Kansalaisen ajoneuvo-opastus hoituu siinä samalla kun sakottaa, niin ei ole liian yksitoikkoinen työnkuva. Tämä konsultti kyseli, että riittäisikö minulle pienempikin menopeli. Totesin hyvin rauhallisesti että ei se moottorin koosta ole kiinni että ajaa rajoitusten mukaisesti. Poliisi myönteli että niin se on, mutta riittäisikö minulle silti pienempi. Sanoin että riittäisi varmasti, mutta alakierroksilla tämä on mukavampi ajaa. Uteliaisuuttani kysyin vielä että miten niin? (Siinä vaiheessa sakko oli jo varma, niin lähdin kyselemään.) Ei kuulemma mitenkään, kunhan ajatteli että tarvitseeko minulla olla tuollainen. Tästä tulkitsin että ajoneuvokonsultin esittämä ajatus pienempään laitteeseen vaihtamisesta oli enemmän vittuiluun kuin tosiasioihin ja ajoneuvojen ominaisuuksiin pohjautuva. Vainoharhainen feministi minussa epäili että hänestä naiselle riittää vähempikin, mutta sitähän tuo ei suoraan sanonut, joten en voi hänen oletettua asennettaan todeksi osoittaa.
Psykologin osaamisellaan oli myös ilmeisesti tarkkaillut kasvojeni ilmeitä ja päätellyt, että vaikutan pahastuneelta. Hän oli huolissaan, että uskaltaako minua päästää liikenteeseen kun olen niin vihastuneen oloinen. Että olenko näreissäni itselleni, hänelle vai nopeusrajoituksille. Kerroin sitten rehellisesti että kyllä hiukan pahastunut olen hänen tutkansa sijoittamisesta.
vanha sodanaikainen...falklandin sodan, alaselkäkipu rupes vaivaa jo eilen ja oli aamulla sen verta pahana ettei töihinmeno tullu mieleenkään. Sen verta asettunu et jospa bemaria käyttäis katsastusasemalla .
