Jevee
VIP
- Liittynyt
- 10.2.2014
- Viestejä
- 48
Päällimmäinen suunnitelma tämän punttien kolistelun suhteen on tehdä 700 kilon YT kyykyssä, penkissä ja vedossa. Niin kauan olen uhannut keskittyväni voimanostoon, että tuo tavoite täyttyy. Joulukuussa olis SVNL:n SM-kisat klassisessa voimanostossa, jonne olen eräänlaisen takarajan tuon tavoitteen täyttymiselle lyönyt.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin opetella kyykkäämään, jotta pääsisin lähellekään tuota. Oon kuitenkin paskallakin tekniikalla kyykännyt 210kg(siteillä), mutta siitä on jo 6 vuotta aikaa.. :D Joten tuo epäkohta(luulis kuudessa vuodessa tulevan jotain muutakin kuin takapakkia) pitäis heti korjata ja päivittää tulokset tähän päivään, ettei tarttis muistella niitä vanhoja hyviä aikoja 24 vuotiaana. :D
Senkin takia tämä väliaikainen lajinvaihto on ihan paikallaan, mutta perimmäinen syy sille kuitenkin oli se, että viime dieetin lopussa en enää nauttinut treenaamisesta salilla. Ennemminkin vaan suoritin treenit läpi samalla lailla kuin ennenkin toki, mutta ei se ollut enää päivän kohokohta, josta tuli saamarin hyvä fiilis niin kuin aina ennen.
Se liikunnan tuoma ilo ja kehitys on kuitenkin niitä asioita, jonka vuoksi mäkin salilla käy. En mä minkään kisojen ja menestymisen takia siellä salilla viittis käydä vuodesta toiseen, jos en tykkäis siitä koko matkasta niihin kisoihin asti. Tuotakin tulee yllättävän paljon vastaan nykyään, että halutaan kisata, mutta ei treenaamisen ilon takia vaan kisaamisen takia. Tykättäis kovin pärjätä, mutta vihataan sitä työtä sen eteen. Siitä jo tietää, ettei se touhu ihan hirveen pitkäjäntänteistä ole..
Nyt sitä taas nauttii treenaamisesta hitosti, kun treenaaminen on ihan erilaista ja kehitystä tulee koko ajan, eikä tartte arvailla, että kehittyykö vai eikö, vaan joka treenissä huomaa, että tuleeko sitä kehitystä vai ei. Tietysti se varmaan oli yks osasyy sille, että homma alkoi puuduttamaan, kun kisasin aivan liikaa vuosina 2011-2015. Alkoi ne kisatkin tuntumaan ihan laimeilta ja arkisilta. Joku sellainen kipinä siitä puuttui, mitä aikaisemmin. Toki siihen varmaan vaikutti aika vahvasti se, että tiesin syksyn 2014 SM-kisoissa ja syksyn 2015 kaikissa kisoissa kisapäivinä, että kisakunto on kaukana siitä, mitä sen pitäis olla. Edellissyksystä jäi kisaamisesta käteen näyttämisenhalu ja viime syksystä jäi käteen järkeä. :D
Kyllä se vaan kroppa vaatii dieetistä palautuakseen puol vuotta, joten ei se ihme, ettei tiheällä kisaamisella paljoa kehitystä tarttunut kovasta yrityksestä huolimatta, kun palauduttua alkoi jo uus dieetti.
Ens kerralla, kun kisaan, niin en halua olla vaan olen selkeästi parempi, mitä keväällä 2014, jolloin tosiaan se EM-kulta osui kohdalleni. Muuten en sinne lavalle enää hyppää. Se kuitenkin vaatii ainakin sen 2-3 vuotta duunia, joten saa nähdä, että missä sarjassa sitten kisaan. Toivottavasti CBB ei ole vielä kuollut siihen mennessä..
