Olen tosiaan tästä aiheesta paljon kirjoittanut/puhunut, tuossa esim. yksi artikkelini aiheesta:
http://www.fast.fi/2014/priorisointi-mihin-sita-voidaan-kayttaa/
Ihan hyviä pointteja tässä on jo tullutkin, mm. viikon kokonaisvolyymin jakaminen uudelleen priorisoitavien lihasten käyttöön. Ja tämäkin kannattaisi IMO tehdä vaiheittain, eli jos priorisoitavien lihasryhmien tavoitevolyymiksi otetaan vaikka tuo 50 sarjaa viikon aikana, noustaan tuohon baselinesta esim. 10 sarjan viikkolisäyksin (20 --> 30 --> 40 --> 50). Tämän jälkeen tuota huippuvolyymia voidaan esimerkiksi pitää yllä useampi viikko, jolloin keho tavallaan pakotetaan adaptoitumaan tähän poikkeuksellisen suureen työmäärään (kyseisille lihaksille). Muiden (eli ylläpidossa olevien) lihasten sarjamäärät taas putoavat esim. samaa tahtia kuin priolihasten sarjamäärät kasvavat.
Käytännössä olen havainnut vuosien aikana priorisaatiotreenaamisesta sen, että keho kestää (ja pitkään treenanneilla jopa vaatii) yllättävän voimakasta priorisointia kehittääkseen huonoja lihasryhmiä vähääkään. Eli hyvä nyrkkisääntö epäselviin/epävarmoihin tilanteisiin on tehdä priolihaksille aina varmuuden vuoksi vähän enemmän, ja ylläpitolihaksille varmuuden vuoksi vähän vähemmän.
Radikaalin priorisaatiojakson kesto ei voi olla kauhean paljon yli 10 viikkoa, vaan mielellään itse työvaihe (totutteluviikkojen jälkeen ns. täyden laidallisen volyymi/intensiteetti) olisi luokkaa 6-8 viikkoa. Toki jos priorisointi on maltillisempaa, voi myös ohjelma kestää pidempään. Mutta mieluummin kovempaa vähän lyhyempi aika, kuin puolivillaista "priorisointia" puoli vuotta.
Sellainen käytännön juttu priorisoitavien lihasten valinnasta on tullut selväksi, että olisi aina hyvä mahdollisuuksien mukaan ottaa samaan aikaan työn alle vastalihakset. Eli esim. hauis/ojentaja, etuolkapäät/takaolkapäät, rinta/selkä tai etureidet/takareidet. Tämä ihan sen takia, että jos samaan niveleen aiheutetaan 10x enemmän vetoa ja jumitusta toiselta puolelta (esim. polvinivel silloin kun takareisiä priorisoidaan ja etureisiä ylläpidetään), voi jo 10-12 viikon treenijakson aikana syntyä pahojakin vaivoja tuollaisesta epäsuhdasta. Kannattaa siis miettiä aina niveleen kohdistuvaa "vetoa" eri suunnista, ja pyrkiä pitämään tuo vetosuhde melko tasapuolisena.
Ja vaikka esim. kehon eri lihasryhmien priojaksoja voikin periaatteessa vuorotella tasaisesti, lihas- ja hermojärjestelmän luonnollisen toiminnan kannalta pitäisi aina välillä treenata myös aivan tasapuolisesti ja mielellään jopa funktionaalisesti (laajoja liikeketjuja eristävän bodauksen sijaan). Tämänlainen treenityyli sopii helvetin hyvin mm. dieetille, kun taas priorisointi on ihan 100-prosenttisesti plussakauden hommaa.