Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Timba79]

Teet ensin kunnolla ylitöitä ja sitten opintovapaa ja koulutusrahaston aikuiskoulutustuki.

No ei meillä vaan tehdä ylitöitä. jonkun satunnaisen lauantain voi tehdä ja niistä nyt saa sen kaikki 50% korvausta että ei noilla kyllä opintorahoja säästellä.

Ja ei tuollaisen LVI tai S koulutuksen suorittaminen mikään iso juttu olisikaan, mutta tuo pitäisi hoitaa niin että muutama vuosi duunia jossain alan firmassa ja sitten omaa pystyyn tai vastaavaa. Ja just niin että jotain energiatodistuspuolen juttuja tai vastaavaa matkaan eli ei pelkkää putken vääntämistä tai kaapelin vetämistä.

En sitten tiiä kumpi ois parempi noista...

 

[kaseiini]

No ei meillä vaan tehdä ylitöitä. jonkun satunnaisen lauantain voi tehdä ja niistä nyt saa sen kaikki 50% korvausta että ei noilla kyllä opintorahoja säästellä.

Ja ei tuollaisen LVI tai S koulutuksen suorittaminen mikään iso juttu olisikaan, mutta tuo pitäisi hoitaa niin että muutama vuosi duunia jossain alan firmassa ja sitten omaa pystyyn tai vastaavaa. Ja just niin että jotain energiatodistuspuolen juttuja tai vastaavaa matkaan eli ei pelkkää putken vääntämistä tai kaapelin vetämistä.

En sitten tiiä kumpi ois parempi noista...

En tarkoittanut pelkästään palkoista säästämistä, vaan enemmänkin sitä, että aikuiskoulutustuki lasketaan tuloista, ylitöillä voi
nostaa sitä korvauksen määrää. Olen itse tällä hetkellä opintovapaalla, ja harmillisesti olin saanut verotettavaa tuloa aika paljon vähemmän kuin mitä jonain "lihavampina vuosina", sinä aikana miltä tulot laskettiin.

Koulutusrahasto :: Aikuiskoulutustuki

"Tukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia."

Opintojen rahoituksesta vielä sen verran, että halpaa opintolainaa pystyy nostamaan 400e/tulikuukausi. Sillä voi vaikka maksella kalliimpia luottoja pois.
Esim. 2500e kuukausituloilla saat 1464e kuukaudessa aikuiskoulutustukea, siitä verot pois, ja päälle 400e lainaa. Sanotaan 1600e "käteen". Sillä on tultava toimeen jos ei muita tuloja opiskelun aikana ole. On se nyt vähän enemmän kuin millä moni muu opiskelee vaikkapa nuorisopuolella.

 

[Kas-vain]

En tarkoittanut pelkästään palkoista säästämistä, vaan enemmänkin sitä, että aikuiskoulutustuki lasketaan tuloista, ylitöillä voi
nostaa sitä korvauksen määrää. Olen itse tällä hetkellä opintovapaalla, ja harmillisesti olin saanut verotettavaa tuloa aika paljon vähemmän kuin mitä jonain "lihavampina vuosina", sinä aikana miltä tulot laskettiin.

Koulutusrahasto :: Aikuiskoulutustuki

"Tukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia."

Opintojen rahoituksesta vielä sen verran, että halpaa opintolainaa pystyy nostamaan 400e/tulikuukausi. Sillä voi vaikka maksella kalliimpia luottoja pois.
Esim. 2500e kuukausituloilla saat 1464e kuukaudessa aikuiskoulutustukea, siitä verot pois, ja päälle 400e lainaa. Sanotaan 1600e "käteen". Sillä on tultava toimeen jos ei muita tuloja opiskelun aikana ole. On se nyt vähän enemmän kuin millä moni muu opiskelee vaikkapa nuorisopuolella.

Jos tekisi toista ylimääräistä hommaa sen 12kk palkanmäärittelyajan niin otettaisiko se tässä huomioon vaikka tässä lisätyössä ei olisikaan työsopimus voimassa tuon koulutuksen ylitse? Voikohan hyödyntää osuuskuntamallia työskentelyssä ja palkanmaksussa (ukko.fi, eezy yms) vai lasketaanko näiden kautta saatuja tuloja ylipäätänsä mukaan? Ansiosidonnaiseen ei kait lasketa koska noiden kautta työskentely ei kerrytä työssäoloehtoa.

Lisätyön tulot siis lasketaan mukaan mutta jäi auki että tuleeko niissä olla soppari voimassa koko koulutuksen ylitese myös kuten päätöimessa ja tuo ukko.fi kautta puuhastelu jäi auki.

"Jos henkilöllä on päätoimensa ohella ollut muita työ- tai virkasuhteita viimeisen 12 kuukauden aikana, myös näistä töistä saadut tulot otetaan huomioon tuen ansio-osaa laskettaessa. Muista työsuhteista saaduista tuloista tulee liittää hakemukseen palkkatodistus hakemista edeltävien 12 kuukauden ajalta, jotta tulot voitaisiin lukea mukaan tuen ansio-osaa laskettaessa."

Tuolla tavalla voisi jotain puuhastella ja nostaa verotettavaa ansiota vaikka omassa työssä ei olisikaan mahdollisuutta ylitöihin.

 

[Max131]

Jos koulutusrahaston juttuihin liittyen joku kiinnostaa, niin kannattaa soittaa yksinkertaisesti niiden puhelinpalveluun. Ei ole varmaan niiden intresseissä suunnitella jotain kikkailuja, mutta jos muuten on kiinnostusta siihen liittyen, mikä lasketaan palkkatuloksi tuen määrittämiseksi, niin siihen varmaan osaavat vastata helposti.

Se pitää todeta, että noiden kanssa asioiminen on yhtä luksusta Kelan jälkeen. Jonoa on tuollakin hakemusten käsittelyssä, mutta noin muuten semmonen turha paperinpyörittely on minimissään.

 

[Timba79]

En tarkoittanut pelkästään palkoista säästämistä, vaan enemmänkin sitä, että aikuiskoulutustuki lasketaan tuloista, ylitöillä voi
nostaa sitä korvauksen määrää. Olen itse tällä hetkellä opintovapaalla, ja harmillisesti olin saanut verotettavaa tuloa aika paljon vähemmän kuin mitä jonain "lihavampina vuosina", sinä aikana miltä tulot laskettiin.

Koulutusrahasto :: Aikuiskoulutustuki

"Tukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia."

Opintojen rahoituksesta vielä sen verran, että halpaa opintolainaa pystyy nostamaan 400e/tulikuukausi. Sillä voi vaikka maksella kalliimpia luottoja pois.
Esim. 2500e kuukausituloilla saat 1464e kuukaudessa aikuiskoulutustukea, siitä verot pois, ja päälle 400e lainaa. Sanotaan 1600e "käteen". Sillä on tultava toimeen jos ei muita tuloja opiskelun aikana ole. On se nyt vähän enemmän kuin millä moni muu opiskelee vaikkapa nuorisopuolella.

Jep, tämä on suurinpiirtein ollut tiedossa. Ja kyllä tuolla toimeen tulisi ja kun ei kulutusluottoja harrasta niin ei niitä tartte maksaa pois. Asuntolainaa on vaan riittävästi.

Pitääkin appiukolta kysellä onko sillä ketään tuttua jolla ois tarvetta työvoimalle niin voisi yrittää päästä oppisopimuskoulutukseen. Nuo on usein työantajallekin edullisia ja pääsee itse oppimaan enempi käytännön kautta. Appiukko siis eläköityy kohta LVI puolelta, varmaan nyt vähän nopeemmin mitä olisi halunnut kun siltä hajosi olkapää eikä takeita onko siitä enää työntekoon.

 

[Max131]

^ Kun puhuitte noista sähkärihommista, niin vanha duunikaveri valmistui aika just täällä sähkäriksi oppisopimuksella. Ei täällä ainakaan mitään isoa tarjontaa ole hommista tällä hetkellä. Tuttujen kautta on saanut järjestettyä jotain. Jos en muista väärin, niin koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen vaikuttaa varmaan sekin, että vaatii vuoden työkokemuksen ennen kuin voit itse laittaa nimen niihin sähkötyöpapereihin.

 

[Timba79]

Joo ei täällä työvoimapulaa ole tälläkään alalla. Mutta eipä raksan taantuma ikuisesti jatku. Mutta vaikea voi oppisopimuspaikkaa olla saada jos hommia ei ole mitä tarjota.

 

[D.Yates]

Mutta mites sitä kaavoitusta voitaisiin muuttaa niin, että Helsinkiin saataisiin lujasti lisää kohtuuhintaisia vuokrakämppiä, että matalapalkkaisten palvelualojen työläisten olisi helpompi muuttaa työn perässä?

Ja sittenkin kun valtion tuella bygataan kämppiä vähemmän varakkaille, niin eikös joku mulkku-Arhinmäki parkkeeraa sellaiseen leveän syöttöporsaan perseensä. :D :curs:

 

[PappAna]

Ja sittenkin kun valtion tuella bygataan kämppiä vähemmän varakkaille, niin eikös joku mulkku-Arhinmäki parkkeeraa sellaiseen leveän syöttöporsaan perseensä. :D :curs:

Helsingin kaupunki omistaa 56.000 tuettua vuokra-asuntoa. Se on muuten paljon. 15-20% helsinkiläisistä asuu muiden kustannuksella. Suomessa on kai jotain 120.000 asumistuen saajaa. Näistäkin iso osa pääkaupunkiseudulla.

Suomalaisen tekemän työn arvo riittää pieneen asuntoon. Jos työstä maksetaan liikaa, niin asunnostakin maksetaan liikaa.

 

[Zeikki]

Helsingin kaupunki omistaa 56.000 tuettua vuokra-asuntoa. Se on muuten paljon. 15-20% helsinkiläisistä asuu muiden kustannuksella. Suomessa on kai jotain 120.000 asumistuen saajaa. Näistäkin iso osa pääkaupunkiseudulla.

Suomalaisen tekemän työn arvo riittää pieneen asuntoon. Jos työstä maksetaan liikaa, niin asunnostakin maksetaan liikaa.

Perustele. Suomessa asutaan käsittääkseni jo nyt "ahtaasti" jos verrataan useaan euroopan maahan. Onko näissä maissa duunarin tekemän työn arvo suurempi kuin suomalaisen, epäilen.

 

[PappAna]

Perustele. Suomessa asutaan käsittääkseni jo nyt "ahtaasti" jos verrataan useaan euroopan maahan. Onko näissä maissa duunarin tekemän työn arvo suurempi kuin suomalaisen, epäilen.

En ihan ymmärtänyt, mitä piti perustella. Suomessa asutaan ahtaasti, koska ihmisillä ei ole varaa ostaa isompia asuntoja. Asunnot ovat kalliita koska, niiden tuottaminen on kallista. Suurten asuntorakentajien pitkän aikavälin nettotulos on luokkaa 2-4% ja konkurssit pienemmillä urakoitsijoilla hyvin yleisiä. Asuntojen tuottaminen on kallista, koska niiden hintaan sisältyy iso osa veroja (eli tulonsiirtoja) ja koska Suomessa on korkeat palkat, mikä heijastuu myös materiaalien hintoihin.

Täälläkin aina välillä levitellään taulukkoa, jossa todetaan, että Suomessa on viidenneksi korkeimmat työntekijöiden palkat Euroopassa. Suurin piirtein samaa luokkaa, kuin Alankomaissa. Alankomaissa on valtavan iso prosessiteollisuus, jossa työn tuottavuus on korkea. Suomessa on varmaan länsimaista suhteessa suurin osa työntekijöistä töissä rakennusalalla. Missään maassa, paitsi Suomessa, ei rakennuksilla palkat ole kovin korkeat. Se on yksinkertaisesti matalan tuottavuuden ala.

Suomessa on rakennettu minun aikuisikäni ajan, paria poikkeusvuotta lukuunottamatta, lukumääräisesti enemmän asuntoja kuin Ruotsissa joka vuosi. Ruotsi on Suomea kaksi kertaa suurempi talous. Suomen rakennussektori on absoluuttisesti suurin piirtein saman kokoinen, kuin Ruotsin rakennussektori. Suomessa siis on suhteellisesti iso määrä ihmisiä kiinni hyvin matalan tuottavuuden alalla. Onhan Suomessa tosin paljon ihmisiä myös kiinni myös maataloudessa ja hitsaamassa rautaplootua kilpaa puolalaisten kanssa.

E. ettei tulisi vedettyä vääriä johtopäätöksiä, niin olen siis itsekin rakennusalalta. Vieläkin osittain.

 

[mskomu]

Perustele. Suomessa asutaan käsittääkseni jo nyt "ahtaasti" jos verrataan useaan euroopan maahan. Onko näissä maissa duunarin tekemän työn arvo suurempi kuin suomalaisen, epäilen.

Löytyykö jotain lähdettä tälle? Ei varsinaisesti liity asiaan, mutta käsittääkseni Suomessa asutaan aika väljästi. Johtuen lähinnä siitä, että Suomessa muutetaan todella varhain pois vanhempien luota, koska tuet mahdollistavat sen. Enempi mutua kuin varmaa tietoa toki.

 

[Zeikki]

Löytyykö jotain lähdettä tälle? Ei varsinaisesti liity asiaan, mutta käsittääkseni Suomessa asutaan aika väljästi. Johtuen lähinnä siitä, että Suomessa muutetaan todella varhain pois vanhempien luota, koska tuet mahdollistavat sen. Enempi mutua kuin varmaa tietoa toki.

En osaa lähdettä tähän hätään kaivaa, muistelisin vuosi-pari sitten jostain tuollaista lukeneeni.

- - - Updated - - -

En ihan ymmärtänyt, mitä piti perustella. Suomessa asutaan ahtaasti, koska ihmisillä ei ole varaa ostaa isompia asuntoja. Asunnot ovat kalliita koska, niiden tuottaminen on kallista. Suurten asuntorakentajien pitkän aikavälin nettotulos on luokkaa 2-4% ja konkurssit pienemmillä urakoitsijoilla hyvin yleisiä. Asuntojen tuottaminen on kallista, koska niiden hintaan sisältyy iso osa veroja (eli tulonsiirtoja) ja koska Suomessa on korkeat palkat, mikä heijastuu myös materiaalien hintoihin.

Täälläkin aina välillä levitellään taulukkoa, jossa todetaan, että Suomessa on viidenneksi korkeimmat työntekijöiden palkat Euroopassa. Suurin piirtein samaa luokkaa, kuin Alankomaissa. Alankomaissa on valtavan iso prosessiteollisuus, jossa työn tuottavuus on korkea. Suomessa on varmaan länsimaista suhteessa suurin osa työntekijöistä töissä rakennusalalla. Missään maassa, paitsi Suomessa, ei rakennuksilla palkat ole kovin korkeat. Se on yksinkertaisesti matalan tuottavuuden ala.

Suomessa on rakennettu minun aikuisikäni ajan, paria poikkeusvuotta lukuunottamatta, lukumääräisesti enemmän asuntoja kuin Ruotsissa joka vuosi. Ruotsi on Suomea kaksi kertaa suurempi talous. Suomen rakennussektori on absoluuttisesti suurin piirtein saman kokoinen, kuin Ruotsin rakennussektori. Suomessa siis on suhteellisesti iso määrä ihmisiä kiinni hyvin matalan tuottavuuden alalla. Onhan Suomessa tosin paljon ihmisiä myös kiinni myös maataloudessa ja hitsaamassa rautaplootua kilpaa puolalaisten kanssa.

E. ettei tulisi vedettyä vääriä johtopäätöksiä, niin olen siis itsekin rakennusalalta. Vieläkin osittain.

Hyvää faktaa tuo asuntojen rakentamisen määrä esim. Ruotsiin verrattuna. Itse en ole rakennusalalla, mutta oon pitkään ihmetellyt että tarvitaanko suomessa tosiaan näin paljon uusia kämppiä, mitä viime vuosina on rakennettu, vaikka väestö ei käsittääkseni hirveesti lisäänny. Maataloudessa on kyllä suomessa aika vähän porukkaa päätoimisessa duunissa, jos verrataan muuhun eurooppaan (kiitos EU:n).
En tiedä sitäkään että millaset palkat raksalla on. Itse saan ylitöineen sen reilu 50te / vuosi, kun taas tuon firmaan rahaa keskimäärin 170te / vuosi. Voi olla että raksaäijä ei tee yritykselle tulosta ihan noin paljoa.

 

[iivili]

Hyvä kirjoitus poliittisten päätösten työllistävistä vaikutuksista:
Älä usko puolueiden lupauksiin uusista työpaikoista - Työelämä - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

 

[Zeikki]

Eipä kukaan kai tosissaan usko, että olipa tulevassa hallituksessa keskusta, kokoomus, demarit tai mikä tahansa puolue tai niiden yhdistelmä, että niitä uusia työpaikkoja syntyisi edes murto-osaa siitä mitä lupailevat. Sama juttu verojen laskun kanssa. Melkein löisin vetoa että 5v päästä suomessa on nykyistä enemmän työttömiä ja verotus vielä nykyistäkin kovempi.

 

[Dopey]

Kyllä hallitukset voivat synnyttää uusia työpaikkoja - julkiselle sektorille.

 

[TSA]

Nordean von Gerich: Kreikan kolmas tukipaketti todennäköinen ? Suomelle jopa miljardin lisälasku - Kreikka - Talous - Helsingin Sanomat Tällä!
Tekeydyttäisiin mekin köyhiksi niin järjestelmä - eli EU - maksaa

 

[D.Yates]

Hyvää faktaa tuo asuntojen rakentamisen määrä esim. Ruotsiin verrattuna. Itse en ole rakennusalalla, mutta oon pitkään ihmetellyt että tarvitaanko suomessa tosiaan näin paljon uusia kämppiä, mitä viime vuosina on rakennettu, vaikka väestö ei käsittääkseni hirveesti lisäänny.

Kaikki jengi keskittyy stadiin jossa on ainoat duunit. Ihmetyttää ne stadin demarit jotka on kovin kaikkea alueellista hajauttamista vastaan ja sitten kiroavat kun kaikki tungeksii Helsinkiin.

Ruotsin kaupungistumisaste oli jo 90-luvulla 83% kun suomi taitaa edelleen olla 6x% tienoilla? Eli kasvupotentiaalia ja työmaata virolaisille ja puolalaisille piisaa.

 

[kaseiini]

Onneksi ei ihan kaikki sentään. Mutta suurin osa kaikista siisteistä sisähommista kyllä. Julkishallinto, isojen firmojen konttorit jne. kaikki siellä.

Pahin painajainen mitä voisi olla, pahempi kuin peruspäivärahalle joutuminen, olisi se että saisi ajella sporilla ja busseilla kaikkien mamujen ja köyhien kanssa pitkät siivut aina mahdollisimman kaukana duunista sijaitsevasta kerrostalolähiöstä johonkin niin paskapalkkaiseen duuniin ettei sillä tule edes helsingissä toimeen. Ei varaa pitää autoa ei mitään. Nappikuulokkeet korvilla lorvit paikasta toiseen ettei tarvitse kohdata sitä todellisuutta. Käyt joko lähisalessa kaupassa tai sitten kanniskelet kassejasi niissä julkisissa.

 

[timse]

Suomessa on kai jotain 120.000 asumistuen saajaa.

Asumistukea saavia ruokakuntia on yli 200 000 ja trendi on selvästi ja nopeasti kasvava: Findikaattori.fi - Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat
Ja tuo on siis ruokakuntien määrä... koska ruokakunnista vain puolet on yhden ihmisen ruokakuntia, on asumistuen varassa asuvia ihmisiä paljon enemmän kuin 200 000.

Tuosta puuttuvat opiskelijat koska he saavat opintotukea asumistuen sijaan. 25v täyttäneitä opintotuen nostajia on yli 50 000.