Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Käsille olen huomannut Pakulskin liputtaman vastalihaksen jännittämisen (venytyksen maksimoimiseksi) tuovan kyllä hyvin lisää painetta sekä hauiksiin, että ojentajiin.
Haba ja oikkari on siitä helpot että niille löytyy liikkeitä mitkä pakottavat työn lähes pelkästään kyseisille lihaksille. Yksi hankalimmista lihaksista jos omaa huonon aktivaation on mielestäni rinta. Ei oikein löydy liikettä missä etuolkapäät ei osallistuisi pakosti. Ja jos ongelmana on että ne etuolat haluaa ottaa reilun osan rasituksesta niin joutuu oikeasti tekemään temppuja että rintaan saa kunnolla osumaa.
Rinnalle olen tykännyt tehdä käsipainoilla pienen kulman vinopenkkiä niin, että alhaalla pysäytetään kunnolla venytyksessä. Sitten työnnetään painot ylös hieman ulospäin (ihan pari astetta enemmän kropasta sivulle kuin normaalisti), ja ylhäällä taas pysäytys hieman ennen loppuojennusta.
Tuossa taitaa olla hiuksen hieno ero paikkotreeniin nähden. Enemmänkin kyllä varmaan periaatteellinen ero kuin käytännön ero. Jos en ihan väärässä ole niin tuossa on tarkoitus ottaa muutama kevyt sarja edellisen päivän jäljiltä kipeänä olevalle lihasryhmälle jolloin saadaan hyvä tuntuma. Itse asiassa aivan helvetin hyvä, mitä itse olen joskus kokeillut. Oppii paremmin löytämään lihaksen. Paikkotreenin periaate taas on ihan toinen eikä sitä yleensä tehdä heti seuraavana päivänä. Mutta voi tietysti jos haluaa.Paikkoreenistä oon kuullu puhuttavan. Oli itelläki joskus ohjelmassa.
Ja miten tämä auttaa jos sulla on saatanan heikko hermotus rinnassa joka estää lihasten ja voiman kasvamisen? Sitä penkkiä voit tahkota vaikka miten täydellisellä tekniikalla, mutta silti se voi mennä etuolkapäille rinnan sijaan, sillon pitää vaihtaa liikkeitä ettien ne joissa rinta oikeasti aktivoituu ja sinä ite tunnet sen aktivoitumisen. Perusliikkeet (keep it simple) on oikeastaan kaikkein huonoimpia jos lihasryhmä ei aktivoidu, sillon nimenomaan pitää ettiä niitä erikoisempia tekniikoita ja toistoalueita jotta sinne saa tuntuman ja sitä kautta pääsee tekemään noita perusliikkeitä oikeille lihaksille painottaen.Ja sitten takaisin todellisuuteen, ainakin natu-treenaajan näkökulmasta: KISS, eli keep it simple, stupid. Setä selittää: Sen sijaan että yliarvostetaan "hifistelyä", salaisuus löytyy yksinkertaistamisesta.
1. Kunnon liikeradat ja lihashuollolla aikaansaatu liikkuvuus.
2. Oikeat kunnolliset tekniikat ilman mitään heijauksia tms. itsensä kusettamista
3. Painot joilla em. ovat mahdollisia
4. Keskity siihen mitä teet, äläkä siihen miltä se näyttää kavereiden tms. silmissä.
Olen aloittanut treenaamisen alusta x kertaa ja jossain vaiheessa tajusin että tästähän voi oppia. Viimeisellä kerralla noin 5 vuoden tauon jälkeen päätin kokeilla millaista tulosta syntyy kun EI tingi liikeradoista, tekniikoista vaan pikemminkin painoista. Viitenä ensimmäisenä vuotena tuli enemmän tulosta kuin uran alun ensimmäisenä 10 vuoden jaksolla, toki osin siksi että lihasmuisti helpotti jonkin verran. Nyt on kaikki vanhat ennätykset rikottu ja kehitys on jatkuvaa, paitsi että ikää on liki 60. Aika jännä, kun treeniä tulee vain 1.5 tuntia kolmesti viikossa ja niistäkin 1.5 tuntia on aerobista. Kun jättää egon pukkariin ja keskittyy lihaksen kiusaamiseen eikä yritä tehdä vaikutusta mihinkään muuhun kuin siihen, yllättäen syntyy tulosta siihen tahtiin että yllätytte itsekin. Hyvin suuri osa hifistelyn tuomasta kehityksestä on illuusio jonka ego luo, hyvä treenijako, monipuolinen ja vaihteleva liikevalikoima ja kekisttyminen sen suorittamiseen antaa ihan todellisia tuloksia. Kyse ei ole mistään vähättelystä, vaan siitä että ihmisaivot on rakennettu niin että oma kuva peilissä miellyttää omaa silmää. Käsi ylös joka näyttää peilissä paremmalta kuin valokuvissa? Käsi ylös jonka puheääni on eri livenä ja nauhoituksissa. Sama asia.

Ja miten tämä auttaa jos sulla on saatanan heikko hermotus rinnassa joka estää lihasten ja voiman kasvamisen? Sitä penkkiä voit tahkota vaikka miten täydellisellä tekniikalla, mutta silti se voi mennä etuolkapäille rinnan sijaan, sillon pitää vaihtaa liikkeitä ettien ne joissa rinta oikeasti aktivoituu ja sinä ite tunnet sen aktivoitumisen. Perusliikkeet (keep it simple) on oikeastaan kaikkein huonoimpia jos lihasryhmä ei aktivoidu, sillon nimenomaan pitää ettiä niitä erikoisempia tekniikoita ja toistoalueita jotta sinne saa tuntuman ja sitä kautta pääsee tekemään noita perusliikkeitä oikeille lihaksille painottaen.
Itellä on auttanu jo se, että oon viimesen parin vuoden aikana koittanu saada tuntumaa noihin heikkoihin osiin ihan ilman painoja. Koittaa saada jonkin tietyn lihaksen supistumaan ja miettii sitä tehdessään, että missä liikkeessä supistus on paras/kovin. Sitten valitsee ne pari parasta LIIKERATAA per lihasryhmä ja siirtyy painojen luo soveltamaan myös sen venytyksen siihen. Jos se lihas supistuu hyvin ilman painoa mielikuvaharjottelulla niin painon kanssa se vaan korostuu. Juuri nuo parhaiten tuntuvat liikkeet kannattaa valita omaan ohjelmaansa ja pitää ne mukana läpi treeniuran, ei kannata hölvätä kulmasoutua myötäotteella ja vitunmoisilla romuilla jos se ei tunnu missään, otat ja teet sitä vastaotteella ja kapeammalla otteella jos se tuntuu huomattavasti paremmin.
Se on jännä tunne miten voi penkata satasella sarjaa, mutta rintaan saa paljon paremman hapotuksen ihan vaan tekemällä peck-deck liikettä töissä koneella istuen puristamalla rintaa kasaan kääntäen vielä lopussa kyynärpäitä pikkasen enemmän sisäänpäin. Se mikä toimii toisella ei toimi toisella, sen takia sitä itelle sopivaa tuntumaa kannattaa oikeesti harjotella![]()
Tuo vuoden pari duuni ei vaan istu nykypäivän hetimullekaikki-maailmassa.Silloin penkkitulos lähtee nousuun kun ensin stimuloi ryhtiä ylläpitäviä lihaksia niin että ruoto oikenee, ottaa vuoden pari.
Mulla punnerrukset on aina "osuneet" hyvin rintalihoihin, tekniikalla ei niin väliä. Rinta on kasvanut ja kehittynyt pelkästään penkkiä ja vinopenkkiä hinkkaamalla. Mikään muu ei sitten rintalihojen lisäksi kehitykään.Haluaisin todella nähdä sellaisen joka tekee penkkiä siistillä tekniikalla (hallittu alaslasku, perse penkissä, stoppi rinnalla, kunnon kaari rintarangasta) ilman jatkuvaa grindausta, jolla ei olisi 5 vuoden säännöllisen treenin jälkeen lihaa kaikissa penkkiin osallistuvissa lihaksissa tulostason mukaisesti eikä vaan isot etuolkapäät ja muut lihakset pieniä.