Kaikki maastavedosta

Meta title: 💥 Kaikki maastavedosta – selkäpäivän kuningasliikkeen kattavin keskusteluketju

Meta description: Keskustelua maastavedon tekniikoista, variaatioista, varusteista ja tuloksista – kaikkea maven saloista aloittelijasta kovaan vetäjään.


erej, miten sait sitten maven eteenpäin tuosta 150 kilosta? Teitkö omasta mielestä nyt tarkastellen jotakin väärin, että painot jumitti, ja mitä muutit, että paukkuja alkoi tulla taas lisää?
 
Painoo mulla 79kiloo ja pituutta aboutillaa 175cm. Joo mäki tyyliin nyt 17-18veenä otin melkein ekoja kertoja tehdessä ykkösen 150kg ja sarjana 10x120kg varmaa ois menny viel pari :D. Toki oon tehny paljo selkää rasittavia töitä että tuo 150kg meni oikeestaan kylmiltään :D
 
200 ykkönen kaipais semmosen 3*180-185, 5*170-160 ja 8*150-165 perusvoimat alleen ollakseen melko varma. mitä lyhyempi sarja sitä paremmin ennustaa tulevaa. älä tee kauheen pitkiä vetosarjoja vaan tähtää siihen raudan määrään hyvällä tekniikalla. toi mun 3*4 -> 6*6 on erinomanen peruskauden systeemi varsinkin, jos takana on pidempää sarjaa ja bodailua. eli:

3*4 -> 6*6 -SYSTEEMIN IDEA LYHYESTI:
- kyseessä on 2-3 kk:n perusvoimakauden systeemi, mutta sitä voi eri variaatioineen käyttää ympärivuotisesti.
- ota alkuun sellanen rauta, millä saat suht hyvin tehtyä 3*4, eli hieman (pari toistoa) varaa saa vipaan sarjaankin jäädä.
- pyri kauden aikana pääasiassa sarjojen ja toistojen lisäämiseen tavoitteena esim. 6*6 hieman isommalla raudalla kuin alussa.
- esim: 3*4*200 kg -> 6*6*220 kg tai 8*5*225 kg.
- sarja- ja toistomäärät voivat olla ihan jotain muutakin, mutta yllämainitut suht lyhyet sopivat pääasiassa kokeneempien voimailijoiden käyttöön.

- aloittelijoille suosittelen hieman pidempiä sarjoja, esim. 2*8 -> 4*10 ekalle PV-kaudelle ja perään toinen, missä sitten käytellään tota alkuperäistä systeemiä.

- systeemi toimii modattuna erinomaisesti myös bodareille ym. sisällöillä riippuen kauden tavoitteesta.
- ehdottomasti kokeilun arvoinen variaatio on tehdä tätä systeemiä voimakestävyyspohjaisesti (volyymi kasvaa ja sarjatauot lyhenee). esim. 4*10*150 kg/ 2´ -> 5*12*160 kg/ 1´30". varsinkin tämä tuppaa aiheuttaa runsaasti patin kasvua

- systeemiä on käytetty erinomaisella menestyksellä monien urheilulajien voimaharjoittelussa etuinaan mm. suuren määrän antama kestävä pohja ja siitä huolimatta hyvin vähäinen tukottava vaikutus esim. juoksunopeuteen tai muuhun lajiharjoitteluun. tämä johtuu lähinnä siitä, ettei ole tarvetta tehdä sarjoja juurikaan hamaan loppuun saakka. toki satunnainen testailu harjoitusalueella on ihan ok.

- peruskaudella kovien ja kevyempien viikkojen suhde 3:1. kevyemmillä viikoilla on yleensä kaksi perusvaihtoehtoa:
a) volyymi pieni, teho kohtalainen
b) volyymi kohtalainen, teho pieni
 
200 ykkönen kaipais semmosen 3*180-185, 5*170-160 ja 8*150-165 perusvoimat alleen ollakseen melko varma. mitä lyhyempi sarja sitä paremmin ennustaa tulevaa. älä tee kauheen pitkiä vetosarjoja vaan tähtää siihen raudan määrään hyvällä tekniikalla. toi mun 3*4 -> 6*6 on erinomanen peruskauden systeemi varsinkin, jos takana on pidempää sarjaa ja bodailua. eli:

3*4 -> 6*6 -SYSTEEMIN IDEA LYHYESTI:
- kyseessä on 2-3 kk:n perusvoimakauden systeemi, mutta sitä voi eri variaatioineen käyttää ympärivuotisesti.
- ota alkuun sellanen rauta, millä saat suht hyvin tehtyä 3*4, eli hieman (pari toistoa) varaa saa vipaan sarjaankin jäädä.
- pyri kauden aikana pääasiassa sarjojen ja toistojen lisäämiseen tavoitteena esim. 6*6 hieman isommalla raudalla kuin alussa.
- esim: 3*4*200 kg -> 6*6*220 kg tai 8*5*225 kg.
- sarja- ja toistomäärät voivat olla ihan jotain muutakin, mutta yllämainitut suht lyhyet sopivat pääasiassa kokeneempien voimailijoiden käyttöön.

- aloittelijoille suosittelen hieman pidempiä sarjoja, esim. 2*8 -> 4*10 ekalle PV-kaudelle ja perään toinen, missä sitten käytellään tota alkuperäistä systeemiä.

- systeemi toimii modattuna erinomaisesti myös bodareille ym. sisällöillä riippuen kauden tavoitteesta.
- ehdottomasti kokeilun arvoinen variaatio on tehdä tätä systeemiä voimakestävyyspohjaisesti (volyymi kasvaa ja sarjatauot lyhenee). esim. 4*10*150 kg/ 2´ -> 5*12*160 kg/ 1´30". varsinkin tämä tuppaa aiheuttaa runsaasti patin kasvua

- systeemiä on käytetty erinomaisella menestyksellä monien urheilulajien voimaharjoittelussa etuinaan mm. suuren määrän antama kestävä pohja ja siitä huolimatta hyvin vähäinen tukottava vaikutus esim. juoksunopeuteen tai muuhun lajiharjoitteluun. tämä johtuu lähinnä siitä, ettei ole tarvetta tehdä sarjoja juurikaan hamaan loppuun saakka. toki satunnainen testailu harjoitusalueella on ihan ok.

- peruskaudella kovien ja kevyempien viikkojen suhde 3:1. kevyemmillä viikoilla on yleensä kaksi perusvaihtoehtoa:
a) volyymi pieni, teho kohtalainen
b) volyymi kohtalainen, teho pieni

Ootko kerran viikkon tehnyt vetotreenit vai miten?
Ja suositteletko apuliikkeenä myös kyykkyä kerran viikkoon? (jos ajatellaan nyt ainostaaan mave tulosten kasvua)
Nostetaanko tossa siis joka kerta toistoja ja sarjoja?
 
Itsellä ikää 20v ja mavea treenannut kunnolla viimeset puolivuotta. Sitä ennen hyvinhyvin vähän. Lähtötaso oli 6kk sitten 5x120kg ja tämänhetkinen maksimi on 180kg. Omasta mielestä hirveästi mennyt eteenpäin. Toki kyykkykin noussut ohella kovasti. Tämän vuoden aikana olisi tavoitteena ottaa tuo 200. Katsotaan miten käy!
 
melakomazz: nostetaan jos voidaan. väkisin ei saa ku kusipäitä tenavia.

kerran viikossa veto riittää lähes kaikille. toisessa treenissä vaikka julle, sjmv, puolikyykky zercher jne mikä vaan on hyvä APUliike vedolle ja/tai kyykylle. kyykkyä pari kertaa viikossa ja toinen voi olla edestäkin. riippuu taas kaikesta eli kyykkytyylikin merkkaa.
 
Mikä järki laskea prosentteja omasta painosta, kun selkeästi on havaittavissa maailmanennätyksiä tarkastelemalla että eripainoisten henkilöiden nostojen suhteellista kovuutta ei voi vertailla järkevästi tuolla tapaa?
 
^ No varmaan yksi keino olisi sitten verrata nimenomaan niihin maailmanennätyksiin. Itellä 165@73.3 eli jotain 225%. Joku Nazorovin Dimitri tupsauttanut samaan sarjaan kun minä niin 344 kiloa eli hänen maailmanennätyksestään olen saanut ylös melkein 48%. (huom. ei oltu samassa skabassa ja annoin Nazaroville vielä hieman tasoitusta koska olisin voinut painaa enemmänkin mutta selittelyt sikseen)

Ihmiset tuppaavat tykkäämään tähän ketjuun postaamisesta koska mavessa pystyy liikuttelemaan isoja painoja. Dieetin jälkeen vaikka mave olisi hieman pudonnut, niin silti suhteellinen tulos saattaa parantua. Mitenkäs numero_uno, montako kertaa oma paino menee maastanostossa ja paljon se on maailmanennätyksestä?
 
Mikä järki laskea prosentteja omasta painosta, kun selkeästi on havaittavissa maailmanennätyksiä tarkastelemalla että eripainoisten henkilöiden nostojen suhteellista kovuutta ei voi vertailla järkevästi tuolla tapaa?
Omaan kehonpainoon suhteutettu tulos on kyllä ihan jees mittari harrastelijalle etenkin henkilökohtaisella tasolla. Lavalle voi astua sitten wilksin piiriin tarvittaessa, tosin ei sekään ihan paras mahdollinen ole.
 
^ No varmaan yksi keino olisi sitten verrata nimenomaan niihin maailmanennätyksiin. Itellä 165@73.3 eli jotain 225%. Joku Nazorovin Dimitri tupsauttanut samaan sarjaan kun minä niin 344 kiloa eli hänen maailmanennätyksestään olen saanut ylös melkein 48%. (huom. ei oltu samassa skabassa ja annoin Nazaroville vielä hieman tasoitusta koska olisin voinut painaa enemmänkin mutta selittelyt sikseen)

Ihmiset tuppaavat tykkäämään tähän ketjuun postaamisesta koska mavessa pystyy liikuttelemaan isoja painoja. Dieetin jälkeen vaikka mave olisi hieman pudonnut, niin silti suhteellinen tulos saattaa parantua. Mitenkäs numero_uno, montako kertaa oma paino menee maastanostossa ja paljon se on maailmanennätyksestä?

En oo vaan ikinä ymmärtäny painavien ja huomattavasti kevyempien henkilöiden tulosten vertailua suoraan suhteellisen voiman kautta, koska vertailussa kevyemmillä on sama etu kuin isommilla kavereilla absoluuttisessa voimassa. Jälkimmäinen asia on yleisesti huomattavasti tunnustetumpi.

Tulee jotenki mieleen vertailu missä 60kg nettisoturi nosti mavessa suhteessa omaan painoonsa enemmän kuin hyvinkin menestynyt 150kg kilpailija..
 
Superit nyt on pääosin paskoja vetäjiä ihan lähtökohtaisesti ja muutenkin vähän oma lukunsa nostajina ja 60kg soturi...no hemmetin moni nainen on sanonut että mies painaa 100kg ja pojat lähetetään takaisin äidille.
 
Oman painon ja nostetun kilomäärän suhde kertoo juuri siitä mistä sen on tarkoituskin: suhteellisesta voimasta. Se on tietysti vain yksi tapa mitata voimaa, mutta ihan validi sellainen. Absoluuttinen voima vs. suhteellinen voima taas on ihan loputon keskustelu, riippuu tasan omista tavoitteista ja henkilökohtaisesta mielipiteestä. Tarviiko niiden keskinäistä paremmuutta edes ratkaista? Vähän sama kuin kysyisi, onko maratonin maailmanmestari kovempi kuin satasen maailmanmestari. Itse ainakin arvostan kaikkia voiman ja urheilullisuuden muotoja.
 
Oman painon ja nostetun kilomäärän suhde kertoo juuri siitä mistä sen on tarkoituskin: suhteellisesta voimasta. Se on tietysti vain yksi tapa mitata voimaa, mutta ihan validi sellainen. Absoluuttinen voima vs. suhteellinen voima taas on ihan loputon keskustelu, riippuu tasan omista tavoitteista ja henkilökohtaisesta mielipiteestä. Tarviiko niiden keskinäistä paremmuutta edes ratkaista? Vähän sama kuin kysyisi, onko maratonin maailmanmestari kovempi kuin satasen maailmanmestari. Itse ainakin arvostan kaikkia voiman ja urheilullisuuden muotoja.

Ongelman ehkä tässä itselle muodostaa se, että keskiverron henkilön on melko helppo saada parempi suhteellisen voiman tulos kuin esim maastanoston superraskaan sarjan maailmanennätys miehellä.

Jos taas verrataan juuri kenenkään henkilön mahdollisuutta nostaa samoja painoja absoluuttisesti kuin esim Lamar Gant, huomataan tehtävä aika paljon vaikeammaksi.

Sen takia parempi vertailu olisi juuri oman kokoisten maailmanennätykseen, jos erikokoisia nostajia halutaan vertailla järkevästi. Pelkkä prosenttiluku sinällään ei vielä kerro hirveän paljon ellei se ole todella korkea.
 
^No eka rappunen nyt on kuinka moni oikeasti on piikannut ylipäänsä mitään maveykköstä itsestään ulos. Erilaisia fitnesshassuttelijoita on salit täynnä.

Kaksi aivan samanpainoista ihmistä voi rakenteellisesti olla hyvin erilaisia. Jos halutaan verrata, niin helpoiten se onnistuu jos on identtinen kaksonen.. Katsoin yhden 60 kiloisen mavettajan nostavan melkein 300 kiloa ja loppuasennossa hyväksytyssä nostossa tanko on keskellä polvia. Nostaja siis saa hirveän edun pitkistä käsistään.

Maailmanennätyksiin vertaamalla on hauska katsoa kuinka alhaiseen painoluokkaan (naisten) pitäisi mennä, että ME raudat nousisi. Alle sadan paunan sarjassa olisin ME nainen..

Lihasepätasapainoiseksi voisi ajatella pääsääntöisesti ihmistä joka kyykkää ilman varusteita enemmän kuin mavettaa. Silloin peilistä katsoo usein syöttöporsas. Eri lajien painoluokat noin yleisesti ottaenkin antavat kuvaa siitä minkä painoisia terveet urheilijaihmispopulaatiot ovat. Vaikkapa miesten nyrkkeilyn kesäolympialaisten 11 painoluokan kolmanneksi painavin luokka on alle 81 kiloa painavat.
 
Lihasepätasapainoiseksi voisi ajatella pääsääntöisesti ihmistä joka kyykkää ilman varusteita enemmän kuin mavettaa.

Voiko tällaista epätasapainoa edes olla? Tuntuisi näin äkkiseltään ajateltuna mahdottomalta, että joku voisi kyykätä enemmän kuin mavettaa.
 
Back
Ylös Bottom