Arvatenkin pitää olla tuon eukon kanssa täsmälleen samaa mieltä, jotta tietää kuuluvansa "lujamielisten" joukkoon?
Se on spesiaali tunne se kun tuntee kuuluvansa siihen pieneen erityiseen joukkoon.
Perustuu muutamaan psykologiseen efektiin:
''Ns. Niukkuuden psykologia
Kriisiaikoina ryhmien väliset ristiriidat kasvavat. Jotta selviäisimme hengissä, on tiedonkäsittelymme kuormituksen keskellä herkkä huomaamaan uhkia ja tulkitsemaan uhkaavaksi sellaisiakin asioita, jotka eivät sitä todellisuudessa ole. Tämä pätee myös siihen, että toisia ihmisiä ja heidän ajatteluaan pidetään uhkana. Vahvistetaan ryhmähenkeä: "Jos toisille käy huonosti, me ainakin jäämme henkiin."
Tunteet
Epävarmuuden, pelon ja huolten keskellä kaipaamme varmuutta ja logiikkaa, joka kertoo miksi asiat menevät kuten menevät. Salaliittoteoriat tarjoavat joillekin näitä. Tieteelliseen tietoon uskominen taas pakottaa sietämään sitä, ettei monimutkaisiin ilmiöihin ole yksinkertaisia vastauksia ja vastaukset voivat muuttua tieteen kehittyessä.
Sosiaalipsykologiset perustarpeet
Meillä on tarve tulla nähdyksi ja kuulua samanmielisten joukkoon. Salaliittoteoriat vetävät tutkijoiden mukaan puoleensa heitä, jotka kokevat ulkopuolisuutta yhteiskunnassa. Voi syntyä kokemus siitä, että paitsi kuulutaan yhteen, myös omataan yhdessä erityistä tietoa.
Mitä tehdä?
Tieteellisen tiedon avulla väitteleminen toisin ajattelevien kanssa toimii huonosti. Järkeen vetoaminen ei korjaa asenteita ja ennakkoluuloja. Faktat valuvat kuin vesi hanhen selästä jos henkilö ei samastu ihmisryhmään, joka faktoja kertoo. Tiedonkäsittelymme on valikoivaa. Huomaamme, uskomme ja muistamme helpommin aiempia tietokäsityksiämme vastaavia asioita. Salaliittoteorioiden vetovoima syntyy perustavista tunteista, tarpeista ja samastumisesta. Ilman näihin vaikuttamista vetovoima ei vähenee.
Tässä lähteet:
Sherif: Realistisen konfliktin teoria
Tajfel&Turner: Sosiaalisen identiteetin teoria
Festinger: Kognitiivisen dissonanssin teoria
Tutkimuskirjallisuutta:
Whitson ym (2015). The emotional roots of conspiratorial perceptions, system justification, and belief in the paranormal. Journal of Experimental Social Psychology 56, 89-95.
Graeupner & Coman (2016).The dark side of meaning-making: How social exclusion leads to superstitious thinking. Journal of Experimental Social Psychology 69, 218-222.
Ecker ym (2014). Correcting misinformation. A challenge for education and cognitive science. MIT Press.
Forsyth, D. R. (2020). Group-level resistance to health mandates during the COVID-19 pandemic: A groupthink approach. Group Dynamics: Theory, Research, and Practice, 24(3), 139-152.
Mutta kuka sen vastuun kantaa MIKÄLI sitten syystä tai toisesta sairastut ja et enää pärjää itseksesi? No se on se sama taho joka sinua kehotti toimimaan toisin. Yllättäen sitten ne palvelut kelpaa. (Sopii moneen muuhunkin ongelmaan.)