Jatkuva tulikoe
Teho-osastolla nuoret rokottamattomat koronapotilaat makaavat joskus viikkojakin nukutettuina letkuissa. Myös hoitohenkilökunta on silloin kovilla.
Katarina Malmberg HS
14:49
KUIN VETÄISI jätesäkin päälle.
Siltä tuntuu anestesiaan ja tehohoitoon erikoistuvasta lääkäristä Jenni Puolivälistä, kun koronapotilas saapuu osastolle.
Silloin Puolivälillä on yllään tiivis kasvomaski, hiusmyssy, nestettä läpäisemätön suojatakki ja muoviset käsineet. Hän hikoilee jo odotellessaan potilasta.
Toimenpiteiden aikana hän pukee suojavarusteiden päälle vielä visiirin ja steriilin essun. Hikoillessa visiiri helposti huurtuu eikä sitä voi kesken kaiken pyyhkiä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Pitää panna pää semmoiseen asentoon, että näkee ujuttaa esimerkiksi keskuslaskimokatetria”, Puoliväli kertoo.
Tehohoitolääkäri Jenni Puolivälin mukaan suojavaatteiden pukeminen vaatii aikaa, eikä koronapotilaan luo pääse yhtä nopeasti kuin normaalin tehopotilaan huoneeseen. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Tehohoidossa työskentelevien koronasuojautumiseen kuuluu tiivis erikoismaski ja suojamyssy. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
JENNI PUOLIVÄLI työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa. Koronavirustilanne Etelä-Pohjanmaalla oli kesään asti hyvä, mutta syksyllä koulujen alkaessa ja ihmisten palatessa lähitöihin tilanne ryöpsähti.
Perjantaina
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin 266 uutta koronatartuntaa, ja ilmaantuvuusluku oli 137,8 tapausta 100 000 asukasta kohti. Lokakuun puolivälin jälkeen alueella siirryttiin epidemian leviämisvaiheeseen, jolloin tapausten määrä ylitti 50 tapausta per 100 000 asukasta.
Nestettä läpäisemätön suojatakki on Jenni Puolivälin mukaan todella hiostava. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolla on kuusi paikkaa, joista kaksi on eristyshuoneita. Koronapotilaita on ollut siellä viime viikkojen aikana kerrallaan tehohoidossa 1–3. Heidän ikänsä on vaihdellut 20 ja 60 vuoden välillä.
PUOLIVÄLI USKOO, että yhteiskunnan avautuminen ja rajoitusten höllentäminen on vaikuttanut paljon alueen koronatilanteen huononemiseen. Samalla alueen rokotekattavuus on Suomen alhaisimpia.
”Tähän mennessä kaikki tehohoidossa olleet ovat olleet rokottamattomia”, hän kertoo.
Puoliväli kertoo työstään
Instagram-tilillään, ja viime viikonloppuna hän avautui tilanteen aiheuttamasta surusta ja ahdistuksesta. Hän kirjoitti nähneensä liian monta liian vaikeaa koronatautia. Itsekin perheellisenä hän kokee lapsiperheiden tilanteen erityisen riipaisevana.
TEHO-OSASTOLLA Puoliväli on tottunut hoitamaan vanhoja ja perussairaita ihmisiä. Leikkausten jälkitiloja, vakavasta keuhkokuumeesta toipuvia, sydänsairaita, vakavasta aivoinfarktista toipuvia tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiviä, jotka tulevat dialyysihoitoon.
Nuoria on harvoin: joskus puukotuksia tai yliannostuksia. He ovat tyypillisesti teho-osastolla vain muutaman päivän.
”Koronapotilaat ovat teholla keskimäärin pari viikkoa. Jotkut lyhyemmän ajan, mutta toiset jopa kuukauden”, Puoliväli sanoo.
Potilaiden tilanteet ehtivät sinä aikana mennä lääkärinkin tunteisiin. Omaiset saattavat olla karanteenissa, eivätkä vierailut eristyksenkään takia onnistu. Monilla on perhettä, eikä toipumisesta uskalla pitkään aikaan luvata läheisille mitään.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Vaikka teholla ollaan nukutettuina, kyllä silti tuntuisi tärkeältä, että läheinen voisi edes käydä siinä vierellä”, hän miettii.
Tiiviissä suojavarustuksessa potilashuoneessa jaksaa lääkäri Jenni Puolivälin mukaan olla maksimissaan kaksi tuntia. Kuvassa Puolivälin kanssa tehohoitaja Mari Kovalainen. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
PUOLIVÄLI ON tottunut siihen, että tehohoidossa olevien potilaiden tilanne ratkeaa tavallisesti melko nopeasti: vointi menee joko nopeasti parempaan päin, tai toivoa ei ole ollenkaan ja potilas menehtyy.
Koronapotilaiden vointi aaltoilee niin, että olo voi jo olla hyvin toiveikas, mutta sitten tuleekin romahdus.
”Se on ihan eri tavalla raskasta”, Puoliväli sanoo.
Koronapotilaiden keski-ikä Suomessa tehohoidossa olevilla on 59 vuotta, mutta Seinäjoella on Puolivälin mukaan ollut selkeästi enemmän nuorempia potilaita.
Kukaan ei tiedä, miksi jotkut saavat koronan vakavan tautimuodon ja toiset selviävät lievemmillä oireilla.
PUOLIVÄLI uskoo potilaiden keski-iän vaikuttavan siihen, että Seinäjoella yli 90 prosenttia selviää pitkästäkin tehohoitojaksosta. Hän ei ole ainakaan vielä joutunut todistamaan yhdenkään koronapotilaan kuolemaa.
”Hengityskoneesta vieroittaminen vie oman aikansa, ja keuhkoihin saattaa jäädä pysyvää arpikudosta. Silloin hengittäminen ei palaudu täysin ennalleen”, hän kertoo.
Hän korostaa sitä, että kukaan ei tiedä, miksi jotkut saavat koronan vakavan tautimuodon ja toiset selviävät lievemmillä oireilla.
Puoliväli ei keskustele rokottamattomuudesta potilaiden kanssa jälkikäteen, sillä se ei vaikuta hoitoon.
”Silti toivon, että tietoisuutta rokotuksen hyödyistä levitettäisiin vielä enemmän.”
Tehohoitolääkäri Jenni Puoliväli hoitaa koronapotilaita teho-osastolla yhdessä sairaanhoitaja Mari Kovalaisen kanssa Seinäjoen keskussairaalassa. KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS
VUODEOSASTOLLA koronapotilaat pärjäävät happiviiksillä, happimaskilla tai korkeavirtausviiksillä, joiden avulla hengitysteitä ja keuhkoja saadaan pidettyä auki.
Normaalisti ihminen hengittää 12–16 kertaa minuutissa. Hengitysvajauksessa keuhkot eivät pysty ottamaan riittävästi happea tai tuulettamaan hiilidioksidia pois elimistöstä. Tällöin ihminen alkaa puuskuttaa ja hengitys tihenee. Kun koronapotilas alkaa hengittää 30–40 kertaa minuutissa, on nääntyminen lähellä.
”Jos se jatkuu pitkään, potilas ei jaksa enää hengittää itse”, Puoliväli kertoo.
Teho-osastolla koronapotilaan hengitystä avustetaan ylipainehappihoidolla, jossa kasvoille asetetaan tiivis maski. Usein potilaalle asetetaan myös hengitysputki eli hänet intuboidaan. Ennen intubointia potilas nukutetaan.
Teho-osastolla makaava potilas on joka tapauksessa kiinni monessa letkussa: laskimon kautta menee lääkkeitä ja nukutusainetta, valtimosta mitataan veriarvoja ja verenpainetta, hengitysputki auttaa hengittämisessä, nenä-mahaletkun kautta virtaa ravintoa sisään ja virtsakatetrin kautta pissaa ulos.
Yhden potilaan kääntäminen sitoo 5–7 työntekijää potilaan koosta riippuen.
KORONAPOTILAILLE on hyötyä myös vatsamakuuhoidosta, jossa hengityskoneessa oleva potilas käännetään vatsalleen. Sillä on tarkoitus parantaa keuhkojen tuuletusta ja elimistön hapensaantia.
Yhden potilaan kääntäminen sitoo 5–7 työntekijää potilaan koosta riippuen. Puolivälin mukaan hoitojakson aikana koronapotilas voidaan joutua kääntämään 1–5 kertaa.
Vatsalla makuu kestää 12–24 tuntia, ja sen aikana esimerkiksi leukaan ja nenänselkään tulee helposti painehaavaumia. Niitä puhdistetaan ja rasvataan, mutta jos kääntelyä joudutaan toistamaan, on haavojen hoitaminen hankalaa.
Tehohoitaja annostelee määrätyt lääkkeet, tekee hoitotoimenpiteet ja seuraa potilaan tilaa ympäri vuorokauden. Hän ilmoittaa lääkärille, jos tilanne muuttuu. Jos esimerkiksi veren happipitoisuus laskee alle 70 prosenttiin, aivot ovat vaarassa.
PUOLIVÄLILLÄ on takanaan kaksi vuotta erikoistumista anestesiologiaan ja tehohoitoon. Koronapotilaiden hoito on ollut tähän mennessä hänen mielestään tiukin tulikoe.
"Välillä mietin, että jos potilaalle tulee nopea romahdus tai sydänpysähdys, niin jo se vaatteiden pukeminen vaatii aikaa, eikä potilaan luo pääse yhtä nopeasti kuin normaalin tehopotilaan huoneeseen.”
Ikävä ja ahdistava tunne hänelle tulee erityisesti päivystysaikana, iltaisin ja öisin. Päivällä asiat saadaan aina järjestymään, mutta esimerkiksi yöllä ei hänen mukaansa ole helppoa saada lisää hoitajia.
”Päivystäessä mietin liian usein, että toivottavasti tänä yönä ei tule enempää potilaita”, hän sanoo.
osa ihmisistä vielä ihan pelossa WTF riskiryhmät on piikitetty. Ite eläny samaa elämää ku 2019. On tää hassu maailma 
sebastianrushworth.com