SUOMESSA on maanantain tietojen mukaan ensimmäisen koronarokoteannoksen saanut 84,4 prosenttia yli 12-vuotiaista.
Se tietää Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan yli 750 000:tä rokotusikäistä henkilöä, jotka ovat yhä kokonaan rokottamatta koronavirusta vastaan.
Lue lisää:
Rokotustahti lässähti ja nyt moni Euroopan maa tekee selvää eroa Suomeen – asiantuntija kertoo miksi
Osa ei koronarokotusta voi ottaa terveydellisistä syistä, mutta isolle joukolle rokottamattomuus on oma henkilökohtainen valinta.
Lue lisää:
Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä kasvussa – katso uudet tartunnat kunnittain
Suomessa rokotusmyönteisyys on perinteisesti ollut Euroopan parhaita, mutta koronarokotusten osalta Suomen rokotustahti laahaa selvähkösti Länsi- ja Etelä-Euroopan maiden perässä.
Keitä rokottamattomat ovat?
HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajan
Lasse Lehtosen mukaan niistä noin 15 prosentista rokoteikäisistä, jotka ovat yhä täysin rokottamattomia, aktiivisia rokotusten vastustajia on arviolta 2–5 prosenttiyksikköä.
Loput vähän päälle 10 prosenttiyksikköä eivät ole käyneet koronapiikillä muusta syystä, esimerkiksi välinpitämättömyyden tai kiireisyyden takia.
– Tässä korostuu alle 40-vuotiaiden ikäryhmä, jotka eivät koe olevansa vakavan taudin riskissä, Lehtonen sanoo.
Tilastojen perusteella voi karkeasti sanoa, että kokonaan rokottamattoman prototyyppi on 20–30-vuotias pienellä paikkakunnalla asuva.
Yksi selvä ryhmä rokottamattomissa ovat maahanmuuttajat.
– Heidän koulutustasonsa on usein matala. Heidän kulttuurissaan ei välttämättä ole paljon rokotuksia, ja lisäksi epäilys viranomaisia, myös terveysviranomaisia kohtaan voi olla kova, Lehtonen kuvaa.
LEHTONEN on jakanut aktiivisesti rokotuksia vastustavat kolmeen ryhmään: rokotuspelkoisiin, naturisteihin ja salaliittoteoreetikkoihin.
Rokotuskammoiset nostavat esiin rokotusten sivuvaikutukset ja liioittelevat niitä, naturistit puolestaan vähättelevät rokotusten tehoa ja pitävät infektion sairastamista parempana vaihtoehtona. Naturistit myös puhuvat puhtaan ja luonnonmukaisen elämän oikeudesta: kehoon ei panna mitään vieraita aineita kuten rokotuksia.
– Salaliittoteoreetikot epäilevät, että kaikkeen on piilotettu jokin salainen agenda. He hakevat myös koronarokotuksista jotakin muuta sanomaa kuin kansanterveyden edistämistä, Lehtonen miettii.
Lehtonen harmittelee, että koronarokotukset ovat alkaneet politisoitua myös Suomessa.
– Jos maan oppositiossa vastustetaan kaikkea, mitä hallitus tekee, niin silloin vastustetaan myös hallituksen koronalinjauksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tämä on johtanut tosi isoihin ongelmiin, kun oppositio – kumpi puolue se nyt sattuu olemaankin – huutaa aina kaikessa vastaan.
– Esimerkiksi Portugalissa paikallinen terveysviranomainen sanoi, että maa on noussut rokotuskattavuudessa aivan Euroopan kärkeen juuri sen takia, että rokotukset eivät ole siellä politisoituneet, Lehtonen sanoo.
TAMPEREEN yliopiston terveyssosiologian professori
Piia Jallinoja on tutkinut yhdessä
Jonas Sivelän ja
Esa Väliverrosen kanssa kansalaisten koronanäkemyksiä ja niiden yhteyttä halukkuuteen ottaa koronarokotus.
Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja sanoo, että pieni osa kansasta pitää valheena suunnilleen kaikkea, mitä viranomaiset kertovat. KUVA: TOMI VUOKOLA
Tutkimus on julkaistu lääketieteellisessä aikakauskirjassa
Duodecimissa.
Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi se, että rokotuksen jättää herkimmin ottamatta sellainen, jolla on muutenkin epäluuloja esimerkiksi THL:ää, valtiovaltaa tai mediaa kohtaan.
– Oli kiinnostavaa, että se tuli niin johdonmukaisesti esille. Tämän ryhmän mielestä esimerkiksi mediassa pääsevät läpi vain valtiovallan kantaa kannattavat ajatukset, Jallinoja sanoo.
– Sitten on pienenä osana se äärimmäisin porukka, joka pitää rokotuksia oikeasti salaliittona ja kutsuu niitä jopa kansanmurhaksi.
JALLINOJA SANOO, että tutkijaryhmän tarkoituksena on kerätä piakkoin uusi aineisto ja analysoida, miten sosiodemografiset tekijät – muun muassa ikä, sukupuoli, koulutustausta ja puoluekannatus – vaikuttavat rokotushalukkuuteen.
– Keväällä 2020 keräämässämme kyselyssä miehet, vain perustason koulutuksen hankkineet ja perussuomalaisten kannattajat suhtautuivat kriittisimmin THL:n ja STM:n toimintaan korona-asioissa ja viranomaisten jakamaan rokotustietoon. On kiinnostava nähdä, miten tällainen epäluuloisuus heijastuu rokotuspäätöksiin tällä hetkellä, Jallinoja sanoo.
Miten sitten rokotuksista toistaiseksi kieltäytyneet ja niiden ottamista epäilevät saataisiin aktivoitumaan, jotta rokotuskattavuus saataisiin mahdollisimman korkeaksi?
Jallinojan mukaan tehtävä on haasteellinen.
– Jos ihminen todella haluaa rokotuksessa käydä, hän on valmis näkemään vaivaa sen eteen. Silloin aikataulut ja etäisyys rokotuspisteeseen eivät juurikaan haittaa. Jos ihmisellä puolestaan on jotakin kitkaa mennä rokotukseen, mieli alkaa hakea sellaista tietoa, joka tukee ja vahvistaa tätä ajatusta, Jallinoja kuvaa.
TÄHÄN LIITTYVÄT vahvasti nykyiset somekuplat. Omassa kuplassa on mahdollisuus kiinnittää huomionsa pelkästään sellaiseen informaatioon, jota on valmis vastaanottamaan.
– Sosiaalinen media voi kärjistää tätä polarisaatiota. Jos lähtee seuraamaan vain tiettyjä somevaikuttajia, saa helposti vahvistusta omalle näkemykselleen – on se sitten rokotusten puolesta tai niitä vastaan, Jallinoja sanoo.
Jos ihminen ei mene rokotuksen luokse, rokotus voidaan pyrkiä tuomaan ihmisen luokse. Vantaalle Korson markkinoille tuotiin pop-up-rokotuspiste syyskuussa. KUVA: TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA
Koska velvoittavaa pakkoa ottaa rokotus ei ole, viranomaiset voivat vain valistaa taudin vaaroista ja rokotusten hyödyllisyydestä, jakaa informaatiota eri kanavissa ja tehdä rokottautumisen mahdollisimman vaivattomaksi esimerkiksi erilaisin drive-in- ja pop-up-pistein.
Jallinoja näkee liiallisessa rokotusten tuputtamisessakin kaksiteräisen miekan. Se voi monella epäilevällä tuomaalla nostaa niskakarvat pystyyn.
– Se voi synnyttää tulkintaa pakottavasta valtiosta, joka vähentää ihmisten itsemääräämisoikeutta. Tällöin osa ihmisistä päätyy puolustamaan ja toteuttamaan itsemääräämisoikeuttaan kieltäytymällä rokotuksista, Jallinoja sanoo.
YKSI KEINO kannustaa loppuväestöä rokotuksiin on palkita rokotuksesta esimerkiksi lahjakortilla, ateriaedulla, elokuvalipuilla tai vaikka ilmaisilla ämpäreillä.
– Ruotsista raportoitiin rokotuskattavuuden nousseen neljällä prosenttiyksiköllä, kun rokotettaville annettiin 20 euron lahjakortti. Koen myös koronapassin käyttöönoton kannustimeksi. Ranskassa rokotuskattavuus pomppasi 10 prosenttiyksikköä ylöspäin koronapassin myötä, Lehtonen sanoo.
Yksi mahdollisuus on kannustaa ihmisiä rokotuksiin rahanarvoisin palkinnoin. KUVA: SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ / LEHTIKUVA
Suomessa on rokotusohjelmat monia tartuntatauteja vastaan. Ne sujuvat kitkatta eteenpäin. Miksi juuri koronarokotukset ovat aiheuttaneet näin kovan kissanhännänvedon kansan keskuudessa?
Lehtonen sanoo yhdeksi syyksi sen, että Suomessa ei ole pyritty rokottamaan koko väestöä sitten vuoden 1985 polion sokeripalarokotusten. Nykyisen rokotusohjelman rokotukset annetaan pääasiassa lapsille.
– Terveyskasvatukseen rokotusten yleisestä etiikasta ja ideologiasta on tullut puutteita. Ei ymmärretä, mikä merkitys rokotuksilla on tautien ehkäisyssä ja ennaltaehkäisevässä kansanterveystyössä. Ihmisten rokotusmyönteisyyttä on pidetty ehkä liiankin selviönä.
– Rokotuksesta kieltäytyminen on vähän samanlaista omaa terveyttä haittaavaa käyttäytymistä kuin yletön viinan, tupakan tai huumeiden käyttö, Lehtonen vertaa.
HÄN muistuttaa, että koronan kanssa on elettävä tulevinakin vuosina.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen muistuttaa, että koronan kanssa joudutaan elämään vielä vuosia. Rokotus on paras keino suojautua virukselta. KUVA: MARKKU LEMPINEN
– Epidemiasta eroon pääseminen käy parhaiten rokotusten kautta. Jotta homma pysyy hanskassa, rokotuskattavuuden pitää olla riittävän korkea, Lehtonen muistuttaa.
Lehtonen ei kuitenkaan lähtisi lääkintöneuvos
Heikki Pälveen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esittämälle linjalle, että koronarokotuksista periaatteellisista syistä kieltäytyvien pitäisi itse maksaa mahdollisen sairastumisen hoitokustannukset.
– Kun rattijuoppo ajaa metsään, niin kyllähän me hänetkin hoidamme. Enemmän vetoaisin yhteisvastuullisuuteen: turhat ja vältettävissä olevat sairaudet ja taudit pitäisi jokaisen itse estää, Lehtonen sanoo.
/img-s3.ilcdn.fi/4449d874c664ac8ff24c660e6b96f43732a2efe51adc9989ac512089acac7586.jpg)
www.iltalehti.fi
lekuri näkis et on lihasta ja tyyppi hyväs kunnos ja sitämyötä maksu pieni. Tietenkin maksuun vaikuttais myös sairaushistoria.
/img-s3.ilcdn.fi/1b531255655ddad412d4703a8bfa3d8b6a68d3333f3d0deba907ba2e3c418c68.jpg)
