Koronavirus, COVID-19

[mikasa90]

Immuunivelka: pitääkö se maksaa pois ja kuinka suurella korolla?​

27.10.2021 klo 16:15

Elektronimikroskooppikuva RSV-viruksesta. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons
Koronaviruspandemian aikana muiden taudinaiheuttajien kierto on hidastunut. Vaarallisista taudinaiheuttajista erityisesti influenssa on ollut hiljaa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Myös monet muut hengitystievirukset ovat kiertäneet huomattavsati vähemmän.
RS-virus on ollut tekemässä paluuta ja aiheuttanut sekä huolta että sairaalakuormitusta esimerkiksi Ruotsissa. RS-virusaallon suuruus Suomessa tyypillisesti vaihtelee niin, että joka toinen vuosi on suurempi aalto: vuonna 2020 oli suuremman aallon vuoro, mutta aalto jäi edellistä suurta aaltoa pienemmäksi, todennäköisesti koronapandemian alkuun liittyvien rajoitusten takia.

Määritelmällisestihän taudit ovat haitallisia: on parempi, ettei tauteja sairasta, koska taudeista on haittaa. Pandemian aiheuttama häiriö taudinaiheuttajien kiertoon on kuitenkin omalaatuinen ilmiö, koska todennäköisesti ennen ja jälkeen pandemian taudit kiertävät aivan yhtä hyvin – nyt meillä vain on kahden vuoden tauko monien tautien kierrossa.
Aikuiselle kahden vuoden tauko suhteellisen vähäisistä, mutta silti ärsyttävistä, taudeista ei luultavasti ole juttu eikä mikään. Vaikutus voi olla suurempi pieniin lapsiin, jotka yleensä sairastavat paljon. Viime aikoina onkin herätelty keskustelua siitä, onko pikkulapsille syntynyt pandemian aikana immuunivelkaa ja minkälaisia ongelmia se aiheuttaa.
Immuunivelka on ranskalaisten lastenlääkärien kehittämä termi, joka tuli oikeastaan käyttöön vasta muutama kuukausi sitten. Tutkijoiden artikkelissa ei määritelty mitä immuunivelalla tarkoitetaan, mutta kevyellä tulkinnalla voinee arvioida, että kirjoittajat tarkoittavat sillä laumasuojan vähenemistä yleisesti kiertäviä taudinaiheuttajia kohtaan. Lisäksi he heittävät ilmaan ajatuksen, että mahdollinen hygieniahypoteesi voisi näyttää kyntensä tulevina vuosina.
Minkälaiset tekijät sitten voisivat aiheuttaa ”immuunivelkaa” ja onko se järkevä käsite?
Pandemian selkein vaikutus on se, että koska pienet lapset eivät ole sairastuneet tauteihin, he ovat yhä alttiita taudinaiheuttajille. Kun taudinaiheuttajat alkavat uudestaan kiertää, alttiita lapsia on enemmän kuin aikaisemmin. Yksinkertaisemmin kysymys on siitä, että RS-virusepidemiasta tulee tänä vuonna suurempi kuin normaalisti. Tämähän ei välttämättä velkaa ole, jos korkoakaan ei kerry. Immuuunivelkaan liittyvä kysymys siis onkin, että kun taudit alkavat kiertää, saako tartunnan harvempi, yhtä moni vai useampi kuin ilman taukoa olisi saanut.
Valitettavasti tulevien epidemioiden koko on jo hieman liian monimutkainen kysymys vastattavaksi etukäteen. Mallinnuksen perusteella näyttää siltä, että kunkin alueen luontainen RS-viruksen dynamiikka vaikuttaa siihen, että onko tuleva epidemia isompi tai pienempi kuin sairastuneiden määrä ilman pandemiaa. Ajan mittaan oletettavasti RSV palaa normaaliin kausittaiseen vaihteluunsa, mutta tässä voi kestää useampi vuosi.
Ennen paluuta normaaliin RSV-epidemiat voivat myös tapahtua totutusta poikkeavaan aikaan. Esimerkisi Ruotsin tämänvuotinen epidemia on lähtenyt käyntiin huomattavasti aiemmin kuin normaalisti. Tämä voi puolestaan joko viedä puhdin epidemialta tai sitten venyttää sitä huomattavasti pidemmäksi kuin normaalisti.
Käytännössä missään RS-viruksen kiertoa mallintavassa tutkimuksessa ei ole otettu huomioon maantieteellistä leviämistä. Nähtävästi merkittävä tekijä, joka säätelee RSV-epidemioita on ihmisten matkustaminen alueelta toiselle. Esimerkiksi Ruotsissa – jossa pienten lasten hoitoon liittyvät rajoitukset olivat hyvin vähäisiä – RS-virus ei kiertänyt pandemian aikana. Tämä saattaa viitata siihen, että matkustaminen ja sen mukana ympäri maailmaa leviävät taudinaiheuttajat voivat olla merkittävä tekijä. Tällöin matkustuksen palaaminen normaaliksi tulee osaltaan vaikuttamaan siihen, miten epidemiat etenevät.
Tartunnan saaneen iällä on tietenkin vaikutusta: jos yksi tautivuosi on jäänyt välistä, monet yleisesti kiertävän taudinaiheuttajan ensimmäisen kerran saavat lapset ovat vanhempia kuin normaali tilanteessa. Jälleen, tämän vaikutus riippuu taudinaiheuttajasta: jotkut taudit ovat vaarallisempia vanhemmille ihmisille, toiset taas nuoremmille ihmisille. Koska taudiaiheuttajien vaarallisuus on heikosti tunnettu, lienee mahdotonta laskea mikä on kaikkien taudinaiheuttajien "viivästymisten" nettovaikutus.
Rokotteiden antaminen on tietenkin merkittävä altistuneiden määrään vaikuttava tekijä. Jos pandemian takia rokotuksia ei päästä antamaan pikkulapsille, tämä entisestään altistaa taudinaiheuttajille. Toisaalta, tilanne voi innostaa vanhemmat ottamaan enemmän rokotuksia lapsilleen. THL:n rokotusrekisterin perusteella tällä ei ole juuri vaikutusta Suomessa, mutta esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa merkitys voi olla suurikin.
Asiasta tekee monimutkaisemman se, että monien taudinaiheuttajien kierto muuttuu samaan aikaan. Taudinaiheuttajat voivat kilpailla keskenään myös siitä, kuka pääsee tartuttamaan ihmisen. Erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa, joissa on paljon sairaita ihmisiä ja siten taudinaiheuttajia liikkeessä, useamman taudin sairastaminen samaan aikaan on todennäköisempää.
Taudinaiheuttajilla voi olla suoraa kilpailua keskenään: jos joku on jo päässyt asettumaan ylempiin hengitysteihin se saattaa vaikeuttaa tai helpottaa toisen taudinaiheuttajan pääsyä ihmiseen. Tiedämme hyvin vähän siitä, miten ihmisen lievät hengitystievirukset kilpailevat keskenään tai auttavat toisiaan.
Pääsääntöisesti ihmiset eivät sairasta montaa tautia samaan aikaan. Taudin sairastamisen jäljet voivat olla kuitenkin pitkiä, sillä taudinaiheuttajilla, jotka kuuluvat samaan ryhmään, saattaa olla ristireaktiivisuutta. Tällöin esimerkiksi yhden flunssaa aiheuttavan koronaviruksen sairastaminen voi tarkoittaa, ettei ihmisen immuunipuolustus ei enää päästä lähisukuisen toisen koronaviruslajin edustajaa asettumaan majaksi lähitulevaisuudessa.

Nämä yllämainitut tekijät ovat ekologisia, taudinaiheuttajien kiertoon liittyviä. Kun arvioimme influenssaviruksen tulevaisuutta, pitää huomioida myös evoluutio. Kun viruksen kierto vähenee, sen evoluutionopeus tai sopeutumiskyky saattaa muuttua. Iinfluenssatapausten määrän väheneminen vaikeuttaa myös sen arvioimista, että miten normaalitilaan palataan ja mitkä kannat nousevat yleisimmiksi.
Esimerkiksi Afrikan maissa influenssavirus on jäänyt kiertämään nähtävästi isoissa kaupungeissa, mutta kunkin maan kannat ovat eriytyneet toisistaan: virusten vaihtoa maiden välillä ei ole siis juurikaan ollut. Uuden normaalin saavuttamiseen vaikuttaa luultavasti se, että mistä alueista influenssavirukset lopulta leviävät ensimmäisinä ja runsaimpina ympäri maailman.
Ainakin influenssavirusten monimuotoisuus on vähentynyt rutkasti pandemian aikana. Monet kehityslinjat ovat kuolleet sukupuuttoon. Periaatteessa virusevoluution ennakoitavuus voi siis parantua. Erityisen mielenkiintoista on, että yhtä neljästä merkittävästä influenssaviruskannasta, B/Yamagataa ei ole havaittu huhtikuun 2020 jälkeen. Jos olemme päässeet eroon yhdestäkin influenssakannasta, se tekee maailmasta paremman paikan, ja mahdollisesti influenssarokotteesta paremmin toimivan. Influenssan suhteen immuunivelkaa ei siis välttämättä tarvitse koskaan kokonaan maksaa takaisin.
Muista hengitystieviruksista ei tiedetä niin paljon, että pandemian aiheuttaman häiriön vaikutusta evoluutioon voitaisiin kovinkaan hyvin päätellä mitään.

Yksi mahdollisuus immuunivelaksi voisi olla se, että tautien sairastaminen jotenkin hyödyttäisi immuunijärjestelmää ja saisi siitä paremmin toimivan. Immuunivelka-artikkelin kirjoittavat viittavat ajatukseen, että taudinaiheuttajien kohtaaminen johtaisi parempaan yleiseen puolustuskykyyn. Tällöin vähäisempi tautialtitus johtaisi heikompaan immuunipuolustukseen.
Evolutiivisesti intuitiivisesti virittyminen ympäristön taudinaiheuttajanpaineeseen kuulostaa järkevältä, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Ihmisten immuunipuolustushan on tavallaan immuunijärjestelmien kruunu: se kehittää tarkan ja tehokkaan suojan niitä taudinaiheuttajia kohtaan, joita se on kohdannut, ja todennäköisesti kohtaa uudestaan. Yleinen, kohonnut suoja, joka perustuisi taudinaiheuttajien määrään, ei kuulostaa ihmisille kovinkaan hyvältä toimintatavalta, etenkään kun ihmisillä on niin paljon tartuntatauteja.
Tällainen yleiseen tautitasoon virittäytyvä mekanismi on hyvin spekulatiivinen, eikä sen olemassaolosta oikeastaan ole todisteita. Immuunipuolustuksen virittyminen on läheistä sukua niin sanotun hygieniahypoteesin kanssa, josta ranskalaistutkijat myös kirjoittavat.
Hygieniahypoteesi - alkuperäisessä David Strachanin muodossa - ehdottaa, että pienempi altistus tartuntataudeille tylsistyttää immuunipuolustuksen ja johtaa osaltaan enemmän autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Hygieniahypoteesinkaan osalta näyttöä ei juurikaan ole: suurempi tautialtistus ei vaikuta suojaavan suoranaisesti autoimmuunitaudeilta.
Sinänsä on myös järkeenkäypää, että ihmisten suurempi tautialtistus ei johda positiivisiin terveysvaikutuksiin. Ihmisillähän on oletettavasti nykyään paljon enemmän tauteja kuin koskaan aiemmin. Suuret kaupungit ja suuret ihmismassat tarkoittavat, että taudit kiertävät nykyään aivan eri tavoin kuin vielä muutamia tuhansia vuosia sitten historiassakaan.

Yhteenvetona: ainakaan minä en ole vielä vakuuttunut, että onko immuunivelka järkevä käsite ja onko siitä jotain hyötyä. Tulevat vuodet tulevat varmasti olemaan valaisevia sen suhteen, että mihin tartuntatautitilanne etenee ja onko meillä pandemian jälkeen korkoja maksettavana.
Loppukaneettinaan ranskalaiset tutkijat ehdottavat, että koronapandemian mukanaan tuomat rajoitukset ja tartuntatautien määrän väheneminen voivat osaltaan epätasapainottaa mikrobiotaa ja siten osaltaan lisätä allergioiden ja autoimmuunitautein esiintymistä. Tämä toteamus on mielenkiintoinen ja väitän, että tässä ranskalaiset olivat väärässä!
Kaikki aineisto näyttää viittavan siihen, että pandemian aikana ihmiset ovat enemmän viettäneet aikaansa ulkona ja luonnossa. Tämän vaikutus oletettavasti mikrobilajistoomme on positiivinen ja päinvastoin immuunivelkaamme vähentävä. Palaan tähän teemaan tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessa, jonka julkaisen huomenna.

Tuomas Aivelo evoluutiobiologi.

 

[Blackie82]

Oho. Nyt suomennettuna brittitutkimus rokotettujen tartuntojen levittämisestä.

Koronavirus | Tutkimus: Koronaviruksen deltavariantti leviää myös rokotetussa väestössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, että tutkimuksen tulosten perusteella rokottaminen kuitenkin vähentää deltavariantin aiheuttamia tartuntoja.

www.hs.fi

 

[jermus]

Itekin olen vähän yllättynyt että olet noin syvällä tuossa toisessa päässä. Mä olen lukenut vuonna käpy yliopistolla biotieteitä, menin ihan huvin vuoksi kun DNA:n salat alkoi olemaan enempi ja enempi auki, opiskelemaan miten elämä toimii. PCR-vempeleillä leikkiny etc. että mulle geenitekniikka, mRNA-rokote tms. kuulostaa edistykseltä ja mahdollisuuksilta.
Noin yleisesti kuitenkin modernin teknisen ratkaisun puolella asioissa.
Mutta älä huoli, en ole täysin sekaisin. Edelleen olen sitä mieltä että journalismi on kehnoa, yksipuolista ja johdattelevaa, myös tässä asiassa. En vaan ole sitä mieltä että tämä covid on ihan höpöjuttu perusterveillekään, (vaikka varmasti liioiteltu mediassa) koska tarttuvuus niin korkea. Oon sitä mieltä että ainut tapa millä muut rajoitukset helpottaa tässä vaiheessa ja tässä poliittisessa todellisuudessa on rokotteet. Eli en näe järkeä "taistella niitä vastaan".
Ja todettakoon se, että onhan tuo rokotteen teho leviämisen estossa ollut pettymys, odotin paljon enemmän. Samoin suojan kesto taitaa jäädä turhan lyhytikäiseksi. Mutta aika helppoja ja halpoja nuo on onneksi valmistaa ja itelle ei mikään ongelma ottaa "ilmaista" shottia. Ja vielä Suomen tilanteeseen niin vähän turhan voimakkaastikin tota rokotekattavuutta ajetaan. Meidän tilanne ihan eri vs. ihmisiä täyteen ammuttu Keski-Eurooppa. Sanoin jo aiemmin etten kannata pakkorokotuksia, enkä sitä että työpaikoille alettaisiin vaatimaan rokotepasseja Italian tyyliin. Terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon makes sense, en vastusta.

https://*********.net/v/2842212754/Psykologinen-vaikuttaminen-kansaan

Kannattaa tämä katsoa ajatuksella. Puhutaan mm. massapsykoosista. Hetken joutuu miettimään kummalla puolella on, mutta se selviää loogisella päättelykyvyllä. Eli mihin ryhmään kohdistetaan median puolelta vihaa. Mieti vastaavia tapauksia menneinä vuosina.
Olette todellakin tässä massapsykoosista jonka seuraukset tulevat pahimmassa tapauksessa olemaan järkyttävät.
Mutta kuten yksi psykiatri totesi, järkipuhe ei auta enää niille jotka ovat tuohon vajonneet.

 

[orava85]

Kaikki aineisto näyttää viittavan siihen, että pandemian aikana ihmiset ovat enemmän viettäneet aikaansa ulkona ja luonnossa. Tämän vaikutus oletettavasti mikrobilajistoomme on positiivinen ja päinvastoin immuunivelkaamme vähentävä.

Ei voi ymmärtää tätä. Ehkä on totta, että ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa ulkona, mutta niillä on ollut maskit naamalla ja kumihanskat kädessä. Miten se elimistön mikrobilajisto kokee positiivisen vaikutuksen siitä, että käydään ulkona käppäilemässä, eikä varmasti kosketa mihinkään? Muihin ihmisiinkin pidetään parin metrin turvaväli. Osaatko mikasa90 valottaa tätä?

 

[Roopeli]

Ikävää, että olet aivopessyt oman äitisikin olemaan ottamatta rokotetta. Hänhän kuuluu jo ikänsä puolesta riskiryhmään, ja heille rokotteiden tarjoama hyöty on merkittävä ja täysin kiistämätön juttu. Tuossa iässä pinnan alla alkaa kytemään kaikenlaista eikä "ilman mitään sairauksia" ole kovinkaan vahva käsite. Ei tuon ikäisiä ole lämpimikseen määritelty riskiryhmään kuuluvaksi. Tuossa iässä sairaalahoidon tarpeen mahdollisuus viruksen iskiessä on jo huomattava.

Seuraavaksi varmasti vaahtoat, että ihan oli äidin oma valinta, mutta vaikea uskoa, ettetkö olisi tarjonnut hänelle päätöksen tueksi aimo kasan "faktoja". No, valintojen maailmassahan me olemme ja jokainen toki kantaa näistä ratkaisuista mahdolliset seuraukset itse.

Hän tekee omat valintansa. Ei ole tarve aivopestä kuten teillä on.
Hän vielä syksyllä mietti jos ottaisi ja totesin että oma valintasi.
Yllätyin kun ei ollut ottanut kun tuli puheeksi myöhemmin. Totesi vain ettei tässä ole järkeä. Olin ylpeä.

Se siitä sitten ja miltä nyt tuntuu?

 

[Tartsan]

Immuunivelka: pitääkö se maksaa pois ja kuinka suurella korolla?​

27.10.2021 klo 16:15

Elektronimikroskooppikuva RSV-viruksesta. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons
Koronaviruspandemian aikana muiden taudinaiheuttajien kierto on hidastunut. Vaarallisista taudinaiheuttajista erityisesti influenssa on ollut hiljaa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Myös monet muut hengitystievirukset ovat kiertäneet huomattavsati vähemmän.
RS-virus on ollut tekemässä paluuta ja aiheuttanut sekä huolta että sairaalakuormitusta esimerkiksi Ruotsissa. RS-virusaallon suuruus Suomessa tyypillisesti vaihtelee niin, että joka toinen vuosi on suurempi aalto: vuonna 2020 oli suuremman aallon vuoro, mutta aalto jäi edellistä suurta aaltoa pienemmäksi, todennäköisesti koronapandemian alkuun liittyvien rajoitusten takia.

Määritelmällisestihän taudit ovat haitallisia: on parempi, ettei tauteja sairasta, koska taudeista on haittaa. Pandemian aiheuttama häiriö taudinaiheuttajien kiertoon on kuitenkin omalaatuinen ilmiö, koska todennäköisesti ennen ja jälkeen pandemian taudit kiertävät aivan yhtä hyvin – nyt meillä vain on kahden vuoden tauko monien tautien kierrossa.
Aikuiselle kahden vuoden tauko suhteellisen vähäisistä, mutta silti ärsyttävistä, taudeista ei luultavasti ole juttu eikä mikään. Vaikutus voi olla suurempi pieniin lapsiin, jotka yleensä sairastavat paljon. Viime aikoina onkin herätelty keskustelua siitä, onko pikkulapsille syntynyt pandemian aikana immuunivelkaa ja minkälaisia ongelmia se aiheuttaa.
Immuunivelka on ranskalaisten lastenlääkärien kehittämä termi, joka tuli oikeastaan käyttöön vasta muutama kuukausi sitten. Tutkijoiden artikkelissa ei määritelty mitä immuunivelalla tarkoitetaan, mutta kevyellä tulkinnalla voinee arvioida, että kirjoittajat tarkoittavat sillä laumasuojan vähenemistä yleisesti kiertäviä taudinaiheuttajia kohtaan. Lisäksi he heittävät ilmaan ajatuksen, että mahdollinen hygieniahypoteesi voisi näyttää kyntensä tulevina vuosina.
Minkälaiset tekijät sitten voisivat aiheuttaa ”immuunivelkaa” ja onko se järkevä käsite?
Pandemian selkein vaikutus on se, että koska pienet lapset eivät ole sairastuneet tauteihin, he ovat yhä alttiita taudinaiheuttajille. Kun taudinaiheuttajat alkavat uudestaan kiertää, alttiita lapsia on enemmän kuin aikaisemmin. Yksinkertaisemmin kysymys on siitä, että RS-virusepidemiasta tulee tänä vuonna suurempi kuin normaalisti. Tämähän ei välttämättä velkaa ole, jos korkoakaan ei kerry. Immuuunivelkaan liittyvä kysymys siis onkin, että kun taudit alkavat kiertää, saako tartunnan harvempi, yhtä moni vai useampi kuin ilman taukoa olisi saanut.
Valitettavasti tulevien epidemioiden koko on jo hieman liian monimutkainen kysymys vastattavaksi etukäteen. Mallinnuksen perusteella näyttää siltä, että kunkin alueen luontainen RS-viruksen dynamiikka vaikuttaa siihen, että onko tuleva epidemia isompi tai pienempi kuin sairastuneiden määrä ilman pandemiaa. Ajan mittaan oletettavasti RSV palaa normaaliin kausittaiseen vaihteluunsa, mutta tässä voi kestää useampi vuosi.
Ennen paluuta normaaliin RSV-epidemiat voivat myös tapahtua totutusta poikkeavaan aikaan. Esimerkisi Ruotsin tämänvuotinen epidemia on lähtenyt käyntiin huomattavasti aiemmin kuin normaalisti. Tämä voi puolestaan joko viedä puhdin epidemialta tai sitten venyttää sitä huomattavasti pidemmäksi kuin normaalisti.
Käytännössä missään RS-viruksen kiertoa mallintavassa tutkimuksessa ei ole otettu huomioon maantieteellistä leviämistä. Nähtävästi merkittävä tekijä, joka säätelee RSV-epidemioita on ihmisten matkustaminen alueelta toiselle. Esimerkiksi Ruotsissa – jossa pienten lasten hoitoon liittyvät rajoitukset olivat hyvin vähäisiä – RS-virus ei kiertänyt pandemian aikana. Tämä saattaa viitata siihen, että matkustaminen ja sen mukana ympäri maailmaa leviävät taudinaiheuttajat voivat olla merkittävä tekijä. Tällöin matkustuksen palaaminen normaaliksi tulee osaltaan vaikuttamaan siihen, miten epidemiat etenevät.
Tartunnan saaneen iällä on tietenkin vaikutusta: jos yksi tautivuosi on jäänyt välistä, monet yleisesti kiertävän taudinaiheuttajan ensimmäisen kerran saavat lapset ovat vanhempia kuin normaali tilanteessa. Jälleen, tämän vaikutus riippuu taudinaiheuttajasta: jotkut taudit ovat vaarallisempia vanhemmille ihmisille, toiset taas nuoremmille ihmisille. Koska taudiaiheuttajien vaarallisuus on heikosti tunnettu, lienee mahdotonta laskea mikä on kaikkien taudinaiheuttajien "viivästymisten" nettovaikutus.
Rokotteiden antaminen on tietenkin merkittävä altistuneiden määrään vaikuttava tekijä. Jos pandemian takia rokotuksia ei päästä antamaan pikkulapsille, tämä entisestään altistaa taudinaiheuttajille. Toisaalta, tilanne voi innostaa vanhemmat ottamaan enemmän rokotuksia lapsilleen. THL:n rokotusrekisterin perusteella tällä ei ole juuri vaikutusta Suomessa, mutta esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa merkitys voi olla suurikin.
Asiasta tekee monimutkaisemman se, että monien taudinaiheuttajien kierto muuttuu samaan aikaan. Taudinaiheuttajat voivat kilpailla keskenään myös siitä, kuka pääsee tartuttamaan ihmisen. Erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa, joissa on paljon sairaita ihmisiä ja siten taudinaiheuttajia liikkeessä, useamman taudin sairastaminen samaan aikaan on todennäköisempää.
Taudinaiheuttajilla voi olla suoraa kilpailua keskenään: jos joku on jo päässyt asettumaan ylempiin hengitysteihin se saattaa vaikeuttaa tai helpottaa toisen taudinaiheuttajan pääsyä ihmiseen. Tiedämme hyvin vähän siitä, miten ihmisen lievät hengitystievirukset kilpailevat keskenään tai auttavat toisiaan.
Pääsääntöisesti ihmiset eivät sairasta montaa tautia samaan aikaan. Taudin sairastamisen jäljet voivat olla kuitenkin pitkiä, sillä taudinaiheuttajilla, jotka kuuluvat samaan ryhmään, saattaa olla ristireaktiivisuutta. Tällöin esimerkiksi yhden flunssaa aiheuttavan koronaviruksen sairastaminen voi tarkoittaa, ettei ihmisen immuunipuolustus ei enää päästä lähisukuisen toisen koronaviruslajin edustajaa asettumaan majaksi lähitulevaisuudessa.

Nämä yllämainitut tekijät ovat ekologisia, taudinaiheuttajien kiertoon liittyviä. Kun arvioimme influenssaviruksen tulevaisuutta, pitää huomioida myös evoluutio. Kun viruksen kierto vähenee, sen evoluutionopeus tai sopeutumiskyky saattaa muuttua. Iinfluenssatapausten määrän väheneminen vaikeuttaa myös sen arvioimista, että miten normaalitilaan palataan ja mitkä kannat nousevat yleisimmiksi.
Esimerkiksi Afrikan maissa influenssavirus on jäänyt kiertämään nähtävästi isoissa kaupungeissa, mutta kunkin maan kannat ovat eriytyneet toisistaan: virusten vaihtoa maiden välillä ei ole siis juurikaan ollut. Uuden normaalin saavuttamiseen vaikuttaa luultavasti se, että mistä alueista influenssavirukset lopulta leviävät ensimmäisinä ja runsaimpina ympäri maailman.
Ainakin influenssavirusten monimuotoisuus on vähentynyt rutkasti pandemian aikana. Monet kehityslinjat ovat kuolleet sukupuuttoon. Periaatteessa virusevoluution ennakoitavuus voi siis parantua. Erityisen mielenkiintoista on, että yhtä neljästä merkittävästä influenssaviruskannasta, B/Yamagataa ei ole havaittu huhtikuun 2020 jälkeen. Jos olemme päässeet eroon yhdestäkin influenssakannasta, se tekee maailmasta paremman paikan, ja mahdollisesti influenssarokotteesta paremmin toimivan. Influenssan suhteen immuunivelkaa ei siis välttämättä tarvitse koskaan kokonaan maksaa takaisin.
Muista hengitystieviruksista ei tiedetä niin paljon, että pandemian aiheuttaman häiriön vaikutusta evoluutioon voitaisiin kovinkaan hyvin päätellä mitään.

Yksi mahdollisuus immuunivelaksi voisi olla se, että tautien sairastaminen jotenkin hyödyttäisi immuunijärjestelmää ja saisi siitä paremmin toimivan. Immuunivelka-artikkelin kirjoittavat viittavat ajatukseen, että taudinaiheuttajien kohtaaminen johtaisi parempaan yleiseen puolustuskykyyn. Tällöin vähäisempi tautialtitus johtaisi heikompaan immuunipuolustukseen.
Evolutiivisesti intuitiivisesti virittyminen ympäristön taudinaiheuttajanpaineeseen kuulostaa järkevältä, mutta todellisuus on monimutkaisempi. Ihmisten immuunipuolustushan on tavallaan immuunijärjestelmien kruunu: se kehittää tarkan ja tehokkaan suojan niitä taudinaiheuttajia kohtaan, joita se on kohdannut, ja todennäköisesti kohtaa uudestaan. Yleinen, kohonnut suoja, joka perustuisi taudinaiheuttajien määrään, ei kuulostaa ihmisille kovinkaan hyvältä toimintatavalta, etenkään kun ihmisillä on niin paljon tartuntatauteja.
Tällainen yleiseen tautitasoon virittäytyvä mekanismi on hyvin spekulatiivinen, eikä sen olemassaolosta oikeastaan ole todisteita. Immuunipuolustuksen virittyminen on läheistä sukua niin sanotun hygieniahypoteesin kanssa, josta ranskalaistutkijat myös kirjoittavat.
Hygieniahypoteesi - alkuperäisessä David Strachanin muodossa - ehdottaa, että pienempi altistus tartuntataudeille tylsistyttää immuunipuolustuksen ja johtaa osaltaan enemmän autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Hygieniahypoteesinkaan osalta näyttöä ei juurikaan ole: suurempi tautialtistus ei vaikuta suojaavan suoranaisesti autoimmuunitaudeilta.
Sinänsä on myös järkeenkäypää, että ihmisten suurempi tautialtistus ei johda positiivisiin terveysvaikutuksiin. Ihmisillähän on oletettavasti nykyään paljon enemmän tauteja kuin koskaan aiemmin. Suuret kaupungit ja suuret ihmismassat tarkoittavat, että taudit kiertävät nykyään aivan eri tavoin kuin vielä muutamia tuhansia vuosia sitten historiassakaan.

Yhteenvetona: ainakaan minä en ole vielä vakuuttunut, että onko immuunivelka järkevä käsite ja onko siitä jotain hyötyä. Tulevat vuodet tulevat varmasti olemaan valaisevia sen suhteen, että mihin tartuntatautitilanne etenee ja onko meillä pandemian jälkeen korkoja maksettavana.
Loppukaneettinaan ranskalaiset tutkijat ehdottavat, että koronapandemian mukanaan tuomat rajoitukset ja tartuntatautien määrän väheneminen voivat osaltaan epätasapainottaa mikrobiotaa ja siten osaltaan lisätä allergioiden ja autoimmuunitautein esiintymistä. Tämä toteamus on mielenkiintoinen ja väitän, että tässä ranskalaiset olivat väärässä!
Kaikki aineisto näyttää viittavan siihen, että pandemian aikana ihmiset ovat enemmän viettäneet aikaansa ulkona ja luonnossa. Tämän vaikutus oletettavasti mikrobilajistoomme on positiivinen ja päinvastoin immuunivelkaamme vähentävä. Palaan tähän teemaan tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessa, jonka julkaisen huomenna.

Tuomas Aivelo evoluutiobiologi.

Kappas vaan, tähän läheisesti liittyvää asiaa minäkin täällä hiljattain kyselin - miten paljon immuunipuolustusta on lopulta mahdollista "treenata".

 

[jermus]

Kuulemma ollu vähän melkosia tilanteita tossa 23-24 välisenä aikana. Kaikkihan heitetään siis baarista vielä ulos ja sen jälkeen erotetaan passit passittomista. Passit sisään ja passittomat nukkumaan.

Toihan menee just niinku pitää. Terveet nukkumaan jatkamaan terveellistä elämää ja ne epäterveet saa dokata. Lopputuloksena jossain vaiheessa parempi yhteiskunta.


Jälleen yksi korona agendaa vastaan ollut tili poistettu. Mutta homma on tasapuolista eikö?

Instagram-hautajaiset - Olli Posti

Tili siirtyi tänään ajasta ikuisuuteen.

olliposti.fi

 

[Themappa]

Ei voi ymmärtää tätä. Ehkä on totta, että ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa ulkona, mutta niillä on ollut maskit naamalla ja kumihanskat kädessä. Miten se elimistön mikrobilajisto kokee positiivisen vaikutuksen siitä, että käydään ulkona käppäilemässä, eikä varmasti kosketa mihinkään? Muihin ihmisiinkin pidetään parin metrin turvaväli. Osaatko mikasa90 valottaa tätä?

Et sit oo käyny 1,5 vuoteen ulkoilemassa vai?

 

[Dona]

View: https://www.instagram.com/p/CVnWGTMgLtv/?utm_medium=copy_link

 

[mikasa90]

Ei voi ymmärtää tätä. Ehkä on totta, että ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa ulkona, mutta niillä on ollut maskit naamalla ja kumihanskat kädessä. Miten se elimistön mikrobilajisto kokee positiivisen vaikutuksen siitä, että käydään ulkona käppäilemässä, eikä varmasti kosketa mihinkään? Muihin ihmisiinkin pidetään parin metrin turvaväli. Osaatko mikasa90 valottaa tätä?

Niin, mä en tiiä onko se vähän harhaa, että ihmisillä ois luonnossa maskit naamalla lukuunottamatta niitä yksittäisiä? Mä en siis tiiä. Kyl aika ''luonnossa olo buumi'' oli 2020 kesällä. Asuntoautoja myytiin pirusti. Nuuksiossa oltiin paljon ja muissa luontomaisemissa ja matkailtiin suomen sisällä. Voi tos jotain perää olla. Toki siinäkin on varmasti perää että käsidesillä läträtty ja ihmisiä väistelty ku spitaalisia.(minä mukaan luettuna)

JOs toi Tuomas Aivelo on oikeessa niin tän voi mun mielestä ehkä aatella, että se luonnossa liikumisen lisääntyminen on vähentäny tuota ylihygienisyyden tuomia negatiivisia asioita.

Korona lisää luonnossa liikkumista koko maassa ja etätyöskentelyä mökkipaikkakunnilla - maisemahyvitys käyttöön heti koko maassa! | Uusi Suomi Puheenvuoro

(Kuva: KSML 26.5.2019; kuvituskuva ja ei suoraan liity blogin aiheeseen) — Koronan kiihdyttämä loma-asuminen, etätyöskentely ja luontomatkailu lisäävät haastetta maaseutukuntien metsätalouden hoitoon.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/...aikoilla-metsahallitus-varoittaa-ruuhkista-ja (ignooratkaan hölmö uutisaihe , tässä oli mulla pointtina että ihmisiä liikkunu luonnossa ehkä eniten vähään aikaan )

Kansallispuistoille 2020 oli huippuvuosi, vaikka ulkomaiset turistit katosivat

Suomen valtion mailla sijaitsevia luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden retkeilyrakenteita korjataan nyt noin 30 miljoonan euron rahoituksen turvin.

www.apu.fi

 

[mikasa90]

Tohon jatkoa äsköseen(sori, törkeen pitkä.)

Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä​

LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM
2021;137(20):2135-41
Tuomas Aivelo ja Jenni Lehtimäki
KATSAUS0 1 (*)★(*)★(*)★(*)★(*)★
Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea elävän luonnon vaihtelua niin elinympäristöjen, lajien kuin yksilöidenkin välillä. Viime vuosien tutkimus on osoittanut, että luonnon monimuotoisuus voi suojata ihmistä sekä tarttuvilta että tarttumattomilta sairauksilta. Ympäristössämme se suojaa uusien tartuntatautien kehittymiseltä ja toisaalta altistaa mikrobeille, jotka tukevat immuunijärjestelmän toimintaa. Luonnon monimuotoisuuden nopea köyhtyminen uhkaakin suoraan ihmisen hyvinvointia. Pohdimme, miten kaupungistuvassa yhteiskunnassa voidaan turvata altistuminen hyville mikrobeille ja samalla suojautua haitallisilta taudinaiheuttajilta. Nykytiedon valossa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisellä voidaan tukea sairauksia ehkäisevää lääketiedettä ja kansanterveystyötä.
I hminen on vuosimiljoonien evoluution tulos. Kehomme toimintaa ymmärtää paremmin, kun huomioi, miten olemme vuorovaikuttaneet muiden eliöiden kanssa lajinkehityksemme aikana. Eliöiden välisistä vuorovaikutuksista tulee helposti mieleen, miten olemme saalistaneet muita eläimiä, keränneet kasveja ja vältelleet meitä isompia petoja. Meille merkityksellisiä ovat lisäksi näkymättömät seuralaisemme, joita kannamme suolistossamme, limakalvoillamme, veressämme tai ihollamme.
Ihmisen terveydestä kiinnostunut evoluutiobiologi Scott Gilbert kanssakirjoittajineen muotoili iskevän sanonnan "Emme ole koskaan olleet yksilö" (1). Yksilönkehityksen näkökulmasta ihminen ei rakennu pelkästään omien solujensa keskinäisen viestinnän kautta, vaan merkittävässä roolissa ovat vuorovaikutukset ympäristön ja muiden eliöiden kanssa. Jo syntymän hetkellä saamme ensimmäiset kosketuksemme ympäröivään mikrobimaailmaan. Tämä ulkoinen maailma, joka jatkuu ihollamme, limakalvoillamme ja suolistossamme, sisältää mikrobeja, jotka ovat meille hyödyllisiä, haitallisia tai niillä ei ole meille erityistä merkitystä. Siten ihminenkin on ekosysteemi, jonka terveyteen seuralaisemme kiinteästi vaikuttavat - niin hyvässä kuin pahassa.
Lääketieteen suurimmat edistysaskeleet, kuten hygieniakäytänteet ja mikrobilääkkeet, ovat kiistatta vähentäneet tartuntatautipainetta, mutta niillä on ollut myös odottamattomia terveysvaikutuksia. Korkean tulotason valtioissa ihmiskehon eliöyhteisön muutos vaikuttaa liittyvän suureen joukkoon elintasosairauksia (2). Tämä on huolestuttanut tutkijoita siinä määrin, että ihmisen suolistomikrobeja on alettu suojella kansainvälisellä hankkeella (3). Siinä suolistomikrobeja kerätään kaikkialta maailmasta, Suomestakin, ennen kuin länsimaistuminen kadottaa leijonanosan evolutiivisen historiamme aikana kehittyneestä mikrobilajistostamme.
Yksi vakavimmista aikamme ympäristömuutoksista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka vaikuttaa sekä taudinaiheuttajien että terveyttämme edistävien mikrobien määrään elinympäristössämme. Tässä katsausartikkelissa pohdimme, miten luonnon monimuotoisuus suojaa meitä, miten sen väheneminen vaikuttaa tartuntatautien ja elintasosairauksien syntyyn sekä miten voimme samaan aikaan edesauttaa hyödyllisen mikrobiomin muodostumista ja estää haitallisten mikrobien tarttumista.

Luonnon monimuotoisuus suojaa taudeilta​

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän vaihtelua kaikilla tasoilla: geneettisiä eroja yksilöiden ja populaatioiden välillä, lajien rikkautta ja jakaumaa sekä elinympäristöjen erilaisuutta. Monimuotoisuus vähenee ihmisen toimien vaikutuksesta kaikilla näillä tasoilla (4). Huolestuttavaa on, että lajeja häviää nopeammin kuin milloinkaan maapallon historiassa. Lajien häviämisellä on valtavia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi ruokaturvan kautta, kun pölyttäjien häviäminen uhkaa kasvituotantoa (5). Luonnon monimuotoisuudella on kuitenkin yllättävän suoria terveysvaikutuksia oman seuralaislajistomme kautta.
Vaikka luonnon monimuotoisuus vähenee, ihmisille haitallisten mikrobien lajimäärä lisääntyy jatkuvasti. Tunnistamme vuosittain uusia taudinaiheuttajia, ja suuri osa niistä on aidosti vastikään ihmisiin hypänneitä (6). Zoonoosit eli eläimistä ihmisiin siirtyvät tartuntataudit ovat erityisen yleisiä alueilla, joilla luonnon elinympäristöt ovat pirstoutuneet ja pienentyneet (7).
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi altistaa myös elintasosairauksille. Monimuotoisen elinympäristön on todettu vähentävän lasten riskiä sairastua astmaan tai allergisiin sairauksiin (pdf tiedoston taulukko 1). Sairastuvuuden lisääntymisen ja monimuotoisuuden vähenemisen yhteyttä selittänee vähäisempi altistuminen luonnon mikrobeille. Myös luonnon stressiä, verenpainetta ja sykettä hillitsevä vaikutus voi selittää terveysvaikutuksia. Monimuotoisuuden on osoitettu myös tukevan psyykkistä hyvinvointia (8).
Luontoympäristöjen mikrobilajisto on hyvin moninainen, toisin kuin rakennetussa ympäristössä (9). Asfaltoiduilla alueilla ja nurmikon hallitsemissa puistoissa ympäristön mikrobilajisto on samanlainen läpi kaupungin (10,11). Sama pätee myös sisätiloihin, joissa menestyvät ihmisen ihon tavallisimmat seuralaiset. Kaupungeissa elävät ja runsaasti sisätiloissa aikaansa viettävät ihmiset eivät siksi juuri altistu luonnon mikrobeille. Kaupungeissa elävillä on esimerkiksi erilainen ekosysteemi ihollaan jo sylivauvoina verrattuna maaseudulla asuviin (12). Sen sijaan monimuotoinen ympäristö, jopa runsaslajinen puutarha, muokkaa mikrobiomia terveyttä edistävään suuntaan (13).

Miten monimuotoisuus suojaa tartuntataudeilta?​

Toisten lajien hyödyntäminen läheisessä vuorovaikutuksessa eli loisiminen on voitokas elintapa. Yli puolet maailman eliölajeista on loisia, ja kaikilla eliölajeilla on loisia (14). Ekologisessa loisimisen määritelmässä loisiin lasketaan paitsi makroskooppiset loiset, kuten suolistomadot, myös lajit, joista puhutaan patogeeneina tai taudinaiheuttajina, esimerkiksi monet bakteerit ja kaikki virukset.
Ihmisellä on valtava määrä loislajeja, erilaisia suolistomatoja on yli 300 lajia ja pelkästään papilloomaviruksia on tunnistettu yli 200 lajia. Tunnemme ihmisen loislajiston hyvin, koska olemme tutkineet ihmistä huomattavasti enemmän kuin muita lajeja. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ihmisellä on eläimistä suhteellisesti eniten loisia. Olemme isoja, pitkäikäisiä, kaikkiruokaisia, asumme ympäri maapalloa, ja meitä on paljon. Siksi ihminen on oivallinen kasvualusta monille eri loisille.
Ihmisen kuolleisuus tartuntatauteihin on halki maailman vähentynyt voimakkaasti, vaikka tartunnanaiheuttajien lajimäärä lisääntyy. Ainut taudinaiheuttaja, joka on saatu juurittua, on isorokko, ja polio sekä medinamato (guinea worm, Dracunculus medinensis) ovat jo hyvin harvinaisia (15,16). Zoonoosien yhä suurentuva määrä johtuu monista tekijöistä, joista merkittävä on ihmisten lukumäärän jatkuva lisääntyminen. Mitä enemmän meitä on, sitä laajempaa taudinaiheuttajien kirjoa pystymme pitämään yllä. Pienissä ryhmissä eläviin metsästäjä-keräilijöihin verrattuna kaupungissa asuvilla on paljon enemmän esimerkiksi hengitystiesairauksia, kuten flunssaa ja influenssaa (17). Nykyään elävillä ihmisillä saattaa siis olla useammin hengitystievirustartuntoja kuin koskaan aiemmin historiassa.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miksi vähäisempi luonnon monimuotoisuus johtaa lisääntyneeseen tartuntatautien määrään, mutta mahdollisia vaikutuksia on useita (pdf tiedoston taulukko 2). Intuitiivisesti lajimäärän väheneminen johtaisi taudinaiheuttajienkin vähenemiseen. Zoonoosien leviämisen kannalta keskeisiä ovat kuitenkin ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten kohtaamiset. Esimerkiksi Länsi-Afrikan ebolaepidemia käynnistyi alueella, jossa oli runsasta metsäkatoa, mikä ajoi lepakot ja ihmiset lähemmäs toisiaan (18).
Kohtaamiset eivät ole välttämättä suoria, ja eläimet voivat kuljettaa taudinaiheuttajia luonnonympäristöstä ihmisten taloihin (19). Tällaisia ovat esimerkiksi haitalliset vieraslajit kuten rotta, kotieläimet (metsässä laiduntava karja) tai lemmikkieläimet. Vaikka lajien yksilömäärä pienenisi, elinympäristöjen tuhoutuminen johtaa yleensä suurempaan eläinpopulaatioiden tiheyteen. Tällöin taudinaiheuttajat yleistyvät helpottuneen leviämisen ja yksilöiden vastustuskyvyn heikentymisen kautta. Ihmisen aiheuttama häiriö elinympäristöissä myös suosii lajeja, jotka paitsi sietävät häiriöitä myös kantavat enemmän loisia (20). Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat tekijät siis myös altistavat tartuntataudeille.
Luonnon monimuotoisuudella on suorempikin vaikutus, joskin sen merkityksestä on käyty välillä kiivastakin väittelyä (21). Laimennushypoteesi esittää, että isäntälajien monimuotoisuus pienentää taudinaiheuttajan todennäköisyyttä päätyä yksilöön, josta loinen voi levitä eteenpäin. Esimerkiksi puutiaisten levittämää borrelioosia aiheuttavat Borrelia-bakteerit pystyvät lisääntymään vain joissain nisäkkäissä tai linnuissa. Jos bakteeria kantava puutiainen puree esimerkiksi metsämyyrän sijasta päästäistä, jossa Borrelia ei lisäänny, bakteeri ei pääse leviämään eteenpäin (22).
Mitä enemmän ympäristössä on eri eläinlajeja, sitä vaikeampaa tartunnanaiheuttajien on levitä ja niiden määrät ovat pienempiä. Toisaalta jos tartunnanaiheuttajan määrät isäntälajissa lisääntyvät, tapahtuu usein ylivuotoilmiö eli tartunnanaiheuttaja leviää muihin lajeihin, joissa se ei yleensä esiinny (23). Jos ympäristössä on paljon lajeja, ylivuoto todennäköisemmin jää niihin eikä saavuta ihmistä. Jos lajikirjo on pieni, ihminen on todennäköisempi uhri. Nykykäsitys lienee, että joissain yhteyksissä laimennusilmiö voi tapahtua, muttei kaikissa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa puutiaisten isäntälajikirjo vähentää borrelioosiriskiä, mutta Euroopassa ilmiötä ei ole havaittu (22,24).

Luonto hyvien mikrobien lähteenä​

Ihmiskehon mikrobiomia on kutsuttu paitsi ekosysteemiksi, myös "uudeksi" elimeksi, koska sekin voi sairastua muiden elinten tapaan. Yhä useamman elintasosairauden yhteydessä on havaittu muutoksia mikrobiomissa verrattuna terveen ihmisen mikrobiomiin. Koska ihmisen mikrobiomi näyttää toimivan ekosysteemin tapaan, ekologisia teorioita on hyödynnetty sen tutkimuksessa. Mikrobiomi voi pitää haitalliset taudinaiheuttajat kurissa, koska mikrobit kilpailevat keskenään. Maaperäekologiaa peilaten mikrobiomi vaikuttaa ravinteiden saatavuuteen ja aineiden kiertoon ihmiskehossa. Kehomme hyvät seuralaiset auttavat omalta osaltaan immuunijärjestelmää ylläpitämään tasapainoa. Vaikuttaa jopa siltä, että kehomme on pitkän evolutiivisen historian aikana ulkoistanut osan immuunijärjestelmän ylläpidosta sisäiselle ekosysteemilleen (25).
Ihmiskehon mikrobiomi ei ole suljettu järjestelmä vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkoisten mikrobien kanssa. Esimerkiksi ravintomme, elintapamme ja elinympäristömme vaikuttavat siihen, millaisia mikrobeja kohtaamme ja mitkä niistä voivat päätyä osaksi mikrobiomiamme. Myös perimämme ja erilaiset lääkitykset jossain määrin valikoivat kehomme ekosysteemin lajistoa.
Luontoympäristöt näyttävät johtavan terveyttä edistävien mikrobien yleistymiseen ihmiskehossa (26). Vakuuttavin näyttö liittyy maatilaympäristöjen mikrobialtistuksen positiivisiin vaikutuksiin: maatiloilla asuvat lapset altistuvat kodeissaan monimuotoisemmalle mikrobilajistolle kuin muut lapset, ja heillä esiintyy vähemmän astmaa ja allergisia sairauksia (26). Eläinkokein on pystytty vahvistamaan, että maatilan mikrobialtistuksen puutteella on syysuhde astmaan (27).
Vaikka viherympäristöjen roolista ihmiskehon mikrobiomin muokkaajina on monia havaintoja, luonnon monimuotoisuuden vaikutusta mikrobiomiin ei ole kokeellisesti testattu. Monimuotoisuuden merkitykseen kuitenkin viittaa hiljattain julkaistu suomalaistutkimus, jossa metsän pohjan tuominen päiväkodin pihaan vaikutti lasten mikrobiomiin sekä tuki immuunijärjestelmän tasapainoa jo kuukaudessa (28). Mielenkiintoista on, että luonnon monimuotoisuus ei välttämättä vaikuta ihmisen terveyteen pelkän mikrobialtistuksen välityksellä. Lapsille kehittyi vähemmän allergisia sairauksia, kun he altistuivat kodeissaan sekä erilaisille allergeeneille että mikrobeille (29). Kumpikaan näistä yksinään ei riittänyt suojaamaan lapsia yhtä tehokkaasti.
Vaikka tutkimustyö on keskittynyt allergisiin sairauksiin, vihreän ympäristön mikrobit voivat suojata myös muilta elintasosairauksilta. Tähän viittaa esimerkiksi se, että vihreät ympäristöt näyttävät suojaavan useilta sairauksilta ja yleisesti kuolleisuudelta (30). Vähentynyt ilmansaastealtistus selittää vain osan suojaavasta vaikutuksesta. Mielenkiintoisessa tutkimuksessa hiiret altistettiin hengitysilmalle, jossa oli monimuotoisen maaperän mikrobeja. Monimuotoisia mikrobeja hengittäneille hiirille kehittyi huomattavasti vähemmän ahdistukseen viittaavaa käytöstä kuin verrokkihiirille (31).

Tasapainon etsiminen​

Hygienia ja elintason nousu ovat eittämättä tärkeimpiä syitä, miksi ihmisten kuolleisuus tartuntatauteihin on vähentynyt ja elinajan odote pidentynyt. Toisaalta nämä tekijät ovat vähentäneet yhteyttämme hyödyllisiin mikrobeihin, minkä oletetaan osaltaan johtaneen elintasosairauksien yleistymiseen. Voisimmeko löytää tasapainon uhkien ja mahdollisuuksien välimaastosta?
Hygienia ja tartuntatautien ehkäisy eivät pohjimmiltaan ole syypäitä ihmisen mikrobiomin köyhtymiseen. Itse asiassa tutkijat ovat voimakkaasti kritisoineet hygienian syyttämistä mikrobiomin köyhtymisestä, sillä se voi johtaa perushygienian ylenkatsomiseen (32). Normaali hygienia on edelleen edellytys sille, että suuret ihmisjoukot voivat elää yhdessä ja välttää tartuntatauteja. Sen sijaan sisätilojen voimakasta desinfiointia pidetään haitallisena ainakin influenssakauden ulkopuolella, sillä se voi yleistää desinfioinnille vastustuskykyisiä mikrobeja. Käsien ylenmääräinen desinfiointi taas saattaa muuttaa ihon mikrobiomin koostumusta.
Perushygienian sijaan mikrobiomin muutosta selittävät länsimainen elämäntyyli ja kaupungistuminen. Elintapamme, jossa 90 % ajasta vietetään sisätiloissa, ja elinympäristömme eristävät meidät luonnon mikrobeista. Voi myös olla, etteivät satunnaiset tai edes viikoittaiset vierailut luontoympäristössä tuota riittävästi terveyttä tukevaa mikrobialtistusta, sillä luonnon mikrobit häviävät nopeasti iholta (33). Evolutiivisen historiamme aikana monipuolinen mikrobilajisto on ollut jatkuvasti vuoropuhelussa mikrobiomimme ja immuunipuolustuksemme kanssa.
Toisaalta yhteys luontoon voi olla riskitekijä ihmisen terveydelle, sillä siellä kohtaamme myös haitallisia seuralaisiamme. Myyräekinokokki (Echinococcus multilocularis) on hyvä esimerkki. Suomessa sitä ei vielä esiinny, mutta Keski-Euroopassa loisen aiheuttama monilokeroinen ekinokokkoosi esiintyy erittäin harvinaisena (noin 170-200 tapausta vuodessa), joskin yleistyvänä. Tämän vaikeasti hoidettavan ja hengenvaarallisen loisen saamisen keskeisiä riskitekijöitä ovat puutarhanhoito ja koiran omistaminen (34). Nämä molemmat kuitenkin altistavat myös hyödyllisille mikrobeille.
Toinen vastaava loinen on kissojen ulosteisiin ja puutarhanhoitoon yhdistetty Toxoplasma gondii -loinen. Tartunnasta varoitetaan raskaana olevia naisia, koska se altistaa etenkin ensimmäisen kolmanneksen aikana sikiön kehityshäiriöille. Esimerkiksi raa'at ja pesemättömät vihannekset ovat riskitekijä tartunnalle (35). Tämä ja monet muut haitalliset loiset saavat monet naiset raskauden aikana hyvin varovaisiksi. Kuitenkin tutkijat painottavat luonnon mikrobeille altistumisen hyödyllisyyttä juuri raskauden ja lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.
Tämänkaltaisissa tilanteissa on olennaista, että meillä on hyvä käsitys alueista, joilla riski on suurempi, ja riskien vähentämiseksi kohdennettavista toimista näillä alueilla. Yleisempänä ohjeena voisi toimia "kohdennettu hygienia" (32). Sen mukaan käsien pesuun ja muuhun perushygieniaan tulee suhtautua suuremmalla innolla paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, ja kevyemmin metsäretkillä, sillä muut ihmiset ovat todennäköisempiä taudinaiheuttajien lähteitä kuin luontokävely. Kohdennettu hygienia ei toimi suorana ohjeena vaan vaatii tilannekohtaista harkintaa (KUVA). Esimerkiksi raskauden kaltaisina herkkinä ajanjaksoina voisi suositella säännöllistä luontoretkeilyä, mutta käsien pesusta ennen ruokailua on kuitenkin hyvä huolehtia myös ulkoiltaessa.
Sekä tartuntatautien että elintasosairauksien ehkäisy on monin tavoin yhtä ihmistä ja hänen toimiaan suurempaa. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on keskeistä, jotta voidaan välttää zoonoosien kehittymistä ihmisen ja villieläinten liiallisten kontaktien kautta. Lisäksi kaupunkiympäristöjen kehittäminen vihreämmiksi ja siten mikrobialtistusta tukeviksi olisi järkevää, kauaskantoista kansanterveystyötä.

Lopuksi​

Monimuotoinen luonto tukee ihmisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Luonnon suojaava vaikutus ei kuitenkaan ole täysin mutkaton, sillä maapallon yleisimpiä olentoja eli loisia esiintyy myös luonnossa. Tämän ristiriidan kanssa eläminen vaatii parempaa ymmärrystä sekä riskialueista että suurimman hyödyn tuottavista altistumisen keinoista.
Ehkäisevä lääketiede ja kansanterveystyö voivat hyötyä luonnon roolin ihmisen terveyden tukijana tiedostamisesta (36). Luonnon terveyshyödyistä on valtavasti tutkimusnäyttöä, mutta monimuotoisuuden osuutta tulee vielä tarkastella lisää. Vuonna 2021 vihreiden ympäristöjen hyödyntäminen terveyden edistämisessä on kaukana hippipuuhastelusta, se on kovan näytön tiedettä.

Ydinasiat​

Luonnon monimuotoisuuden kato lisää zoonoosien esiintymistä.
Elinympäristön monimuotoinen luonto edistää hyödyllisten mikrobien esiintymistä ihmiskehoissa.
Kohdennettu hygienia auttaa välttämään tartuntatauteja ja hyödyntämään luonnon hyödyllisiä mikrobeja.
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on välttämätön edellytys ihmisen terveyden turvaamiseksi.
TUOMAS AIVELO, FT, tutkijatohtori
Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto
JENNI LEHTIMÄKI, FT, erikoistutkija
Ympäristöpolitiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus
Vastuutoimittaja
Tuomas Mirtti
Sidonnaisuudet
Tuomas Aivelo: Luottamustoimet (Kasvinsuojeluseuran Asunto- ja elintarvikehygienian jaosto)
Jenni Lehtimäki: Ei sidonnaisuuksia

 

[oskari puntti]

Ei voi ymmärtää tätä. Ehkä on totta, että ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa ulkona, mutta niillä on ollut maskit naamalla ja kumihanskat kädessä. Miten se elimistön mikrobilajisto kokee positiivisen vaikutuksen siitä, että käydään ulkona käppäilemässä, eikä varmasti kosketa mihinkään? Muihin ihmisiinkin pidetään parin metrin turvaväli. Osaatko mikasa90 valottaa tätä?

+käsidesi on aika pop

 

[oskari puntti]

Kuulemma ollu vähän melkosia tilanteita tossa 23-24 välisenä aikana. Kaikkihan heitetään siis baarista vielä ulos ja sen jälkeen erotetaan passit passittomista. Passit sisään ja passittomat nukkumaan.

Sitten vaan baarit boikottiin ja pitämään kotibileitä.

 

[orava85]

Niin, mä en tiiä onko se vähän harhaa, että ihmisillä ois luonnossa maskit naamalla lukuunottamatta niitä yksittäisiä? Mä en siis tiiä. Kyl aika ''luonnossa olo buumi'' oli 2020 kesällä. Asuntoautoja myytiin pirusti. Nuuksiossa oltiin paljon ja muissa luontomaisemissa ja matkailtiin suomen sisällä. Voi tos jotain perää olla. Toki siinäkin on varmasti perää että käsidesillä läträtty ja ihmisiä väistelty ku spitaalisia.(minä mukaan luettuna)

JOs toi Tuomas Aivelo on oikeessa niin tän voi mun mielestä ehkä aatella, että se luonnossa liikumisen lisääntyminen on vähentäny tuota ylihygienisyyden tuomia negatiivisia asioita.

Unohtaakohan tuo Aivelo sen, että normaalitilanteessa nämä samat ihmiset olis tehneet ulkomaanmatkoja, altistuneet erilaisille mikrobeille muiden ihmisten, ruoan, ilman kautta ravintoloissa, rannalla, luonnossa ulkomailla jne?

En sitten tiedä, kumpi on parempi vastustuskyvyn kannalta:
a) enemmän luonnossa ja vältellen kaikkia ihmiskontakteja
b) vähemmän luonnossa, mutta käyden harrastuksissa, ulkomailla, ravintoloissa jne. normaaliin tapaan.

Aivelohan esittää tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.

 

[mikasa90]

Unohtaakohan tuo Aivelo sen, että normaalitilanteessa nämä samat ihmiset olis tehneet ulkomaanmatkoja, altistuneet erilaisille mikrobeille muiden ihmisten, ruoan, ilman kautta ravintoloissa, rannalla, luonnossa ulkomailla jne?

En sitten tiedä, kumpi on parempi vastustuskyvyn kannalta:
a) enemmän luonnossa ja vältellen kaikkia ihmiskontakteja
b) vähemmän luonnossa, mutta käyden harrastuksissa, ulkomailla, ravintoloissa jne. normaaliin tapaan.

Aivelohan esittää tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.

Onkohan artikkelia esimerkiksi(luulis olevan) esim vankien tai avaruudessa olleiden tyyliin kauemmin kuin 6kk vaikutusta immuniteettiin? Kuulin eräältä terapeutilta joskus, että erittäin vakavasta mielenterveys ongelmasta (vakava ocdsta) kärsivä oli kuollu kun oli eläny vuosia käytännössä steriileissä olosuhteissa pian sen jälkeen kun oli ruvennu elämään enemmän kun tavalliset ihmiset.

 

[orava85]

Onkohan artikkelia esimerkiksi(luulis olevan) esim vankien tai avaruudessa olleiden tyyliin kauemmin kuin 6kk vaikutusta immuniteettiin? Kuulin eräältä terapeutilta joskus, että erittäin vakavasta mielenterveys ongelmasta (vakava ocdsta) kärsivä oli kuollu kun oli eläny vuosia käytännössä steriileissä olosuhteissa pian sen jälkeen kun oli ruvennu elämään enemmän kun tavalliset ihmiset.

Joo nuo olis kiinnostavia tutkimuksia. Ei kyllä äkkiseltään uskoisi että puoli vuotta vielä tekee mitään suurempaa eroa, ei välttämättä vuosikaan. Usean vuoden osalta luulis näkyvän jotain vaikutusta.

Niin ja varmaan sellaista tutkimusta löytyy, missä verrataan esim. pelkästään kotihoidossa tai -koulussa olleita lapsia muihin samanikäisiin immuniteetin kehittymisen osalta.

 

[Roopeli]

Onkohan artikkelia esimerkiksi(luulis olevan) esim vankien tai avaruudessa olleiden tyyliin kauemmin kuin 6kk vaikutusta immuniteettiin? Kuulin eräältä terapeutilta joskus, että erittäin vakavasta mielenterveys ongelmasta (vakava ocdsta) kärsivä oli kuollu kun oli eläny vuosia käytännössä steriileissä olosuhteissa pian sen jälkeen kun oli ruvennu elämään enemmän kun tavalliset ihmiset.

yli 6kk avaruudessa (ISS) on kokonaisvaltaisesti niin kova kropalle ettei oikein voi verrata kun eivät ole pelkästään eristyksissä vaan melkoisessa fysiologisessa helvetissä.
Monet astronautit joutuvat opettelemaan kävelemään uudestaan ja vie todella pitkän aikaa että palautuvat normaalille tasolle ja käsittääkseni jäljet yleensä jää eli nämä ISS:llä oleskelevat vaikka treenaavat pari kertaa päivässä jne. painovoimattomuutta vastaan on kroppa kokonaisvaltaisesti todella kovilla ja varsinkin maahan palatessa kärsivät moninaisista ongelmista.

 

[Yeahbuddy]

View: https://twitter.com/OssiTiihonen/status/1454068086894694405

 

[NHB]

Toihan menee just niinku pitää. Terveet nukkumaan jatkamaan terveellistä elämää ja ne epäterveet saa dokata. Lopputuloksena jossain vaiheessa parempi yhteiskunta.


Jälleen yksi korona agendaa vastaan ollut tili poistettu. Mutta homma on tasapuolista eikö?

Instagram-hautajaiset - Olli Posti

Tili siirtyi tänään ajasta ikuisuuteen.

olliposti.fi

Tältä tapaukselta löytyisi varmaan tosi tehokkaita keinoja koronankin voittamiseen, sillä näytöt ovat kovaa luokkaa. Kaverihan paransi oman MS-tautinsa ihan vain muutoksilla ruokavalioon.

 

[Roopeli]

View: https://twitter.com/OssiTiihonen/status/1454068086894694405

Oikeasti meno alkaa olla juutalaisvainot vol2. mutta nyt on vaan vainot

Jotenkin huvittavaa miten edelleen kova paikka ww2 tapahtumat ovat saksassa, mutta miten menee taas toimet silti tämän "pandemian" varjolla.... aivan uskomatonta.