Kolmannen rokotuksen kanssa ei kannata hosua
Kahdesti rokotetut työikäiset ovat yhä hyvässä suojassa vakavalta tautimuodolta. Vanhempien ihmisten kolmas kierros on jo käynnissä.
Ensimmäisten ja toisten rokotusten ottaminen vähentää sairaalahoidon tarvetta tehokkaimmin. KUVA: SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ / LEHTIKUVA
2:00
SEKÄ sosiaalisessa että perinteisessä mediassa on kuluneella viikolla alettu vaatia kolmannen rokotuskierroksen kiirehtimistä. Perjantaina myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vaati
Iltalehdessä kolmansia rokotuksia kaikille nopeutetussa aikataulussa ja hoputti Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (Krar) antamaan asiasta esityksen.
Syynä on se, että koronavirustapauksia varmistetaan Suomessa päivittäin enemmän kuin koskaan aiemmin pandemian kuluessa ja sairaalahoidon tarve nousee. Kiirehtijät viittaavat siihen, että Israelissa kolmas rokotuskierros pysäytti tartuntojen uuden nousun.
Päättäjiä on aiheestakin arvosteltu hitaudesta esimerkiksi koronapassin valmistelussa. Krarin rokotussuosituksissa ei kuitenkaan ole ollut tähän asti moittimista. Rokotuspäätökset on edelleen viisainta tehdä asiantuntijoiden näkemyksen ja parhaan tiedon perusteella, ei muita maita peesaillen eikä poliittisten paineiden ohjaamana.
ISRAELIN kokemuksia ei voi soveltaa sellaisinaan Suomeen, koska Israelissa koronarokotteen ykkös- ja kakkosannokset annettiin vain kolmen viikon välein. Myöhemmin on varmistunut, että immuniteetti jää näin heikommaksi kuin Suomessa käytetyllä pitemmällä rokotusvälillä.
Myöskään kolmannen rokotuskierroksen kanssa hosuminen ei ole viisasta. Muista kolme annosta vaativista rokotuksista tiedetään, että pitkäkestoisin ja vahvin suoja yleensä saadaan, kun kolmas annos annetaan runsaasti pidemmällä välillä kuin kaksi ensimmäistä, usein vasta vuoden kuluttua. Koronarokotteen osalta varmuutta optimaalisesta aikataulusta ei kokemuksen puutteessa vielä ole. Krar on pyrkinyt kokoamaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja perehtymään siihen, ennen kuin se päättää kantansa joulukuun alussa.
Sillä välin kenenkään rokotussuoja ei romahda. Yli 60-vuotiaille, immuunipuutteisille ja muille riskiryhmille annetaan jo kolmansia annoksia. Perusterveillä työikäisillä kahden rokotteen suoja on yhä erinomainen vakavaa tautia vastaan.
Tartuntaa vastaan rokotuksen teho on vähäisempi ja heikkenee puolessa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittikin torstaina kolmatta rokotusta riskiryhmiin kuuluvien potilaiden hoitajille, jotta nämä eivät tartuttaisi haavoittuvia ryhmiä.
OSALLE kolmannen kierroksen hoputtajista näyttää tulleen järkytyksenä, etteivät rokotukset ole estäneet tartuntoja eivätkä lopettaneet epidemiaa. Asiantuntijat ovat koettaneet muistuttaa, ettei sellaista ole luvattukaan. Rokotteiden valmistumisesta ja ensimmäisten tehotutkimusten tuloksista asti Helsingin Sanomissakin on kerrottu, etteivät rokotteet välttämättä estä tartuntaa, vaikka estävät sairastumista. On ollut alusta asti selvää, että siinä tapauksessa laumasuojaakaan ei synny.
Myös hallituksen voimassa olevan rokotestrategian tavoite on vähentää tautitaakkaa, estää kuolemia ja turvata terveydenhuollon kantokykyä – ei estää kaikkia tartuntoja ja sairastumisia. Sen Kiuru sanoo haluavansa nyt muuttaa. Kolmaskaan rokotus ei valitettavasti siihen riitä.
Virus jää mitä ilmeisimmin kiertämään, ja rokotetutkin kohtaavat sen monta kertaa elämässään. Heillä tartunnasta seuraa todennäköisesti oireeton tai lievä tauti ja lisää immuniteettia. Rokottamattomille aikuisille ensimmäinen kohtaaminen viruksen kanssa voi sen sijaan käydä kohtalokkaaksi. Ylivoimaisesti tehokkaimmin sairaaloiden täyttöastetta vähentäisi yhä rokottamattomien rokottaminen. HS.
----------------------------------------------------------
uomi tekee päätöksiä lasten koronarokottamisesta joulukuun alussa – THL:n Nohynek: ”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstratarkkoja”
Vielä on liian aikaista sanoa, millainen suositus lasten rokottamisen suhteen tulee olemaan. Vaihtoehtoina on suositella rokotetta kaikille 5–11-vuotiaille tai vain riskiryhmään kuuluville lapsille tai jäädä toistaiseksi odottamaan.
Itävaltalaislapselle pistettiin koronavirusrokotetta 15. marraskuuta, kun maassa alettiin antaa rokotuksia aiempaa nuoremmille. KUVA: GEORGES SCHNEIDER / XINHUA
Pihla Loula HS
2:00 | Päivitetty 6:51
SUOMI tekee päätöksiä 5–11-vuotiaiden koronarokottamisen osalta todennäköisesti joulukuun alussa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (Krar) sihteeri
Hanna Nohynek.
Krarin ja sen lasten koronarokottamisen alatyöryhmän, jossa Nohynek on myös mukana, on määrä esittää lausuntonsa lasten rokottamisesta THL:lle joulukuun ensimmäisenä päivänä. THL esittää sen pohjalta oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.
Vielä on liian aikaista sanoa, millainen suositus tulee olemaan. Vaihtoehtoina on suositella rokotetta kaikille 5–11-vuotiaille tai osalle heistä, esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen perusteella, tai jäädä toistaiseksi odottamaan.
JOS lapsille päätettäisiin tarjota koronarokotusta, myös annosten määrä ja väli pitää päättää.
”Esimerkiksi Norjassa ja Britanniassa 12–15-vuotiaille on toistaiseksi annettu vain yksi annos”, Nohynek sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Maissa katsotaan, että yksi annos antaa 12–15-vuotiaille riittävän suojan vakavalta taudilta. Toisesta annoksesta päätetään, kun sen turvallisuudesta on enemmän tietoa.
VAIKKA rokotteiden myyntilupa on myönnetty viikon antovälille, Suomessa väli pidennettiin ensin 12 viikkoon ja sittemmin sitä on ollut mahdollista lyhentää kuuteen viikkoon.
Mahdollinen lasten koronarokottamisen aloittaminen Suomessa on kiinni sekä Euroopan lääkeviraston (Ema) suosituksesta että EU:n myyntiluvasta. Lisäksi niinkin konkreettinen asia kuin lasten rokotteiden saatavuus vaikuttaa. Myyntiluvan myöntäminen saattaa nimittäin aiheuttaa EU:ssa kysyntäpiikin.
Ema on ilmoittanut aikaistaneensa lasten rokotteiden myyntiluvan käsittelyä niin, että suositus myyntiluvalle olisi valmis ensi viikon lopulla.
Lasten rokotuspäätöksen osalta on erittäin tärkeää selvittää rokottamisen hyödyt suhteessa haittoihin.
KULUNEELLA viikolla on uutisoitu kouluissa,
esimerkiksi Sipoossa ja
Helsingissä, levinneistä tartunnoista. Tiistaina rokotetutkimuskeskuksen johtaja
Mika Rämet totesi HS:lle, että lasten rokotuspäätöksen kanssa ei voi vitkastella.
”Koululaisten pitää olla koulussa, ja virus leviää vääjäämättä sielläkin. Mahdolliset rokotukset on aloitettava siinä vaiheessa, kun suurin osa ikäryhmästä ei ole vielä kohdannut virusta”, Rämet sanoi.
Hanna Nohynekin mukaan koulutartuntoihin liittyvässä keskustelussa oleellinen kysymys on se, mitä rokotuksilla halutaan saavuttaa.
”Pfizerin omasta tutkimuksesta tiedämme, että rokotus suojaa erittäin hyvin lievältä infektiolta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut yhtään sairaalaan koronan vuoksi joutunutta lasta. Kuinka pitkään rokotteen suojateho 5–11-vuotiailla lapsilla kestää, ei vielä tiedetä”, hän sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Oletettavaa on, että kun rokotteen suojateho laskee, voi tulla läpäisyinfektioita. Valtaosa infektioista on kuitenkin lieviä.”
Äitinsä sylissä istuvalle tytölle annettiin Pfizer-Biontechin koronavirusrokotetta Yhdysvaltojen Louisvillessä 8. marraskuuta. KUVA: JONATHAN CHERRY / REUTERS
Epidemian alusta asti on ollut selvää, että rokottautuminen vähentää tartuntoja, mutta ei pysäytä niitä täysin. Aivan kuten täyden rokotussarjan saanut aikuinen, myös lapsi voi saada tartunnan ja myös tartuttaa virusta eteenpäin, vaikkakin lyhyemmän aikaa kuin rokottamaton.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Toinen oleellinen kysymys onkin se, mikä on lasten rooli tartuntaketjuissa eli tuovatko lapset tartuntoja kotiin ja lähipiirilleen, ja mikä merkitys tällä on rokotussuosituksen tekemiselle.”
LASTEN rokotuspäätöksen osalta on erittäin tärkeää selvittää rokottamisen hyödyt suhteessa haittoihin, Nohynek painottaa.
”Rokotteen antamiselle pitää aina olla selkeät näyttöön pohjaavat lääketieteelliset syyt”, hän sanoo.
”Usein on niin, että lasten kohdalla ollaan ekstratarkkoja. Etenkin jos kyseessä on rokotteen antaminen terveille lapsille, joiden riski saada vakava tauti on pieni.”
THL:n tietojen mukaan Suomessa koronaviruksen pcr-testeissä positiivisen tuloksen saaneista lapsista vain 0,3 prosenttia on joutunut sairaalaan ja heistäkin alle puolet on ollut alle vuoden ikäisiä. Kolmanneksella sairaalaan joutuneista lapsista sairaalaan joutumisen syy on ollut jokin muu kuin koronatauti.
Jos lapsi on sairastanut koronataudin tai lapsella on todettu tartunta, ei rokotukseen ole Nohynekin mukaan kova kiire, vaan tällöin voidaan soveltaa puolen vuoden sääntöä kuten aikuisellakin.
Sen sijaan lapsen viemistä esimerkiksi vasta-ainetestiin mahdollisen sairastetun oireettoman koronataudin löytämiseksi Nohynek ei suosittele.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Vasta-ainetesti kertoo vain osan immuniteetista ja voi antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, tarvitseeko rokotusta vai ei, eikä niitä siksi suositella rokotuspäätöstä tehdessä.”
/img-s3.ilcdn.fi/05d8c94fc934be5e0bfe63c7bbe393f41ed2ab11f1885d03b8069e5be7ebc7d8.jpg)
