:n
keskustelupalstalta 12.10.2022:
Kauan näyttää kestävän, että venäläiset kykenevät ymmärtämään, että sitä pahempaan ja kauemmin kestävään ahdinkoon kansa joutuu, mitä pidemmälle nykyisen johdon viitoittamaa tietä kuljetaan.
Kertooko tämä jotakin ”venäläisestä psyykestä”?
”Jatkuvasti jonkinlaisia negatiivisia sosiaalisia prosesseja. Ihmiset eivät juurikaan luota toisiinsa.”
Kursakov aloittaa vastauksensa luotaamalla historiaa. Hän sanoo venäläisen kansan eläneen hyvin pitkään vaikeissa olosuhteissa. Kansalla ei ole kokemusta kehittyneestä demokratiasta ja oikeuksiensa kunnioittamisesta. Ensin Venäjän imperiumi vallitsi parisataa vuotta, sen jälkeen tuli kommunismi.
”Yksittäisen ihmisen mielipidettä ei ole otettu erityisesti huomioon. Se ei ole ollut mikään arvo. Aina on ollut kollektiivisia, alisteisia strategioita. Olemme aina olleet alisteisessa asemassa.”
KURSAKOV luettelee lisää venäläisten koettelemuksia: sota, nälkävuodet, Neuvostoliiton hajoaminen, perestroika.
”Jatkuvasti jonkinlaisia negatiivisia sosiaalisia prosesseja. Ihmiset eivät juurikaan luota toisiinsa. Yritetään pysytellä kaukana valtiosta: kunhan se ei koske meitä, niin on hyvä. Sellainen on mentaliteetti.”
”Toisaalta, samaan aikaan enemmistö ihmisistä luottaa valtiovaltaan: Jos isä-tsaari sanoo, niin sen täytyy olla oikein, eikä meidän tarvitse itse paljon miettiä. Tällainen on tavallisten ihmisten logiikka.”
SYYSKUUSSA julistettu liikekannallepano toi sodan lähemmäksi venäläisiä kuin koskaan aiemmin seitsemän kuukauden aikana. Jopa lähes miljoonan venäläisen on arvioitu paenneen rintamalle joutumisen uhkaa ulkomaille. Maastamuutto on yksi passiivisuuden muoto.
Lainaus HS.fi:n
kommentista 3.11.:
Artikkelista paistaa läpi venäläisten välinpitämättömyys. Tuska voisi helpottaa, jos tekisivät jotain konkreettista tuomitakseen valtionsa hyökkäyksen suvereeniin naapurivaltioon.
Venäjälle jääneet vaikuttavat suhtautuvan liikekannallepanoon jokseenkin välinpitämättömästi, jos se ei kosketa suoraan heitä. Mistä tällainen asennoituminen johtuu?
”Olemme peloissamme”, Kursakov sanoo.
Hän muistuttaa, että venäläisillä on kokemusta massamielenosoituksista. Kymmenen vuotta sitten Bolotnajan aukiolle Moskovassa kerääntyi kymmeniätuhansia ihmisiä vastustamaan presidentti
Vladimir Putinin kolmatta virkakautta.
”Hallinnon vaino on hyvin vakavaa.”
”Se oli innostavaa. Mutta harva tietää, miten paljon mielenosoittajia vainottiin ja vainotaan edelleen. Moni heistä istuu yhä vankilassa. Viranomaisten reaktio protesteihin on suhteettoman voimakas.”
”Siksi jokainen meistä tietää, että kadulle lähteminen voi merkitä elämämme tuhoutumista. Hallinnon vaino on hyvin vakavaa.”
Kursakov arvelee, että ”eurooppalaisella mentaliteetilla” varustettujen ihmisten on vaikea käsittää venäläisten pelkoa. Hänestä etenkin köyhä ja rikollisuuden kyllästämä 1990-luku on vaikuttanut nykysukupolviin.
”Meille muodostui 1990-luvulla tunne, että emme voi ihmisinä vaikuttaa mihinkään. Kaikki huijasivat toinen toisiaan, ihmiset pantiin tappelemaan toisiaan vastaan. Emme ole virittyneet auttamaan ja tukemaan toinen toisiamme, tai että tuntisimme olevamme yksi kansa. Pikemminkin jokainen vastaa itsestään. Tämä tekee venäläiset kansakuntana alttiiksi auktoriteeteille.”
”Maassamme on rakennettu paljon voitonkultin varaan.”
VENÄLÄISTEN käyttäytymistä selitetään usein edelleen neuvostomenneisyydellä.
Neuvostoliiton luhistuminen toi häikäilemättömille käsittämättömät mammonat ja ns. tavallinen kansa katsoi ohi ja kärsi. Ja nyt katsotaan ohi. Eikö mikään herätä tätä kansaa kääntämään asioita demokraattiseen suuntaan? (HS.fi:n
kommenttipalsta 11.11.)
Venäläisessä yhteiskunnassa menneisyys on jäänyt avoimesti käsittelemättä ja virheet toistuvat. Miten tämä vaikuttaa venäläisten mentaliteettiin?
”Maassamme on rakennettu paljon voitonkultin varaan sekä neuvostoaikana että nyky-Venäjällä. Olemme voittajakansa, voitimme sodassa, torjuimme fasistit. Tuntuu, että meillä ei ole kokemusta tappiosta. Ei ole kokemusta virheiden tunnustamisesta. Tällaisesta kansasta tulee altis mielipiteen manipuloinnille”, Kursakov analysoi.
LÄNSI on asettanut Venäjää vastaan kovat pakotteet, katkaissut liikenneyhteydet ja kiristänyt viisumipolitiikkaansa.
Moskovalaisten pitää hoitaa hallintonsa kuntoon ennen kuin heillä on lupa olla onnellisia Suomessa. Mahdollisuus käydä täällä ja unohtaa koko Venäjän aloittama sota vain pitkittää pääsyä mihinkään normaaliin. (HS.fi:n
keskustelupalsta 17.11.)
Mitä mieltä psykiatri on lännen toimista? Ymmärretäänkö lännessä ylipäätään venäläisiä?
”Mielestäni ei aivan ymmärretä. Jos ymmärrettäisiin, länsi ei olisi riistänyt niin nopeasti tavallisilta venäläisiltä kaikkia mahdollisuuksia, kuten estänyt maksukortteja ja pääsyä palveluihin. Kansalla ei ole keinoja selviytyä tämän hallinnon kanssa. Se on mahdotonta.”
”Ainoa, joka olisi voinut tehdä jotain suhteellisen nopeasti on venäläinen bisnes, oligarkit – tämä kansankerros. Heillä olisi siihen keinot. Oli suuri pettymys, kun kaikkia venäläisiä kammattiin samalla kammalla.”
Kursakovia harmittaa, että kotimaastaan paenneisiin venäläisiin suhtaudutaan ikävästi sekä Venäjällä että lännessä. Aivan kuin valtiovaltaa vastustavat venäläiset olisivat vihollisia niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin.
”Tunnemme henkistä, moraalista ja kulttuurista sukulaisuutta Eurooppaan, mutta sekään ei hyväksy meitä. Ikään kuin tukisimme valtiovaltaa, vaikka emme protestoi.”
”Sodan alettua venäläiset ovat kokeneet koko joukon tunteita.”
SUOMESSA moni ajattelee, että venäläisten on kannettava kollektiivista vastuuta presidenttinsä päätöksistä.
Niin, faktahan on, että Venäjän johdon vaihtaminen on ensisijaisesti venäläisten asia. He eivät voi delegoida tuota vastuuta kenellekään muulle. Emmekä me voi vapauttaa ”tavallisia venäläisiä” täysin vastuusta. (HS.fi:n
keskustelupalsta 11.9.)
Mikä on psykiatrin mielestä ”tavallisen venäläisen” vastuu yhdeksän kuukautta jatkuneesta sodasta?
”Sodan alettua venäläiset ovat kokeneet koko joukon tunteita: vihaa, pelkoa, tuskaa surua, mutta näiden ensisijaisten reaktioiden lisäksi syyllisyyttä ja häpeää. Se on seurausta siitä, että ihminen kritisoi ja syyttää itseään.”
Kursakovin mielestä ajatus kollektiivisesta vastuusta ei ole aivan oikeudenmukainen.
”Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet mielenosoituksissa. Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole käyneet mielenosoituksissa. He kaikki tuntevat syyllisyyttä. Heistä tuntuu, että he eivät ole tehneet tarpeeksi. Mutta tilanne on sellainen, että niitä, jotka olisivat voineet tehdä jotain, ei ollut tarpeeksi.”
Muutaman kerran itsekin tuskaillut tuon kanssa.