Off-topic 24h - Ihmettele maailmaa ja anna keskustelun virrata vapaasti

[doownek]

RUK on tärkeä, niin voi sanoa käyneensä sen.

Se mitä sillä tekee, en minä tiedä. Mutta jotain hommaa immisen elämän tuohon vaiheeseen olisi saada, jolla poistuu turha jännitys esiintyä ja olla ihmisten edessä.

Työnantajiahan moinen ei kinostele keskimäärin. Mutta kuten sanoin, niin esiintymispelkoa voipi poistaa. No niin poistaa ehkä vähän aukkikin.

Johtamista tuolla nyt ei pahemmin opi. Se pitää olla luonteessa ja tulee myöhemmin kiinnostavaksi, jos niikseen.

Minuahan armeija ei kiinnostanut pätkän vertaa mutta saivat pakotettua nuorena 27 vuotiaana sinne.
Yksikön päällikko oli järkevä tyyppi ja sanoi että koitetaan keksiä sulle jotain järkevää että viihdyt sen aikaa ja sain itse valta hommat ja ne oli ihan, sitten oli näitä alikkeja sekä kokelaita jotka koitti komentaa mutta eihän niillä oikein riittänyt paukut siihen.

Ei ymmärrä tuota rukin ihannointia. Puhutaan ihan keskenkasvuisista lapsista, niin mitä meriittejä se mahdollisuus päästä huutamaan muille tuo? Tai se, että saat tetsata viikon perse märkänä ilman yöunia yhtä soittoa, jonka jälkeen pääset komentamaan itseäsi nuorempia? Pikkulapsen vanhempana saat tehdä sisätiloissa saman ja siihen päälle pitää pystyä esittämään töissä mukavaa. Eikä se suoritus katoa yhteen lyhyeen pätkään.

Ampuma- ja erätaidot on (ainakin oli) jokaisella korvessa asuneella ennestäänkin. Ehkä 1/10 näistä johtajista oli siinä kehitysvaiheessa, että heistä oli oikeasti johtajiksi ja auktoriteettia siihen. Nämä kyllä pärjäsivät siviilissäkin hyvin, tosin en usko että rukilla oli sen kanssa mitään tekemistä. Loppu oli pelkkää räkänokkien perseilyä ja samaan aikaan pelättiin jokaista vähän vittumaisemman näköistä kapiaista niin paljon, että pihalle laitettiin muoto pystyyn puoli tuntia etuajassa

Kaikkea typerää on työhaastatteluissa vuosien varrella kysytty, muun muassa onko lapsia tai aionko hankkia. Armeijasta ainoa kysymys oli nuorempana että onko se suoritettu.

Kerran minua koitti joku kokelas alkaa pomputtaa jostain turhanpäiväisestä tervehtimisestä, meinasi olla hällä vähän pää punaisena ja uhitteli että nyt viedään asia eteenpäin niin nauroin vain sille. Ihme ja kumma ei vienyt eikä toista kertaa alkanut koittamaan.

 

[gonzaless]

Mulla on kyl erilaiset kokemukset intistä. Toki varmaan aika kullannut muistoja, mutta hain etukäteen "erikoisjoukkoihin", pääsin osastoon jossa melkein kaikki oli etukäteen hakeneet sinne. Jengi oli motivoitunutta hommat toimi. Ei mitään huutamista ollu. Saman paikan aukkiin piti erikseen hakea ja sinne oli pääsykokeet. Sinne pääsi vaan 14. Ja kaikki motivoituneita ja yhteen hiileen painettiin. Ei huutanu kapiaiset eikä kokelaat. Oli rentoa vaikka koko ajan tehtiin ja painettiin.

Tuo kyseinen osasto oli hyvin tunnettu rentoudestaan koko varuskunnassa. Armotonta vittuilua kuuli muilta osastoilta, mutta ei haitannu kun pääsi sotkuun samoin tien armeijan alkaessa, muut juoksi muutaman viikon. Saatiin kuntoisuuslomia millon mistäkin paskasta (vaikka marssilaulusta), muut ei. Pidettiin uudempia vaatteitakin jatkuvasti, kun muut oli kuuskakkoset päällä :D

Siinä hyvä vinkki inttiin että hakee johonkin erikoishomaan niin mukavaa on palvelus, kun muutkin on hakenu ja on etukäteen järkeilly asiaa. (paitsi joku taistelusukeltaja ei varmaan mukavaa ole jollei ole masokisti). RUK meiltä lähti vaan 2 ja taso oli niin kova ettei itselle osunu. Muutama meidän porukasta kävi jälkirukin. Itseä ei sillon napostellu. Näin jälkikäteen harmitellu että olis pitäny käydä.

Intin jälkeen olen kertausharjoituksissa käyny jotain 100+ päivää. Eli noin 15 vuotta vuosittain. Joinain vuosina 3-4krt. Hauskaa ollut, paljon samanhenkisiä kavereita tullut sieltä. Toki pohjalla on itse tarkoituskin eli maanpuolustus.


edit. Muistan sellaisen armeijan alussa ruokalan ulko-oven takana oli jonkun muun osaston finninaamainen propellikorva huutamassa naama punaisena että miksei tervehditä, menkää takaisin sisälle ja ottakaa uudestaan. Sanottiin että lähtee vittuun tai nenä kipeeks. Huusi että mikä osasto mikä nimi. Mietittiin hetki ja sanottiin mistä oltiin. Kundi marssi meidän yksikköupseerille joka pyysi meidät myöhemmin puhutteluun. Sanoi että älkää niin pahasti sanoko jatkossa :D mutta ei tarvi mennä moiseen paskaan mukaan. Käski että poistukaa vaan tilanteesta vittuilematta.

 

[JS88]

Ei oo mullakaan kamalia inttikokemuksia vaikka en olekaan armeija / maanpuolustus fanaatikko sinänsä. Isänmaallinen sinänsä kylläkin. Tuohon aikaan oma terveydentila oli mitä oli ja lääkärit oli vapautuksen puolella. Halusin kuitenkin mennä, kun omasta mielestä tuo vaihe elämään tavallaan kuului ja hyvin siellä selvisi. Meidän yksikössä oli varmastikin hieman tavallisuudesta poikkeavaa, koska oli "ammatti"urheilijoiden, B-kuntoisuusluokkalaisten ja muutaman "taviksen" yhdistelmä väkeä. Yhtäkaikki, yksikönpäällikkö oli reilu tyyppi vaikka jämäkkä, sama kokelailla ja ainakin itselle sattui hyvä alikersanttikin. Ei kyllä jäänyt hampaankoloon mitään, vaikka en nyt tiedä tuliko tuosta suurta oppiakaan elämään. Ei armeija ainakaan omalla kohdalla mitään vittuilua ja huutoa ollut, asiat toki silti hoidettiin asiallisen jämäkästi, suunnitellut asiat tehtiin ja mikäli joku perseili niin siitä sai kuulla kaikki. Omassa tehtävässä tuli oltua varmaan keskimääräistä enemmän kiinni, mutta sitä tasoitti kyllä mukavat hommat ja hemmetin hyvä porukka joita meitä siinä pyöri

 

[Duke Nukem]

Jos komppaniassa on 100 jamppaa, niin montako komennetaan RUK:n, 5?

Yleensä ne kovimmat juoksijat sinne pääsee/joutuu ja lukiopohjalta. Ehkä sitä johtamiskoulutusta on ennen arvostettu työelämässä enemmän.

Nyt on tärkeä ymmärtää, että jos on asiantuntijoita johtamassa, niin ei voi semmoisella komentomallilla edetä. Tai voi edetä, mutta ei saa kaksisia tuloksia.

 

[Duke Nukem]

.

 

[Kuparikatto]

Minä en tuosta maailmasta tiedä oikeastaan mitään niin sen takia myös kysyin. Ja myös koska tässä itsekin poikaa yritän kasvattaa niin tietäisin sitten joskus tulevaisuudessa edes vähäsen jotain aiheesta. Tulihan täällä nyt hyviä vastauksia siihen miksi RUK olisi hyvä tai ei olisi hyvä.

Ei tuota nyt vanhempien kannata sen suuremmin pohtia. Nuoren luonteestahan se lähinnä on kiinni, haluaako päästä vaan helpolla vai saada ns. kaiken irti siitäkin elämänvaiheesta.

 

[Laardi]

Olisikohan se risteily vai Turkuun johonkin läävähotelliin?

Risteily paljon halvempia ja takuuvarmasti ilmastointi toimii. Turussa ehkä paremmat baarit.

 

[TJJ]

Unpopular opinnion. Itsehän koin, ja nyt vanhempana vielä enemmän koen, intin lähinnä vitsinä jonka maanpuolustuksellisen osuuden voisi tiivistää muutamaan viikkoon. Pidin niitä rättisulkeisiakin vähintään hupaisina.

Toki on nuoria "miehiä" joille tekee hyvää olla vähän enemmän ja pidempään ulkopuolisessa kurissa ja nuhteessa että oppivat olemaan.

Kertauskäyntejä on yksi tai kaksi, en muista ja mielenkiinto on nolla.

 

[J Jooturi]

Minä sanoisin nuorille, että kun joku homma pitää hoitaa, niin kannattaa miettiä, voiko sen hoitaa siten että saa samaan syssyyn muuta hyötyä tai elämyksiä tai ehkä ammatin puolustusvoimissa. Jos kiinnostaa ja on suinkin mahdollista päästä vaikka laskuvarjojääkäriksi, lentäjäksi jne. niin kannattaa pyrkiä, sillä joku aina niihinkin pääsee, minne otetaan vuosittain 40 tyyppiä. Mikäli fysiikka ei sovi pääsyvaatimuksiin tai raskaimpiin harjoitteisiin, niin voi sotilaskuljettajana suorittaa kirjaimia ajokorttiin, joku voi hyötyä laivaston opeista ja kokkitaidoista jne. Jos haluaa tutustua uuteen kaupunkiin, valinta sen mukaan, jos haluaa lyhyen kotimatkan ja minimiajan, niin sitten sellainen paikka. Ja sitten ihan sitäkin ikävämpää puolta saa miettiä, mitä haluaisi mieluiten tehdä sodassa.

Nuori itse päättäköön mitä tekee, mutta vaihtoehtoja voi auttaa vertailemaan. Päätös on helpompi tehdä kun on tietoa.

Työhakemuksia vertaillessa en pitäisi sotilasarvoa tai palveluspaikkaa osoituksena johtamiskyvyistä, mutta mahdollisesti siitä, että luonteessa saattaa olla sinnikkyyttä.

 

[Deleted member 126401]

Ei tuota nyt vanhempien kannata sen suuremmin pohtia. Nuoren luonteestahan se lähinnä on kiinni, haluaako päästä vaan helpolla vai saada ns. kaiken irti siitäkin elämänvaiheesta.

Tästä saa äkkiä sellaisen käsityksen, että kaikki nuoret ketkä eivät halua tähdätä niin pitkälle kuin mahdollista intissä, haluavat päästä senhetkisessä elämänvaiheessa helpolla.

Jos on tavoitteena esimerkiksi ammattilaisurheilijan ura, niin kyllähän sen 6kk voisi paremminkin käyttää tuossa vaiheessa. Se ettei kiilto silmissä säntää varusmiespalvelukseen, ei aina kyllä kerro luonteesta.

Toisaalta pakollisuus tekee asiasta tasa-arvoista kaikille miehille.

 

[Invisus]

Palvelin itse hieman pidemmän pätkän ja varta vasten hain "erikoisjoukkoihin". Meno oli vaihtelevan kivaa, mutta pääasiassa tosi siistejä kokemuksia sain ja jälkikäteen ihan ammatinkin suoraan intistä päästyäni, joten aivan selkeä hyöty hommasta oli. Lähdin tarkoituksella vähän kauemmaksi kuin kotikontujen varuskuntaan hankkimaan kokemusta, johon liittyi mm. helikopterit, pimeänäkölasit ja ajoittain paksu tukki sekä pitkä piippu. Tosi siistejä kokemuksia mut myös tosi paskoja, turhia ja hölmöjä.

Intti on pääasiassa sellainen, että jos meet vaan suorittaa sen 6kk tykärinä lomaillen, niin se on aika hukkaan heitettyä menoa. Jos sitten haluat hommasta jotain irti, on aina mahdollisuuksia hakea erikoisempiin puuhiin. Molemmat on täysin ok, eikä mua niin kiinnosta kuinka monta natsaa hartialla lepää. Tai lepääkö laisinkaan.

 

[TJJ]

sotilaskuljettajana suorittaa kirjaimia ajokorttiin

Olen ymmärtänyt että tämäkin etu on jäänyt pois?

 

[Laardi]

Olen ymmärtänyt että tämäkin etu on jäänyt pois?

Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 3000 varusmiestä C1-, C-, PVC-, CE- ja D-luokan ajoneuvojen kuljettajiksi. Puolustusvoimien kuljettajakoulutus tuottaa Puolustusvoimien käyttöön sotilaskuljettajia sijoitettavaksi joukkotuotantotehtäviin. Kuljettajakoulutus toteutetaan osittain ulkopuolisien palveluntuottajien tuottamina palveluina.

Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen voi hakeutua kutsuntojen kautta. Vaatimuksena on vähintään B-luokan ajokortti ja mielenkiinto kuljetusalan tehtäviin. Palvelusaika on 347 vuorokautta.

Puolustusvoimat tarjoaa kuljettajille ajokorttiopetuksen lisäksi perustason ammattipätevyyskoulutuksen C- ja CE-luokkiin. Osa koulutettavista saa lisäksi myös vaarallisten aineiden ADR-kuljetusluvan.

Puolustusvoimissa annettu kuljettajakoulutus antaa täydet pätevyydet ja valmiudet työskennellä kuljettajan tehtävissä varusmiespalveluksen jälkeen. Koulutus hyväksiluetaan myös kuljetus- ja logistiikka-alan opintoihin. Tavaraliikenteen perustason ammattipätevyyden suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua myös linja-autonkuljettajakoulutukseen.

 

[Kuparikatto]

Tästä saa äkkiä sellaisen käsityksen, että kaikki nuoret ketkä eivät halua tähdätä niin pitkälle kuin mahdollista intissä, haluavat päästä senhetkisessä elämänvaiheessa helpolla.

Jos on tavoitteena esimerkiksi ammattilaisurheilijan ura, niin kyllähän sen 6kk voisi paremminkin käyttää tuossa vaiheessa. Se ettei kiilto silmissä säntää varusmiespalvelukseen, ei aina kyllä kerro luonteesta.

Toisaalta pakollisuus tekee asiasta tasa-arvoista kaikille miehille.

Totta, olisi pitänyt lisätä tuohon luonteen lisäksi elämäntilanne.

 

[TJJ]

Olen ymmärtänyt väärin tai asiat ovat muuttuneet uudestaan

e: sainhan minäkin silloin vartijan pätevyyden, tosin sekään ei kai enää riitä..

 

[Laardi]

Olen ymmärtänyt väärin tai asiat ovat muuttuneet uudestaa.

Luen tuota niin ettei armeijan jälkeen pääse perävaunullisen rekan tai bussin rattiin suoraan, voin olla väärässäkin.

 

[TJJ]

Luen tuota niin ettei armeijan jälkeen pääse perävaunullisen rekan tai bussin rattiin suoraan, voin olla väärässäkin.

Mää muistelen että viime vuosituhannella pääsi ja se oli selkeä etu kuskeille ja että se etu vietiin jossain välissä pois. No emmätiiä.

 

[gonzaless]

Emt onko etu jos pääset rekkakuskiks tai bussikuskiks?

 

[irtakk]

Ei tuota nyt vanhempien kannata sen suuremmin pohtia. Nuoren luonteestahan se lähinnä on kiinni, haluaako päästä vaan helpolla vai saada ns. kaiken irti siitäkin elämänvaiheesta.

No en minä nyt sitä sen suuremmin pohdikaan ja jälkikasvu saa ihan itse tehdä tämän suhteen omat päätöksensä. Minusta on kuitenkin ihan mukava osallistua keskusteluun niin, että tietäisin asiasta edes vähäsen. Jos siis oma jälkikasvu joskus tällaista vaihtoehtoa miettii.

 

[Duke Nukem]